Koronavuosi vauhditti järjestöjen digikehitystä ja valmensi tulevaan
Uutta osaamista

Koronavuosi vauhditti järjestöjen digikehitystä ja valmensi tulevaan

Järjestödigi selvitti järjestöjen, liittojen ja yhdistysten digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median kehitystä Suomessa jo neljättä kertaa. Vuosi 2020 ei jättänyt kenellekään epäselväksi digitalisaation merkitystä.

Järjestödigi 2020 -kartoituksen tulokset on julkaistu. Järjestödigi tarjoaa vinkkejä, tietoa ja oivalluksia suomalaisten järjestöjen digitalisaation, osaamisen ja viestinnän kehittämiseksi pienistä paikallisyhdistyksistä suuriin liittoihin. Vuosittain tehtävä tulosten vertailu tarjoaa ainutlaatuista tietoa digitalisaation, digiosaamisen ja viestinnän kehityksestä erilaisissa järjestöissä. 

Järjestöt näkevät digin hyödyt

Järjestödigi-kartoitus osoitti jälleen, että digitalisaatiosta on hyötyä suomalaisille järjestöille. Se on helpottanut niin viestintää kuin muuta toimintaa järjestössä. Esimerkiksi laskuttaminen, jäsenpalvelut ja järjestön sisäinen työskentely helpottuvat huomattavasti digitaalisten välineiden avulla. 

Digitalisaatio on kuitenkin kovin suuri kokonaisuus hallittavaksi. Järjestöillä ei useinkaan riitä resurssit kaikkeen siihen, mitä voisi tehdä. Suunnitelmat, strategiat ja mittaaminen ovat arkipäivää vain murto-osalla järjestöistä. 

Yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä suurempi järjestö, sitä pidemmällä digitalisaation kanssa ollaan. Valtakunnallisissa järjestöissä ja liitoissa on esimerkiksi palkattujen työntekijöiden ansiosta enemmän resursseja ja osaamista myös digitalisaation ja viestinnän hoitamiseen. Näissä järjestöissä on myös enemmän kanavia ja työkaluja käytössä. 

Jalka pois digijarrulta

Kun vuonna 2019 vielä jarruteltiin digikehityksen kanssa, ei vuosi 2020 jättänyt kenellekään epäselväksi digitalisaation merkitystä. Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut muutosta niin järjestöjen asenteissa, osaamisessa kuin toiminnan järjestämisessä. 

Yksi suurista muutoksista tänä vuonna on ollut tapahtumien järjestäminen. Järjestöjen toimintaa on viety kokonaan verkkoon ja etäosallistumismahdollisuuksia on lisätty.

Verkkokokoustyökalujen käyttö on lisääntynyt, ja samalla verkkokokous- ja webinaariosaaminen nähdään tarpeellisempana kuin aiemmin. Kun viime vuonna joka kolmas ajatteli, ettei verkkokokousosaamista tarvita, tänä vuonna näin arveli enää joka kymmenes.

Nähtäväksi jää, muuttavatko kokoontumisrajoitusten puitteissa kehitetyt uudet toimintamuodot pysyvästi järjestöjen tapahtumakulttuuria. Vastauksissa kuitenkin näkyy, kuinka pakotettu digiloikka nähdään positiivisena asiana. Uusiin toimintatapoihin ollaan tyytyväisiä, ja niitä halutaan kehittää edelleen. 

Saavutettavuustahtoa

Toinen ajankohtainen aihe järjestöille on saavutettavuuslainsäädäntö. Tieto on saavuttanut järjestöjä hitaasti. Kaikille järjestöille ei ole selvää, kuinka paljon saavutettavuuslainsäädäntö heitä velvoittaa. Toisaalta halukkuutta panostaa verkkopalveluiden saavutettavuuteen löytyy myös järjestöistä, joita lainsäädäntö ei koske. 

Selvää on, ettei digitalisaation kanssa tulla valmiiksi, eikä uuden opettelu päättynyt tähän. Vuoden 2020 parasta antia lienee positiivisempi asenne digitalisaatiota kohtaan sekä suurempi halu kehittyä tällä saralla myös ensi vuonna.

Toivottavasti Järjestöidigin tulosraportissa esitetyt tulokset herättävät ajatuksia ja auttavat järjestöjen tulevaisuuspohdinnoissa!

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaamismerkkien, kestävän digitalisaation ja nuorten digitaitojen kuuma peruna – TIEKEn tunnelmia ITK-konferenssista
Digikyvykkyys

Osaamismerkkien, kestävän digitalisaation ja nuorten digitaitojen kuuma peruna – TIEKEn tunnelmia ITK-konferenssista

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin, nostaen esiin digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaisimpia ilmiöitä – aina osaamisen tunnistamisesta digitalisaation ja digitaitojen edistämiseen. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen: se järjestettiin ensi kertaa Tampereella ja konferenssin teemana oli osuvasti ”paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
TIEKE käynnistää Suomen ensimmäisen Peppol-sanomien kouluttajakoulutuksen
Digitaalinen taloushallinto

TIEKE käynnistää Suomen ensimmäisen Peppol-sanomien kouluttajakoulutuksen

Datatalouden merkitys kasvaa. Tarvitaan uutta osaamista, jotta yrityksissä pystytään paremmin hyödyntämään dataa liiketoiminnan kasvun tueksi. EU:n ulkopuolisen verkkolaskutuksen odotetaan helpottuvan suomalaisyrityksille tänä vuonna, kun Peppolin kansainvälisen laskun malli otetaan käyttöön Euroopassa (PINT).

Nina From
Datatalous
Datavalmiuskartoitus avaa datan hyödyt liiketoiminnalle
Datatalous

Datavalmiuskartoitus avaa datan hyödyt liiketoiminnalle

Yrityksen keräämästä datasta voi saada merkittävää pontta liiketoimintaan. Ensimmäinen askel kehitystyöhön on nykytilanteen ymmärtäminen. TIEKE on julkaissut uuden datavalmiuskartoituksen, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan kehityskohteensa ja löytämään seuraavat askeleet datan hyödyntämisessä.

Viestintätoimisto Aivela