Linja-autosta on olennaista ilmoittaa matkustajien määrä, kun taas kuorma-autosta tarvitaan lastitiedot. Tärkeintä on tietää, onko kyydissä vaarallista ainetta tai aineita, 
jotka voivat reagoida keskenään aiheuttaen vaaratilanteen.

Onnettomuusautosta 
suora yhteys hätäkeskukseen
Digitaaliset prosessit

Onnettomuusautosta 
suora yhteys hätäkeskukseen

Suomen maanteillä kuljetettiin viime vuonna yli 12 miljoonaa tonnia vaarallisia aineita. Onnettomuustilanteissa hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen on saatava nopeasti tieto auton tyypistä, sijainnista sekä lastista, jotta tarpeellisiin pelastustoimiin voidaan valmistautua oikein.

Kaikissa EU-alueella rekisteröitävissä uusissa tyyppihyväksytyissä henkilö- ja pakettiautoissa on oltava 31.3.2018 lähtien eCall-järjestelmä, jolla avautuu yhteys hätäkeskukseen joko kuljettajan aktivoimana tai automaattisesti onnettomuustilanteessa. Hätäkeskus saa tällöin tiedon onnettomuuteen joutuneesta henkilöautosta ja sen sijainnista. Tavoitteena on saada vastaavanlainen järjestelmä myös linja-autoihin sekä raskaisiin pakettiautoihin ja kuorma-autoihin.

Hätäkeskukseen siirtyvän hätäviestin sisältö riippuu siitä, millainen auto sen lähettää.

Esimerkiksi linja-autosta on olennaista ilmoittaa matkustajien määrä, kun taas kuorma-autosta tarvitaan lastitiedot. Oleellista on tietää, onko lastina ollut vaarallista ainetta tai aineita, jotka voivat reagoida keskenään aiheuttaen vaaratilanteen.

eCall-viesti on rakenteeltaan samanlainen kaikissa EU-maissa ja joissakin EU:n ulkopuoleisissa maissa. Täten Suomen hätäkeskus voi saada tarvittavat tiedot myös muuhun EU-maahan rekisteröidyn auton joutuessa onnettomuuteen Suomessa. Venäjällä on käytössä ERA-GLONASS-järjestelmä, jonka lähettämiin viesteihin Suomen pelastuslaitoksen on myös pystyttävä reagoimaan.

Lastitieto saataville

EU-tasoisessa I_HeERO-projektissa (Infrastructure Harmonized eCall European Pilot) on rakennettu erilaisia malleja siitä, mistä kuorma-auton lastitiedot onnettomuustilanteissa ovat saatavissa.

Vaihtoehtoja ovat ajoneuvon tietokone, kuljetusliikkeen tietojärjestelmät sekä kansallinen tai EU-tasoinen lastitietokanta.

Suomalaiset kuljetusliikkeet eivät pitäneet kansallista tai kansainvälistä lastitietokantaa hyvänä ratkaisuna. Sen koko kasvaisi nopeasti ja sitä pidettiin alttiina hakkeroinnille. Myös lastitietojen siirtäminen ulkomailla sijaitsevaan tietokantaan arvelutti.

Auton tietokonetta ei myöskään pidetty hyvänä ratkaisuna, sillä se voi vaurioitua tai tuhoutua onnettomuudessa.

Parhaana nähtiin vaihtoehto, jossa onnettomuustilanteessa hätäkeskus saa mahdollisuuden hakea lastitiedot kuljetusliikkeen tai tarvittaessa tavaran lähettäjän järjestelmistä.

Järjestelmät tärkeässä roolissa

Suomalaisessa projektissa havaittiin, että keskisuurten ja suurten kuljetusliikkeiden on verrattain helppo ottaa eCall-järjestelmä käyttöönsä, sillä näiden tietojärjestelmät ovat kehittyneet ja monipuoliset.

Mikro- ja pienyritysten tietojärjestelmät ovat usein verrattain alkeellisella tasolla tai niitä ei ole ollenkaan, joten lastitietojen saaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta.

Tällaiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kehittämä, internet-pohjainen MobiCarnet tai vastaava muu järjestelmä, johon autojen rahtikirjatiedot voidaan tallentaa.

Kalusto vanhenee

Vuonna 2017 Suomen raskaan kuljetuskaluston keski-ikä oli 13,6 vuotta, ja se nousee jatkuvasti. Koska kuorma-autokanta kasvaa koko ajan, eivät vanhat autot poistu kovin nopeasti rekisteristä.

Tulevaisuudessa hätäkeskus voi siis saada eCall-viestin ja lastitiedot sähköisesti vain uusimmista autoista.

Suomalaiset kuljetusliikkeet näkivät, ettei eCall-järjestelmä saa aiheuttaa heille tuntuvia kustannuksia varsinkaan, jos järjestelmä on asennettava myös vanhoihin autoihin.

Säännöt luodaan EU-tasolla

Kuusiosaiseen I_HeERO-projektiin osallistui 11 EU-alueen valtiota. Suomesta raskaalle kuljetuskalustolle standardeja kehittäneeseen osaan osallistuivat Trafi, Hätäkeskuslaitos, Liikennevirasto sekä liikenne- ja viestintäministeriö.

Suomen viranomaisia hankkeessa tukivat TIEKE ja VTT.

Selvitys raskaan liikenteen eCall-hätäviestintäjärjestelmästä Suomessa -projektissa selvitettiin raskaan kuljetuskaluston nykytilaa ja olosuhteita Suomessa ja osallistuttiin EU-tason työskentelyyn, jolla varmistettiin, että Suomen erityispiirteet tulevat huomioiduksi.

Tulokset koottiin yhteen siten, että työtä voidaan jatkaa Suomessa, kun EU-tasolla on tehty päätökset siitä, miten eCall-järjestelmä toimii raskaassa kuljetuskalustossa.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Uusi verkkosivusto auttaa ymmärtämään tietosuojaa harrastuksissa
Digikyvykkyys

Uusi verkkosivusto auttaa ymmärtämään tietosuojaa harrastuksissa

Harrastustoiminnan tietosuojaan liittyvä ohjeistava materiaalipaketti on julkaistu tällä viikolla osoitteessa tietosuojaharrastuksissa.fi. Sivuston materiaaleja on kehitetty syksystä 2022 alkaen tietosuojavaltuutetun toimiston ja TIEKEn yhteisessä GDPR4CHLDRN-hankkeessa. Harrastustoimintaa järjestävät yhdistykset, harrastavat lapset ja nuoret, nuorten vanhemmat ja hankkeen ohjausryhmä ovat osallistuneet hankkeeseen antamalla arvokasta palautetta tuotettuihin materiaaleihin läpi koko kehitysprosessin ajan.

Mikko Eloholma
Digikyvykkyys
Monimuotoisuuden johtaminen vaatii tietoisuutta ja sitoutumista   
Digikyvykkyys

Monimuotoisuuden johtaminen vaatii tietoisuutta ja sitoutumista   

Johtajien monimuotoisuusosaaminen on avainasemassa inklusiivisten työyhteisöjen rakentamisessa. Muutoksen toteuttaminen vaatii monimuotoisuuden edistämistä tukevien koulutusten kehittämistä. Ilman johdon sitoutumista monimuotoisuuden tuomat edut jäävät saavuttamatta.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Monimuotoisuus edistää innovaatioita ja kilpailukykyä  
Digikyvykkyys

Monimuotoisuus edistää innovaatioita ja kilpailukykyä  

Monimuotoisuus on noussut keskeiseksi teemaksi työelämässä, ja ICT-ala voi toimia suunnannäyttäjänä muiden toimialojen monimuotoisuustyölle. Netlightin Talent Manager Julius Hurrin ja FIBS ry:n Yritysvastuuasiantuntija Greta Anderssonin mukaan monimuotoisuus edistää innovointia ja parantaa päätöksentekoa. Menestyäkseen monimuotoisuustyössä yritysten on sitouduttava pitkäjänteiseen prosessiin, jossa johdon tuki ja konkreettiset toimet ovat avainasemassa.

Viestintätoimisto Aivela