Verkkolaskuvision eräs tavoite on, että Peppol-muotoisten verkkolaskujen käyttö tulisi helpommaksi Suomessa. Peppol-muotoinen verkkolasku viittaa sähköiseen laskuun, joka on laadittu EU:n Peppol-verkkolaskustandardin mukaisesti. Peppol tulee sanoista Pan-European Public Procurement On-Line.
Digivirittäjä Timo Simell TIEKE:stä kuvailee Peppolia lähettäjän ja vastaanottajan välissä olevaksi elementiksi, joka ei oikeastaan näy käyttäjälle ulospäin.
– Esimerkiksi älypuhelimesta toiseen lähetetään vaikkapa tekstiviestejä, jotka menevät perille. Järjestelmän käyttäjän ei täydy sen tarkemmin pysähtyä miettimään, mikä viestiä kuljettaa. Peppol on käytännössä tällainen verkkolaskujen kulun taustalla oleva, ohjelmistotalon sekä operaattorin välinen asia.
Peppolissa samaa tietoa ei tarvitse syöttää uudelleen
EU:ssa on käytössä Peppol-verkosto, jonka ansiosta rajat ylittävä verkkolaskutus on mahdollista. Yritys voi lähettää verkkolaskuja Peppol-formaatissa ulkomaille, jos oma laskutusohjelma ja verkkolaskuoperaattori tukevat Peppol-formaattia.
Verkkolaskujen ohella Peppol-verkossa voidaan lähettää myös sähköisiä tilaussanomia yli maiden rajojen. Peppol-tilaussanomat on sähköinen tapa välittää liiketoiminta-asiakirjoja eri osapuolten välillä tehokkaasti ja automatisoidusti. Suomessa Peppol-sanomia välittää toistaiseksi muutama operaattori.
– Peppolin avulla yritys voi laskuttaa tehokkaasti ulkomaille. Jos yritys käyttää Peppol-sanomia, se antaa mahdollisuuden, että sama tieto on olemassa koko ajan, eikä sitä tarvitse syöttää uudelleen käsin, oli kyse sitten laskutuksesta tai tilauksista, Simell sanoo.
Peppol tuo aika- ja kustannussäästöjä
Peppolin käyttöönotolla on useita etuja yrityksille ja julkisille organisaatioille.
Peppol-sanomien ansiosta yritykset voivat lähettää ja vastaanottaa sähköisiä laskuja ja muita liiketoimintadokumentteja eri maiden ja organisaatioiden välillä aiempaa helpommin, nopeasti ja tehokkaasti, mikä säästää aikaa ja kustannuksia.
– Tämä auttaa yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa ja tehostamaan kansainvälistä kauppaa. Peppolin myötä kansainvälisen verkkolaskutuksen kehitys todennäköisesti nopeutuu huomattavasti, Simell sanoo.
Peppol tulossa myös Suomeen
Peppol-standardi on EU-maista toistaiseksi laajemmin käytössä vain Norjassa sekä Ruotsissa. Visiona on, että Peppol-muotoisia tilaussanomia ryhdyttäisiin käyttämään myös Suomessa. Suomessa Valtiokonttori onkin ottamassa käyttöön Peppol-muotoiset tilaussanomat 1.4.2024 alkaen.
TIEKE:n ylläpitämään Verkkolaskuosoitteistoon on tulossa vuoden 2024 alusta lukien mahdollisuus hakea suomalaisten organisaatioiden Peppol-osoitteita, jotka ovat sijoitettuna kansalliseen Peppol ACL-hakemistoon.
Viime kädessä Peppolin tarkoitus on lisätä tehokkuutta, Simell toteaa.
– Tavoite on saada verkkolaskutusketjun alkupää kuntoon. Jos verkkolaskutus tehdään Peppolin kautta, siitä voidaan siirtyä koko prosessin automatisointiin. Tällöin olisi hyödyllistä tehdä myös tilaukset Peppol-formaatissa.
TIEKE on kehittänyt Peppoliin liittyvää osaamista pilottikoulutuksen merkeissä. Tulemme järjestämään aiheesta webinaareja, joiden avulla asiassa pääsee eteenpäin.
Peppol on pitkäaikainen EU:n projekti
- Peppolin (Pan-European Public Procurement On-Line) mukainen verkkolasku perustuu eurooppalaiseen verkkolaskuun (EN16931-standardiin).
- EU käynnisti vuonna 2008 Peppol-projektin, jossa luotiin kansainväliseen UBL-standardiin perustuva verkkolaskusanoma sekä Peppol-verkosto verkkolaskujen välitykseen.
- Alussa Peppol-projektin painopiste oli julkishallinnossa, mutta sittemmin Peppolin käyttö on laajentunut yritysmaailmaan.
- Peppol-verkostoon yritys saa lähetettyä verkkolaskuja Peppol-yhteyspisteen kautta. Osa suomalaisista verkkolaskuoperaattoreista tarjoaa yhteyspistepalvelua.
- Yleinen Peppol-osoitteiden rekisteri on osoitteessa: https://directory.PEPPOL.eu/public
- Peppol on käytännössä eurooppalainen vastine suomalaisille verkkolaskujen sanomamuodoille. Suomessa verkkolaskutus aloitettiin huomattavasti aikaisemmin kuin muissa maissa 2000-luvun alussa. Tämän seurauksena Suomi loi alun perin omat kansalliset verkkolaskujen sanomamuodot (esim. Finvoice ja TEAPPSXML) koska valmiita yleisiä malleja tai standardeja ei tuolloin vielä ollut saatavilla.
