Osaamisperusteisuuden kehittämisestä osaamismerkkejä

Osaamisperusteisuus on vapaan sivistystyön oppilaitoksille uusi toimintaa ohjaava periaate ja toimintamalli, jonka tarkoituksena on parantaa opetuksen laatua ja mahdollistaa opiskelijoille opintopisteiden suorittaminen.

Tule, tehdään osaamisperusteisuudesta totta -hanke oli Opetushallituksen rahoittamaa henkilöstökoulutusta. Tavoitteena oli vahvistaa ymmärrystä niistä strategisista linjauksista ja toimenpiteistä, joita tarvitaan osaamisperusteisuuden viemisessä koko oppilaitoksen ajattelutavaksi ja henkilökunnan osaamisen varmistamiseksi.

Koulutuksessa toteutettiin Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijoiden vetämiä oppilaitoskohtaisia sparraustilaisuuksia, joissa myös vapaan sivistystyön keskusjärjestöt ja TIEKE olivat mukana asiantuntijoina. Sparrauksissa käsiteltiin osaamisperusteisuuden ajankohtaisia aiheita kunkin oppilaitoksen tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Sparraustilaisuudet ja niissä käsitellyt materiaalit tarjosivat samalla antoisan kontekstin tarkastella ja löytää vastauksia yllä olevaan kysymykseen. Osaamisperusteisuuden strategisia linjauksia ja miten niiden osalta on toimittu oppilaitoksissa, tarkastellaan seuraavana kuuden eri osatekijän avulla.

1. Oppilaitoksessa on tehty päätös toteuttaa osaamisperusteisia koulutuksia

SWOT-analyysi on yksinkertainen työkalu organisaation toiminnan arvioinnissa ja suunnittelussa. Työkalua voidaan hyödyntää oppilaitoksissa, kun halutaan tunnistaa osaamisperusteisuuden vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä uhkia ja heikkouksia jatkotyöskentelyn suunnittelussa.

Vahvan pohjan osaamisperusteiselle toimintatavalle luovat oppilaitoksen strategia osaamisperusteisten kurssien tarjoamiseksi, selkeät toimintamallit ja järjestelmät sekä nimetyt vastuuhenkilöt. Strategisen suunnittelutyön alkuvaiheessa on luonteva pohtia pedagogista kehittämistä ja laadunhallintaa. Alkuun voi lähteä myös siten, että kaikki kurssit päätetään ensin laatia osaamisperusteisiksi ja aloitetaan opintopistekurssien pilotointi muutamilla kursseilla. Lisäksi verkostoituminen alueen muiden oppilaitosten kanssa on koettu tärkeäksi osaksi osaamisperusteisuuden kehittämistä.

Osana tavoitteellista strategiatyötä ja laadunhallintaa on hyvä suunnitella, miten kerätä palautetietoa opintopistekurssien opiskelijoilta sekä tehdä tarveselvityksiä esimerkiksi siitä, mistä oppiaineista on kiinnostusta suorittaa opintopisteitä. Myöhemmin voi myös määrittää, minkälaisia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita toiminnalle asetetaan ja miten niiden toteutumista seurataan.

2. Pedagogista kehittämistä ja osaamisperusteisten opsien laadintatyötä tehdään aktiivisesti

Osaamisperusteinen toimintamallin rakentamisessa on kyse pedagogisesta kehittämisestä. Se konkretisoituu, kun laaditaan osaamisperusteisia opetussuunnitelmia. Joissain vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ollaan vielä alkuvaiheessa osaamisperusteisuudessa ja siitä vastaa yleensä pieni kehittämismyönteinen tiimi. Toisissa taas osaamisperusteisia opetussuunnitelmia on laadittu erittäin laadukkaasti ja opintopistekursseja toteutetaan.

Osaamisperusteisuus on oiva mahdollisuus yhtenäistää kurssien kuvauksia. On myös tärkeä ymmärtää osaamistavoitteiden ja arviointiperusteiden linjakkuus, ja niiden yhteys osaamisen arviointiin. Osana pedagogista kehittämistä on tärkeä myös kiinnittää huomiota arviointiprosesseihin määrittämällä eri toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuut sekä opiskelijoiden oikeudet.

3. Vapaan sivistystyön koulutustoimintaan liittyvät periaatteet ja arvot on pidetty mukana osaamisperusteisuuteen siirtymisessä

Koulutushankkeen aikana nostettiin esiin, miten merkittävää osaamisperusteisuuteen siirtymisessä on pitää mielessä vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnan arvot, periaatteet ja oppimiskäsitykset. Näiden näkymisellä niin opetussuunnitelmissa, pedagogisissa ratkaisuissa kuin viestinnässä varmistetaan vapaan sivistystyön tehtävän mukainen toiminta.

4. Resurssien riittävyyttä ja tietojärjestelmien hallintaa voidaan pitää edellytyksinä osaamisperusteisuuden jatkuvuudelle

Uuteen toimintatapaan siirtyminen edellyttää resurssien tarkastelua. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kehittäneet osaamisperusteisuutta eri hankerahoituksilla. Tämä ei kuitenkaan ole jatkuvuuden kannalta kestävä ratkaisu. Jatkossa tulisikin varmistaa taloudelliset resurssit, erityisesti uusien opetussuunnitelmien laadintatyöhön, arviointityöhön ja opiskelijoiden ohjaamiseen.

Käytännön toimenpiteet ja tietojärjestelmien hallinta ovat tärkeä osa osaamisperusteisuuteen siirtymistä. Vaikka Opetushallitus ja OKM ohjeistavat Koski-, ePerusteet– ja Oma Opintopolku –palveluiden osalta, osa oppilaitoksista kokee edelleen tarvitsevansa neuvontaa.

5. Henkilöstön sitouttamisessa ja osaamisen varmistamisessa on päästy hyvään vauhtiin

Henkilöstö on tärkeä osallistaa niin strategiatyöhön kuin yhteisten linjausten ja toimintatapojen suunnitteluun. Yhteinen työskentely luo erinomaiset puitteet uuden asian haltuun otolle ja yhteisen ymmärryksen luomiselle.

Opettajien osaamisen varmistaminen edellyttää vielä jatkotoimia oppilaitoksissa. Esimerkkeinä hyvistä käytännöistä voi nostaa esiin vertaistukitoiminnan ja opettajien arviointiosaamisen kehittymissuunnitelman. Opetushenkilöstön työn tueksi on myös kehitteillä erilaisia oppaita ja ohjeistuksia:

6. Tiedotukseen ja viestintään tarvitaan jatkossa lisäpanostusta

Osaamisperusteisuus ja opintopisteiden suorittamisen mahdollisuudet vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on vieläkin uusia asia opiskelijoille ja sidosryhmille. Siksi oppilaitoksissa on tarve löytää toimiva tiedotusmalli näille uusille tuotteille ja palveluille, jotka houkuttelevat myös uusia asiakkaita.

Jatkossa oppilaitoksissa on pohdittava, miten kertoa kiinnostavasti opintopistekursseista ja luoda myönteistä mielikuvaa opintosuoritusten hyödyistä. Onkin keskeistä miettiä eri kurssien kohderyhmät, laadittava markkinointimateriaalia ja löydettävä oikeat markkinointikanavat.