Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Organisaation tärkein voimavara ei ole sen teknologia, järjestelmät tai prosessit, vaan ihmiset ja heidän osaamisensa. Silti monessa organisaatiossa näkyvyys henkilöstön todelliseen osaamiseen on yllättävän rajallinen. Tiedetään, mitä tehtäviä ihmiset hoitavat, mutta ei välttämättä sitä, mitä kaikkea he osaavat. Ilman kokonaiskuvaa on vaikea tietää, millaisia vahvuuksia organisaatiolla jo on ja mitä osaamista sen tulisi kehittää.

Siksi osaamisen tunnistaminen ei ole vain henkilöstöhallinnon prosessi tai yksittäinen kehittämishanke. Kyse on organisaation kyvystä ymmärtää omat vahvuutensa ja varmistaa, että sillä on käytössään tavoitteidensa saavuttamiseen tarvittava osaaminen myös tulevaisuudessa. Osaamisen tunnistamisen tulisi olla kiinteä osa strategiaa, sillä ilman tietoa nykyisestä osaamispohjasta on haastava tehdä täsmällistä rekrytointia tai kohdentaa koulutusta sinne, missä siitä olisi eniten hyötyä.

Pelkkä osaamisen tunnistaminen ei kuitenkaan vielä riitä. Jotta osaamista voidaan johtaa järjestelmällisesti, sitä on pystyttävä kuvaamaan, tallentamaan ja hyödyntämään päätöksenteossa. Tästä syntyy tarve osaamisdatalle.

Osaamisdata tuo osaamisen päätöksentekoon

Osaamisdata on tietoa henkilöstön osaamisesta, taidoista, kokemuksesta, koulutuksista ja kehittämistarpeista. Se voi sisältää esimerkiksi tietoa suoritetuista koulutuksista, sertifikaateista, projektikokemuksesta, itsearvioinneista tai muista osaamisen todisteista.

Laadukas osaamisdata auttaa organisaatiota tunnistamaan osaamisvajeita ennen kuin ne muodostuvat liiketoiminnan ongelmiksi. Se tukee koulutusten suunnittelua, auttaa kohdentamaan osaamisen kehittämiseen käytettävät resurssit oikein ja mahdollistaa tulevien osaamistarpeiden ennakoinnin. Samalla organisaatio pystyy tunnistamaan sisäisiä osaajia uusiin tehtäviin sekä tukemaan henkilöstön urapolkuja aiempaa tehokkaammin.

Osaamisdatan arvo näkyy erityisesti tilanteissa, joissa toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja uusien osaamistarpeiden tunnistaminen korostuu. Kun päätöksiä tehdään näkyvän tiedon eikä oletusten pohjalta, organisaatio kykenee reagoimaan muutoksiin nopeammin, kehittämään toimintaansa johdonmukaisemmin ja rakentamaan kilpailukykyään pitkäjänteisesti.

Osaamisdataa ei kuitenkaan synny itsestään. Jos osaamista ei pystytä tunnistamaan ja todentamaan luotettavasti, laadukasta osaamisdataakaan ei ole mahdollista rakentaa. Käytännöllisen ratkaisun tähän tarjoavat digitaaliset osaamismerkit.

Digitaaliset osaamismerkit tekevät osaamisesta näkyvää

Tutkinnot, sertifikaatit ja todistukset kertovat vain osan ihmisen kyvykkyyksistä. Työelämän jatkuva muutos edellyttää uuden osaamisen hankkimista ja olemassa olevan osaamisen kehittämistä, mutta kaikki näin karttuva osaaminen ei näy muodollisissa pätevyyksissä.

Digitaalisten osaamismerkkien avulla lähes kaikki osaaminen voidaan tunnistaa ja todentaa. Osaamismerkkien avulla osaaminen voidaan tunnistaa, todentaa ja kuvata yhdenmukaisella tavalla riippumatta siitä, missä se on hankittu. Osaamismerkki sisältää metatietoa osaamisesta, arviointikriteereistä, arviointitavasta ja osaamisen osoittamisen ajankohdasta.

