Opettajien Green ICT -koulutus päättyi – mitä seuraavaksi?
Vastuullisuus

Opettajien Green ICT -koulutus päättyi – mitä seuraavaksi?

Opettajille suunnattu GreenICTComp-koulutus tarjosi käytännön työkaluja kestävän digitalisaation opetukseen. Opettajien osaamisen lisääminen on tärkeää, sillä kestävän ICT:n aiheita ei tällä hetkellä käsitellä eri koulutusasteilla systemaattisesti, vaikka ICT-alan energiankulutus kasvaa nopeammin kuin millään muulla alalla. Kysyimme koulutuksen suunnittelijoilta ja kouluttajilta, mitä koulutus toi esiin ja mitä opettajien tukemiseksi pitäisi tapahtua seuraavaksi.

Koulutukselle selkeä tarve

Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa opettajien ymmärrystä kestävän kehityksen ja digitalisaation risteyskohdista – erityisesti Green ICT:n näkökulmasta. Koulutuksen sisältö koostui viidestä aihekokonaisuudesta, jotka käsittelivät vihreää ICT:tä ja systeemiajattelua, ICT:tä ja kiertotaloutta, ICT:tä ja ilmastoa, vastuullisuutta ja datatoimijuutta tekoälyaikakaudella sekä tekoälyä käytännön opetustyössä.

Osallistujien osaamistaso oli monenkirjava ja pääosin tietämys ennen koulutusta rajoittui perusteisiin, etenkin ICT:n kestävyysroolin ja systeemisen kestävyyden osaamisen osalta.

Intoa osaamisen kehittämiseen oli kuitenkin laajasti. Keskustelu oli aktiivista, ja moni jäi luentojen jälkeenkin vaihtamaan ajatuksia. Ilahduttavaa oli myös osallistujien taustojen kirjo: koulutus oli suunniteltu erityisesti toisen asteen ATK-, IT- ja ICT-opettajille, mutta osallistujia oli toisen asteen lisäksi korkeakouluista ja vapaasta sivistystyöstä.

Mitä seuraavaksi?

Kouluttajat nostivat esiin tutun haasteen, että yksittäiset koulutukset eivät vielä riitä: “On selvää, että opettajien osaamisen laajentaminen isommassa mittakaavassa on vaikeaa, mutta samalla aivan keskeistä.”

Kouluttajilla on selkeitä näkemyksiä tulevaisuuden tarpeista. Digitalisaation rooli kestävän kehityksen edistäjänä kasvaa, ja opettajien osaamista on rakennettava tietoisesti.

Esimerkiksi kiertotaloudessa ohjauskeinot ja lait uudistuvat kovaa vauhtia. Materiaalien päivitys parin vuoden välein olisikin suotavaa. Tarvitaan myös syventäviä kursseja, joissa keskitytään esimerkiksi vihreän ohjelmoinnin ja suunnittelun periaatteisiin, tekoälyn ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin sekä sosiaalisen kestävyyden teemoihin. Samalla tarvitaan lisää ymmärrystä kädenjälkivaikutuksista: sitä myötä kun digitalisaatio etenee, tarvitaan yhä parempaa ymmärrystä sen potentiaalista auttaa ilmasto- ja ympäristötyössä.

“Olisi myös hyödyllistä kerätä esimerkkejä siitä, miten opettajat ovat hyödyntäneet oppimaansa, sillä käytännön sovelluksista saa inspiraatiota muillekin.”

Kohti seuraavia vaiheita: materiaalit saatavilla ja motivaatio jatkoon

Kestävä digitalisaatio vaatii monialaista osaamista. Siksi myös osaamisen kehittämisessä tulee näkyä monialaisuus: tarvitaan sekä ICT-alan, kiertotalouden että tekoälyn asiantuntijoita, kuten myös erityisosaajia akateemiselta puolelta. Käytännön ratkaisut tulee tehdä näkyväksi, ja siinä yrityksillä ja julkishallinnolla on tärkeä rooli.

GreenICTComp-koulutuksen suunnittelijat ovat motivoituneita jatkamaan aiheen koulutuksen kehittämistä Suomessa. Koulutus osoitti, että motivaatiota on myös koulutuksen kohderyhmällä. Ensimmäisenä toimena suosittelemme tutustumaan koulutuksen materiaaleihin, jotka ovat vapaasti saatavissa aoe.fi-palvelussa. Materiaaleja voivat kaikki kiinnostuneet hyödyntää esimerkiksi itseopiskelussa, koulutusten suunnittelussa tai opetuksessa.

Lue myös, miten koulutukseen osallistunut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lehtori Nina Rostén on hyödyntänyt koulutuksen oppeja konkreettisesti opetustyössään!

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen