Opettajien Green ICT -koulutus päättyi – mitä seuraavaksi?
Vastuullisuus

Opettajien Green ICT -koulutus päättyi – mitä seuraavaksi?

Opettajille suunnattu GreenICTComp-koulutus tarjosi käytännön työkaluja kestävän digitalisaation opetukseen. Opettajien osaamisen lisääminen on tärkeää, sillä kestävän ICT:n aiheita ei tällä hetkellä käsitellä eri koulutusasteilla systemaattisesti, vaikka ICT-alan energiankulutus kasvaa nopeammin kuin millään muulla alalla. Kysyimme koulutuksen suunnittelijoilta ja kouluttajilta, mitä koulutus toi esiin ja mitä opettajien tukemiseksi pitäisi tapahtua seuraavaksi.

Koulutukselle selkeä tarve

Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa opettajien ymmärrystä kestävän kehityksen ja digitalisaation risteyskohdista – erityisesti Green ICT:n näkökulmasta. Koulutuksen sisältö koostui viidestä aihekokonaisuudesta, jotka käsittelivät vihreää ICT:tä ja systeemiajattelua, ICT:tä ja kiertotaloutta, ICT:tä ja ilmastoa, vastuullisuutta ja datatoimijuutta tekoälyaikakaudella sekä tekoälyä käytännön opetustyössä.

Osallistujien osaamistaso oli monenkirjava ja pääosin tietämys ennen koulutusta rajoittui perusteisiin, etenkin ICT:n kestävyysroolin ja systeemisen kestävyyden osaamisen osalta.

Intoa osaamisen kehittämiseen oli kuitenkin laajasti. Keskustelu oli aktiivista, ja moni jäi luentojen jälkeenkin vaihtamaan ajatuksia. Ilahduttavaa oli myös osallistujien taustojen kirjo: koulutus oli suunniteltu erityisesti toisen asteen ATK-, IT- ja ICT-opettajille, mutta osallistujia oli toisen asteen lisäksi korkeakouluista ja vapaasta sivistystyöstä.

Mitä seuraavaksi?

Kouluttajat nostivat esiin tutun haasteen, että yksittäiset koulutukset eivät vielä riitä: “On selvää, että opettajien osaamisen laajentaminen isommassa mittakaavassa on vaikeaa, mutta samalla aivan keskeistä.”

Kouluttajilla on selkeitä näkemyksiä tulevaisuuden tarpeista. Digitalisaation rooli kestävän kehityksen edistäjänä kasvaa, ja opettajien osaamista on rakennettava tietoisesti.

Esimerkiksi kiertotaloudessa ohjauskeinot ja lait uudistuvat kovaa vauhtia. Materiaalien päivitys parin vuoden välein olisikin suotavaa. Tarvitaan myös syventäviä kursseja, joissa keskitytään esimerkiksi vihreän ohjelmoinnin ja suunnittelun periaatteisiin, tekoälyn ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin sekä sosiaalisen kestävyyden teemoihin. Samalla tarvitaan lisää ymmärrystä kädenjälkivaikutuksista: sitä myötä kun digitalisaatio etenee, tarvitaan yhä parempaa ymmärrystä sen potentiaalista auttaa ilmasto- ja ympäristötyössä.

“Olisi myös hyödyllistä kerätä esimerkkejä siitä, miten opettajat ovat hyödyntäneet oppimaansa, sillä käytännön sovelluksista saa inspiraatiota muillekin.”

Kohti seuraavia vaiheita: materiaalit saatavilla ja motivaatio jatkoon

Kestävä digitalisaatio vaatii monialaista osaamista. Siksi myös osaamisen kehittämisessä tulee näkyä monialaisuus: tarvitaan sekä ICT-alan, kiertotalouden että tekoälyn asiantuntijoita, kuten myös erityisosaajia akateemiselta puolelta. Käytännön ratkaisut tulee tehdä näkyväksi, ja siinä yrityksillä ja julkishallinnolla on tärkeä rooli.

GreenICTComp-koulutuksen suunnittelijat ovat motivoituneita jatkamaan aiheen koulutuksen kehittämistä Suomessa. Koulutus osoitti, että motivaatiota on myös koulutuksen kohderyhmällä. Ensimmäisenä toimena suosittelemme tutustumaan koulutuksen materiaaleihin, jotka ovat vapaasti saatavissa aoe.fi-palvelussa. Materiaaleja voivat kaikki kiinnostuneet hyödyntää esimerkiksi itseopiskelussa, koulutusten suunnittelussa tai opetuksessa.

Lue myös, miten koulutukseen osallistunut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lehtori Nina Rostén on hyödyntänyt koulutuksen oppeja konkreettisesti opetustyössään!

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub