Organisaation tärkein voimavara ei ole sen teknologia, järjestelmät tai prosessit, vaan ihmiset ja heidän osaamisensa. Silti monessa organisaatiossa näkyvyys henkilöstön todelliseen osaamiseen on yllättävän rajallinen. Tiedetään, mitä tehtäviä ihmiset hoitavat, mutta ei välttämättä sitä, mitä kaikkea he osaavat. Ilman kokonaiskuvaa on vaikea tietää, millaisia vahvuuksia organisaatiolla jo on ja mitä osaamista sen tulisi kehittää.
Siksi osaamisen tunnistaminen ei ole vain henkilöstöhallinnon prosessi tai yksittäinen kehittämishanke. Kyse on organisaation kyvystä ymmärtää omat vahvuutensa ja varmistaa, että sillä on käytössään tavoitteidensa saavuttamiseen tarvittava osaaminen myös tulevaisuudessa. Osaamisen tunnistamisen tulisi olla kiinteä osa strategiaa, sillä ilman tietoa nykyisestä osaamispohjasta on haastava tehdä täsmällistä rekrytointia tai kohdentaa koulutusta sinne, missä siitä olisi eniten hyötyä.
Pelkkä osaamisen tunnistaminen ei kuitenkaan vielä riitä. Jotta osaamista voidaan johtaa järjestelmällisesti, sitä on pystyttävä kuvaamaan, tallentamaan ja hyödyntämään päätöksenteossa. Tästä syntyy tarve osaamisdatalle.
Osaamisdata tuo osaamisen päätöksentekoon
Osaamisdata on tietoa henkilöstön osaamisesta, taidoista, kokemuksesta, koulutuksista ja kehittämistarpeista. Se voi sisältää esimerkiksi tietoa suoritetuista koulutuksista, sertifikaateista, projektikokemuksesta, itsearvioinneista tai muista osaamisen todisteista.
Laadukas osaamisdata auttaa organisaatiota tunnistamaan osaamisvajeita ennen kuin ne muodostuvat liiketoiminnan ongelmiksi. Se tukee koulutusten suunnittelua, auttaa kohdentamaan osaamisen kehittämiseen käytettävät resurssit oikein ja mahdollistaa tulevien osaamistarpeiden ennakoinnin. Samalla organisaatio pystyy tunnistamaan sisäisiä osaajia uusiin tehtäviin sekä tukemaan henkilöstön urapolkuja aiempaa tehokkaammin.
Osaamisdatan arvo näkyy erityisesti tilanteissa, joissa toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja uusien osaamistarpeiden tunnistaminen korostuu. Kun päätöksiä tehdään näkyvän tiedon eikä oletusten pohjalta, organisaatio kykenee reagoimaan muutoksiin nopeammin, kehittämään toimintaansa johdonmukaisemmin ja rakentamaan kilpailukykyään pitkäjänteisesti.
Osaamisdataa ei kuitenkaan synny itsestään. Jos osaamista ei pystytä tunnistamaan ja todentamaan luotettavasti, laadukasta osaamisdataakaan ei ole mahdollista rakentaa. Käytännöllisen ratkaisun tähän tarjoavat digitaaliset osaamismerkit.
Digitaaliset osaamismerkit tekevät osaamisesta näkyvää
Tutkinnot, sertifikaatit ja todistukset kertovat vain osan ihmisen kyvykkyyksistä. Työelämän jatkuva muutos edellyttää uuden osaamisen hankkimista ja olemassa olevan osaamisen kehittämistä, mutta kaikki näin karttuva osaaminen ei näy muodollisissa pätevyyksissä.
Digitaalisten osaamismerkkien avulla lähes kaikki osaaminen voidaan tunnistaa ja todentaa. Osaamismerkkien avulla osaaminen voidaan tunnistaa, todentaa ja kuvata yhdenmukaisella tavalla riippumatta siitä, missä se on hankittu. Osaamismerkki sisältää metatietoa osaamisesta, arviointikriteereistä, arviointitavasta ja osaamisen osoittamisen ajankohdasta.
Kun osaaminen kuvataan yhdenmukaisella tavalla, siitä muodostuu vertailukelpoista ja hyödynnettävää tietoa. Organisaatio saa paremman näkyvyyden henkilöstönsä vahvuuksiin, tunnistaa helpommin osaamisvajeita ja pystyy kohdentamaan rekrytointia sekä kehittämistoimenpiteitä aiempaa tehokkaammin.
Kohti tiedolla johdettua osaamisen kehittämistä
Työelämän muuttuessa organisaatioiden kilpailukyky perustuu yhä enemmän kykyyn tunnistaa, hyödyntää ja kehittää henkilöstönsä osaamista. Tämä edellyttää enemmän kuin satunnaisia osaamiskartoituksia tai yksittäisiä koulutuksia. Tarvitaan jatkuvaa näkyvyyttä siihen, mitä osaamista organisaatiossa on, mitä osaamista ollaan kehittämässä ja mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.
Osaamisen tunnistaminen luo perustan, osaamisdata tuo osaamisen osaksi päätöksentekoa ja digitaaliset osaamismerkit tarjoavat käytännön työkalun osaamisen näkyväksi tekemiseen. Yhdessä ne muodostavat pohjan osaamisen johtamiselle, joka perustuu tietoon, ei oletuksiin.
Lopulta kyse ei ole pelkästään osaamisen dokumentoinnista, vaan organisaation kyvystä hyödyntää tärkeintä voimavaraansa entistä tehokkaammin. Näkyvä osaaminen on organisaation aidosti johdettava ja kehitettävä strateginen resurssi.
Uusi merkistö tukee tekoälyosaamisen tunnistamisessa
Valmisteilla oleva valtakunnallinen Tekoälymerkistö auttaa tunnistamaan ja todentamaan generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyvää osaamista. Merkistö kattaa neljä osaamismerkkiä, jotka etenevät aina tekoälyn perusteista käytäntöön, rajoitteiden ja virheiden tunnistamiseen, kriittiseen arviointiin sekä vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan. Tavoitteena on varmistaa, että osaaja ei ainoastaan käytä tekoälyä, vaan ymmärtää sen mahdollisuudet, rajoitteet ja vaikutukset sekä toimii tietoisesti ja vastuullisesti eri tilanteissa.
Merkistöä pilotoidaan syksyllä 2026, ja se julkaistaan vuoden 2027 alussa. Ilmoittaudu nyt odotuslistalle ja saat ensimmäisten joukossa tiedon uuden osaamismerkistön julkaisusta ja infotilaisuuksista!
Tekoälyn käyttöönotto korostaa myös yleisten digitaitojen merkitystä. Kun tekoälyominaisuudet tulevat osaksi tuttuja sovelluksia ja työvälineitä, organisaatioiden on entistä tärkeämpää tunnistaa, millaiset digitaidot henkilöstöllä jo on ja missä osaamista tulisi vahvistaa. Digitaitomerkistö tukee näiden taitojen tunnistamista ja näkyväksi tekemistä.
Tämä artikkeli pohjautuu verkossa järjestettyyn Strategista osaamisen hallintaa: data HR:n työkaluna -webinaarisarjan ensimmäiseen webinaariin.
