Järjestödigi 2020 -kartoituksen tulokset on julkaistu. Järjestödigi tarjoaa vinkkejä, tietoa ja oivalluksia suomalaisten järjestöjen digitalisaation, osaamisen ja viestinnän kehittämiseksi pienistä paikallisyhdistyksistä suuriin liittoihin. Vuosittain tehtävä tulosten vertailu tarjoaa ainutlaatuista tietoa digitalisaation, digiosaamisen ja viestinnän kehityksestä erilaisissa järjestöissä.
Järjestöt näkevät digin hyödyt
Järjestödigi-kartoitus osoitti jälleen, että digitalisaatiosta on hyötyä suomalaisille järjestöille. Se on helpottanut niin viestintää kuin muuta toimintaa järjestössä. Esimerkiksi laskuttaminen, jäsenpalvelut ja järjestön sisäinen työskentely helpottuvat huomattavasti digitaalisten välineiden avulla.
Digitalisaatio on kuitenkin kovin suuri kokonaisuus hallittavaksi. Järjestöillä ei useinkaan riitä resurssit kaikkeen siihen, mitä voisi tehdä. Suunnitelmat, strategiat ja mittaaminen ovat arkipäivää vain murto-osalla järjestöistä.
Yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä suurempi järjestö, sitä pidemmällä digitalisaation kanssa ollaan. Valtakunnallisissa järjestöissä ja liitoissa on esimerkiksi palkattujen työntekijöiden ansiosta enemmän resursseja ja osaamista myös digitalisaation ja viestinnän hoitamiseen. Näissä järjestöissä on myös enemmän kanavia ja työkaluja käytössä.
Jalka pois digijarrulta
Kun vuonna 2019 vielä jarruteltiin digikehityksen kanssa, ei vuosi 2020 jättänyt kenellekään epäselväksi digitalisaation merkitystä. Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut muutosta niin järjestöjen asenteissa, osaamisessa kuin toiminnan järjestämisessä.
Yksi suurista muutoksista tänä vuonna on ollut tapahtumien järjestäminen. Järjestöjen toimintaa on viety kokonaan verkkoon ja etäosallistumismahdollisuuksia on lisätty.
Verkkokokoustyökalujen käyttö on lisääntynyt, ja samalla verkkokokous- ja webinaariosaaminen nähdään tarpeellisempana kuin aiemmin. Kun viime vuonna joka kolmas ajatteli, ettei verkkokokousosaamista tarvita, tänä vuonna näin arveli enää joka kymmenes.
Nähtäväksi jää, muuttavatko kokoontumisrajoitusten puitteissa kehitetyt uudet toimintamuodot pysyvästi järjestöjen tapahtumakulttuuria. Vastauksissa kuitenkin näkyy, kuinka pakotettu digiloikka nähdään positiivisena asiana. Uusiin toimintatapoihin ollaan tyytyväisiä, ja niitä halutaan kehittää edelleen.
Saavutettavuustahtoa
Toinen ajankohtainen aihe järjestöille on saavutettavuuslainsäädäntö. Tieto on saavuttanut järjestöjä hitaasti. Kaikille järjestöille ei ole selvää, kuinka paljon saavutettavuuslainsäädäntö heitä velvoittaa. Toisaalta halukkuutta panostaa verkkopalveluiden saavutettavuuteen löytyy myös järjestöistä, joita lainsäädäntö ei koske.
Selvää on, ettei digitalisaation kanssa tulla valmiiksi, eikä uuden opettelu päättynyt tähän. Vuoden 2020 parasta antia lienee positiivisempi asenne digitalisaatiota kohtaan sekä suurempi halu kehittyä tällä saralla myös ensi vuonna.
Toivottavasti Järjestöidigin tulosraportissa esitetyt tulokset herättävät ajatuksia ja auttavat järjestöjen tulevaisuuspohdinnoissa!
Järjestodigi-kartoitus 2020
Järjestödigi-kartoitus toteutetaan TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n, Viestintä-Piritta Oy:n ja Vitec Avoine Oy:n yhteistyönä.
Vuoden 2020 kyselyyn vastasi 504 järjestötoimijaa, jotka edustivat paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia järjestöjä ja yhdistyksiä. Vastaajien joukossa oli edustettuna kaikki järjestötoimialat lukuun ottamatta osuuskuntia ja työttömyyskassoja. Vastaajissa oli vuoden 2019 tapaan eniten luottamushenkilöitä, johtajia ja viestijöitä. Kysely toteutettiin jo neljättä kertaa.
TIEKEssä lisätiedot: Hanna Vuohelainen
