Piilaakson pimeä puoli
Elämää tietoyhteiskunnassa

Piilaakson pimeä puoli

Piilaakson teknologiayritysten työntekijöiden on todettu kärsivän paitsi uupumuksesta ja selkävaivoista myös D-vitamiinivajeesta.

Kalifornian Piilaakson startup-kulttuurin kiihkeää luovuutta ja kelloa uhmaavaa työtahtia ihaillaan ja halutaan kopioida kunkin maan omaan “piiniemeen”, “piinotkoon” ja “piisaarelmaan”. Kun ihmiset jahtaavat unelmaansa, he ovat valmiita painamaan 12-tuntisia päiviä ja 7-päiväisiä viikkoja projektirutistuksesta seuraavaan. Kahvin ja energiajuomien lisäksi moni Piilaaksossa turvautuu ADHD-lääkkeisiin, jotka auttavat keskittymään.

Teknologian kehityksen luvataan keventävän ihmisten työtaakkaa ja lyhentävän työaikaa, mutta teknologian kehittäjien arjessa on käynyt päinvastoin.

Innostavassa työkulttuurissa on riskinsä. Piilaakson teknologiayritysten työntekijöiden on todettu kärsivän paitsi uupumuksesta ja selkävaivoista myös D-vitamiinivajeesta. Kalifornian ilmastosta ei ole hyötyä, jos ei ehdi päivänvalolla näppäimistön äärestä ulos aurinkoon.

Jatkuvan univajeen, yksipuolisen ravinnon ja stressin yhdistelmä on hengenvaarallinen. Piilaaksossa monella 30-vuotialla on 50-vuotiaan keho. Univaje ja stressi altistavat ylipainolle, ja kolesteroli- ja sokeriarvot ovat tapissa. Monella ylipaino on johtanut diabetekseen ja uupumus depressioon.

Suomessa työsuojeluvaltuutetun ja työterveyshuollon pitäisi estää vastaavat ylilyönnit, mutta kyllä suomalaisissakin startupeissa osataan tehdä pitkää päivää. Suomen työaikalain yleissäännöksen mukaan säännöllinen työaika saa kuitenkin olla enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mutta kuka sitä muistaa, kun on mielenkiintoinen projekti juuri kriittisessä vaiheessa. Silloin on esimiehen, usein yhtiön perustajan, kannettava vastuunsa ja puututtava tilanteeseen. Mutta kuka puuttuu perustajan itsensä epäterveeseen työtahtiin?

Piilaakson startup-yhteisössä esiintyy myös bipolaarista mielialahäiriötä. Jotkut pitävät sitä jopa etuna. Esimerkiksi psykiatri ja sijoittaja, tohtori Michael A. Freeman kutsuu hypomaniaa “menestysgeeniksi”. Hypomaaninen henkilö on hänen mukaansa visionäärinen, itsevarma, energinen, innokas ja sietää riskejä, siis täydellinen startup-yrittäjä.

Valitettavasti mania kuluttaa bipolaarisen ihmisen henkisiä voimavaroja, kunnes tulee seinä vastaan, ja mieliala heilahtaa toiseen ääripäähän, depressioon. Piilaaksossa on nähty myös useita menestyneiden yrittäjien itsemurhia. Epidemia on levinnyt myös Piilaakson lapsiin. Vuonna 2015 Palo Alton lukiolaisten itsemurhariski oli nelinkertainen muuhun Yhdysvaltoihin verrattuna. “She often asks kids what they do for fun, and they can’t answer that question.”

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta emme kopioisi Piilaaksosta tekemisen meiningin lisäksi terveysriskejä? suomalaiseen startup-kulttuuriin?

Tärkeimpiä ovat perinteiset elämänhallintataidot kuten riittävä uni, kunnon ruoka ja säännöllinen liikunta. Myös perheen ja ystävien kanssa on hyvä viettää aikaa, vaikka ne tunnit olisivat pois uuden sovellusrajapinnan lopputestauksesta. 

Jos tilanne on ehtinyt kehittyä työuupumukseksi tai masennukseksi, apua kannattaa hakea ennemmin ennemmin kuin myöhemmin. Mahdollinen sairausloma kannattaa pitää hyvällä omallatunnolla. Moni ylimotivoitunut työntekijä palaa töihin heti kun pääsee vuoteesta ylös, vain uupuakseen pian uudelleen.

Vaikeampi rasti on startup-kulttuurin tervehdyttäminen. Kasvuyrityksissä on tapana hokea, miten mahtavaa on tehdä innostavaa työtä kellon ympäri. Jaksamisen eetokseen ei kuulu työuupumuksesta puhuminen tai avun hakeminen ahdistuksen oireisiin. 

Jaksamisen eetoksen purkamisessa riittää työterveydellä ja HR-managereilla töitä. Paitsi että startupeilla ei yleensä ole henkilöstöjohtajia, joiden vastuulla olisi esimerkiksi työntekijöiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi.

Startuppien perustajilta unohtuu usein, että onnistuneesta exitistä ei ole paljon iloa, jos yhtiö on jo ehtinyt viedä terveyden.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Näytä, mitä osaat: Digitaalinen osaamismerkistö tekee osaamisesta näkyvää
Digikyvykkyys

Näytä, mitä osaat: Digitaalinen osaamismerkistö tekee osaamisesta näkyvää

Teknologian kehitys vaatii jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. TIEKEn ylläpitämä valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa käytännöllisen välineen digitaitojen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Se auttaa yksilöitä urasuunnittelussa ja yrityksiä henkilöstön osaamisen tunnistamisessa.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Teknologia on korvaamaton tuki jatkuvassa oppimisessa ja osaamisen tunnistamisessa
Digikyvykkyys

Teknologia on korvaamaton tuki jatkuvassa oppimisessa ja osaamisen tunnistamisessa

Digitalisaatiokehityksen nopea tahti korostaa, kuinka tärkeää on oppia jatkuvasti uusia taitoja ja tunnistaa osaaminen. Osaamisen tunnistaminen vaatii strategista ajattelua, osaamista koskevaa dataa, konkreettisia käytännön työkaluja ja yhteistyötä. Hyviä esimerkkejä osaamisen tunnistamisen malleista ja työkaluista ovat osaamismerkit, data-avaruudet ja digikompassi.

Viestintätoimisto Aivela
Vastuullisuus
Vastuullisuusdata on vastuullisuusraportoinnin kulmakiviä – mitä lähestyvä raportointivelvoite tarkoittaa?
Vastuullisuus

Vastuullisuusdata on vastuullisuusraportoinnin kulmakiviä – mitä lähestyvä raportointivelvoite tarkoittaa?

Vastuullisuusraportointi ja vastuullisuusdata ovat olennainen osa organisaation liiketoiminnan kehittämistä ja sen vaikutusten arvioimista yhteiskunnassa. Vuosi 2024 on lainsäädännöllisesti merkittävä vastuullisuusraportoinnin kannalta, sillä uusi CSRD-direktiivi velvoittaa organisaatioita vastuullisuutensa raportointiin.

Suvi Alatalo