Linja-autosta on olennaista ilmoittaa matkustajien määrä, kun taas kuorma-autosta tarvitaan lastitiedot. Tärkeintä on tietää, onko kyydissä vaarallista ainetta tai aineita, 
jotka voivat reagoida keskenään aiheuttaen vaaratilanteen.

Onnettomuusautosta 
suora yhteys hätäkeskukseen
Datatalous

Onnettomuusautosta 
suora yhteys hätäkeskukseen

Suomen maanteillä kuljetettiin viime vuonna yli 12 miljoonaa tonnia vaarallisia aineita. Onnettomuustilanteissa hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen on saatava nopeasti tieto auton tyypistä, sijainnista sekä lastista, jotta tarpeellisiin pelastustoimiin voidaan valmistautua oikein.

Kaikissa EU-alueella rekisteröitävissä uusissa tyyppihyväksytyissä henkilö- ja pakettiautoissa on oltava 31.3.2018 lähtien eCall-järjestelmä, jolla avautuu yhteys hätäkeskukseen joko kuljettajan aktivoimana tai automaattisesti onnettomuustilanteessa. Hätäkeskus saa tällöin tiedon onnettomuuteen joutuneesta henkilöautosta ja sen sijainnista. Tavoitteena on saada vastaavanlainen järjestelmä myös linja-autoihin sekä raskaisiin pakettiautoihin ja kuorma-autoihin.

Hätäkeskukseen siirtyvän hätäviestin sisältö riippuu siitä, millainen auto sen lähettää.

Esimerkiksi linja-autosta on olennaista ilmoittaa matkustajien määrä, kun taas kuorma-autosta tarvitaan lastitiedot. Oleellista on tietää, onko lastina ollut vaarallista ainetta tai aineita, jotka voivat reagoida keskenään aiheuttaen vaaratilanteen.

eCall-viesti on rakenteeltaan samanlainen kaikissa EU-maissa ja joissakin EU:n ulkopuoleisissa maissa. Täten Suomen hätäkeskus voi saada tarvittavat tiedot myös muuhun EU-maahan rekisteröidyn auton joutuessa onnettomuuteen Suomessa. Venäjällä on käytössä ERA-GLONASS-järjestelmä, jonka lähettämiin viesteihin Suomen pelastuslaitoksen on myös pystyttävä reagoimaan.

Lastitieto saataville

EU-tasoisessa I_HeERO-projektissa (Infrastructure Harmonized eCall European Pilot) on rakennettu erilaisia malleja siitä, mistä kuorma-auton lastitiedot onnettomuustilanteissa ovat saatavissa.

Vaihtoehtoja ovat ajoneuvon tietokone, kuljetusliikkeen tietojärjestelmät sekä kansallinen tai EU-tasoinen lastitietokanta.

Suomalaiset kuljetusliikkeet eivät pitäneet kansallista tai kansainvälistä lastitietokantaa hyvänä ratkaisuna. Sen koko kasvaisi nopeasti ja sitä pidettiin alttiina hakkeroinnille. Myös lastitietojen siirtäminen ulkomailla sijaitsevaan tietokantaan arvelutti.

Auton tietokonetta ei myöskään pidetty hyvänä ratkaisuna, sillä se voi vaurioitua tai tuhoutua onnettomuudessa.

Parhaana nähtiin vaihtoehto, jossa onnettomuustilanteessa hätäkeskus saa mahdollisuuden hakea lastitiedot kuljetusliikkeen tai tarvittaessa tavaran lähettäjän järjestelmistä.

Järjestelmät tärkeässä roolissa

Suomalaisessa projektissa havaittiin, että keskisuurten ja suurten kuljetusliikkeiden on verrattain helppo ottaa eCall-järjestelmä käyttöönsä, sillä näiden tietojärjestelmät ovat kehittyneet ja monipuoliset.

Mikro- ja pienyritysten tietojärjestelmät ovat usein verrattain alkeellisella tasolla tai niitä ei ole ollenkaan, joten lastitietojen saaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta.

Tällaiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kehittämä, internet-pohjainen MobiCarnet tai vastaava muu järjestelmä, johon autojen rahtikirjatiedot voidaan tallentaa.

Kalusto vanhenee

Vuonna 2017 Suomen raskaan kuljetuskaluston keski-ikä oli 13,6 vuotta, ja se nousee jatkuvasti. Koska kuorma-autokanta kasvaa koko ajan, eivät vanhat autot poistu kovin nopeasti rekisteristä.

Tulevaisuudessa hätäkeskus voi siis saada eCall-viestin ja lastitiedot sähköisesti vain uusimmista autoista.

Suomalaiset kuljetusliikkeet näkivät, ettei eCall-järjestelmä saa aiheuttaa heille tuntuvia kustannuksia varsinkaan, jos järjestelmä on asennettava myös vanhoihin autoihin.

Säännöt luodaan EU-tasolla

Kuusiosaiseen I_HeERO-projektiin osallistui 11 EU-alueen valtiota. Suomesta raskaalle kuljetuskalustolle standardeja kehittäneeseen osaan osallistuivat Trafi, Hätäkeskuslaitos, Liikennevirasto sekä liikenne- ja viestintäministeriö.

Suomen viranomaisia hankkeessa tukivat TIEKE ja VTT.

Selvitys raskaan liikenteen eCall-hätäviestintäjärjestelmästä Suomessa -projektissa selvitettiin raskaan kuljetuskaluston nykytilaa ja olosuhteita Suomessa ja osallistuttiin EU-tason työskentelyyn, jolla varmistettiin, että Suomen erityispiirteet tulevat huomioiduksi.

Tulokset koottiin yhteen siten, että työtä voidaan jatkaa Suomessa, kun EU-tasolla on tehty päätökset siitä, miten eCall-järjestelmä toimii raskaassa kuljetuskalustossa.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon
Digitaalinen taloushallinto

Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon

Syyskuussa käynnistynyt Peppol-kouluttajakoulutus tuo Suomeen uudenlaista osaamista digitaalisen taloushallinnon saralle. Koulutus toteutetaan TIEKEn ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä, osana Datatalouden Uudet Mahdollisuudet (DUM) -hanketta. TIEKE vastaa koulutuspakettien tuottamisesta ja kouluttajien kouluttamisesta, loppuvuonna Jamk alkaa kouluttamaan keskisuomalaisia yrityksiä datan hyödyntämisessä liiketoiminnassa, jolle Peppol-sanomat luovat hyvää pohjaa.

Nina From
Datatalous
Datalla Energiansäästöä -hanke mukana Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa
Datatalous

Datalla Energiansäästöä -hanke mukana Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa

Datalla Energiansäästöä -hanke tuo uutta näkökulmaa isännöinti- ja kiinteistö-palvelualalle hyödyntämällä vertailudataa energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on auttaa isännöitsijöitä ja taloyhtiöitä tunnistamaan säästömahdollisuudet, perustelemaan energiatehokkuustoimet osakkaille ja muuttamaan ne konkreettisiksi euroiksi. Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa hankekumppanit esittelivät käytännön ratkaisuja ja innosti alan toimijoita mukaan kehitystyöhön.

Teemu Lehtinen, KIRAHub (KIRA-InnoHub ry)
Vastuullisuus
Työssäoppijat edistämässä monimuotoisuutta työelämässä
Vastuullisuus

Työssäoppijat edistämässä monimuotoisuutta työelämässä

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus – DEI – eivät ole vain juhlapuheiden aiheita, vaan konkreettisia strategisia työkaluja, jotka voivat vahvistaa organisaation kulttuuria, vetovoimaa ja vaikuttavuutta. Kun oma identiteetti ja arvot saavat tilaa, työ tuntuu aidosti merkitykselliseltä. Monimuotoisuus luo perustan kestävälle, tuottavalle ja inhimilliselle työelämälle.

Nina From