Kun osaaminen kuvataan yhdenmukaisella tavalla, siitä muodostuu vertailukelpoista ja hyödynnettävää tietoa. Organisaatio saa paremman näkyvyyden henkilöstönsä vahvuuksiin, tunnistaa helpommin osaamisvajeita ja pystyy kohdentamaan rekrytointia sekä kehittämistoimenpiteitä aiempaa tehokkaammin.

Kohti tiedolla johdettua osaamisen kehittämistä

Työelämän muuttuessa organisaatioiden kilpailukyky perustuu yhä enemmän kykyyn tunnistaa, hyödyntää ja kehittää henkilöstönsä osaamista. Tämä edellyttää enemmän kuin satunnaisia osaamiskartoituksia tai yksittäisiä koulutuksia. Tarvitaan jatkuvaa näkyvyyttä siihen, mitä osaamista organisaatiossa on, mitä osaamista ollaan kehittämässä ja mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.

Osaamisen tunnistaminen luo perustan, osaamisdata tuo osaamisen osaksi päätöksentekoa ja digitaaliset osaamismerkit tarjoavat käytännön työkalun osaamisen näkyväksi tekemiseen. Yhdessä ne muodostavat pohjan osaamisen johtamiselle, joka perustuu tietoon, ei oletuksiin.

Lopulta kyse ei ole pelkästään osaamisen dokumentoinnista, vaan organisaation kyvystä hyödyntää tärkeintä voimavaraansa entistä tehokkaammin. Näkyvä osaaminen on organisaation aidosti johdettava ja kehitettävä strateginen resurssi.

Tämä artikkeli pohjautuu verkossa järjestettyyn Strategista osaamisen hallintaa: data HR:n työkaluna -webinaarisarjan ensimmäiseen webinaariin.

Tekoälyä (Microsoft Copilot) on käytetty tekstin sisällön ideointiin, sparrailuun sekä tekstin muokkaamiseen.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Monenlaisia yrityksiä, monenlaisia digipolkuja – Tutustu 10 esimerkkitarinaan
Digikyvykkyys

Monenlaisia yrityksiä, monenlaisia digipolkuja – Tutustu 10 esimerkkitarinaan

Digitalisaatio voi tarkoittaa eri yrityksille hyvin erilaisia asioita. Yhdessä yrityksessä kehitetään markkinointia, toisessa sujuvoitetaan arjen työtä ja kolmannessa etsitään uusia tapoja palvella asiakkaita. Eri yritysten käytännön esimerkit voivat auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia myös omassa toiminnassa ja konkretisoivat, mitä digitalisaation hyödyntäminen voi erilaisissa tilanteissa tarkoittaa. Katso videoesimerkit eri toimialoilta!

Vastuullisuus
Digia TIEKEn jäseneksi: pitkä yhteistyö kestävän digitalisaation parissa syvenee
Vastuullisuus

Digia TIEKEn jäseneksi: pitkä yhteistyö kestävän digitalisaation parissa syvenee

TIEKEn jäsenverkosto on vahvistunut jälleen, kun ohjelmisto- ja palveluyhtiö Digia liittyi mukaan. TIEKElle ja Digialle yhteistyö ei ala jäsenyydestä, vaan organisaatiot ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä erityisesti kestävän ja vastuullisen digitalisaation edistämiseksi. Jäsenyyden myötä yhteistyölle avautuu uusia mahdollisuuksia myös laajemmin digitalisaation ajankohtaisten kysymysten ympärillä.

Suvi Alatalo
Vastuullisuus
Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa
Vastuullisuus

Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäiset ympäristökestäviin ohjelmistohankintoihin tarkoitetut kriteerit. Kriteerit tarjoavat organisaatioille käytännön työkalun ohjelmistojen ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristökestävyyden huomioimiseen osana hankintaprosessia.

Marko Silventoinen