Pysyvätkö kaikki kyydissä?
Digikyvykkyys

Pysyvätkö kaikki kyydissä?

Tarvitsemme arjessamme uudenlaisia tietoja ja taitoja: kuinka erotamme uutisen ja valeuutisen, miten hoidamme pankkiasiamme netissä, kuinka voimme käsitellä internetissä saatavilla olevaa valtavaa tietomassaa?

Tekoäly etsii suuresta tietomassasta uusia yhteyksiä, joita ihminen ei itse kykene havaitsemaan. S-ryhmä ilmoitti äskettäin avaavansa ostostietonsa asiakkailleen. Jatkossa asiakas näkee palvelusta esimerkiksi sen, kuinka paljon hän on käyttänyt rahaa vaikkapa kasviksiin, suklaaseen tai alkoholiin.

Kesko sen sijaan hyödyntää käyttäjädataa henkilökohtaisten tarjousten räätälöimiseen. Ostoskäyttäytymistietoja on kerätty jo pitkään, mutta vähitellen datasta alkavat saada hyötyä myös kuluttajat.

Kriittinen lukutaito kaikille

Data-analytiikkayhtyö Cambridge Analytica nousi otsikoihin keväällä 2018 kerättyään luvatta kymmenien miljoonien Facebook-käyttäjien tietoja kaupallisiin ja jopa poliittisiin tarkoituksiin. Väärinkäytön paljastuminen on konkreettinen muistutus henkilökohtaisten tietojen jakamiseen liittyvistä riskeistä. Tietosuojan ja tietoturvan merkitys jää monelle etäiseksi – kunnes maito on jo maassa.

Aikuisten välillä on suurta vaihtelua perustaitojen – lukutaidon, numerotaidon ja digitaalisen ongelmanratkaisun – hallinnassa. Noin 600 000 suomalaista kaipaa tukea, ja tähän tarvitaan kansalais- ja työväenopistoja.

Miten pidämme huolta siitä, että tekoälyn väläys iskee meihin jokaiseen?

Valtioneuvosto lisäsikin kuluvan vuoden lisätalousarvioon vapaalle sivistystyölle merkittävän summan Digiaikakauden taidot -hankkeeseen, jolla lisätään muun muassa kriittiseen lukutaitoon ja tiedonhakuun liittyvää matalan kynnyksen digitaitokoulutusta.

Tavoitteena on ehkäistä eriarvoisuutta, tarjota myönteisiä oppimisen kokemuksia ja luoda edellytyksiä sujuvalle arjelle.

Tervetuloa oppimaan

Jo ennen uutta hanketta kansalaisopistot ovat pitkään olleet merkittävimpiä perustietotekniikkataitojen kouluttajia Suomessa. Tarjoamme jatkuvasti jokaisen kunnan alueella aivan alkeista lähtevää tietotekniikkakoulutusta: kuinka älypuhelin ja tablettitietokone toimivat, miten siirretään valokuvia digikamerasta tietokoneelle, kuinka tehdään ostoksia turvallisesti verkossa.

Näiden perustaitojen päälle pitäisi vielä pystyä rakentamaan ymmärrys yksilön roolista laajemmassa kuvassa.

Digitaitoihin kytkeytyy myös käsitys tekoälyn vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan, sillä nyt mullistukset alkavat vähitellen näkyä. Mahdollisuudet ovat monet, mutta ihmiset ovat tietojensa ja ymmärryksensä osalta hyvin eriarvoisessa asemassa.

Kaikille avoimet kansalaisopistot voisivat osaltaan vastata haasteeseen korostamalla tekoälytietoisuuden ja datalukutaidon roolia osana kaikkea tietotekniikkaopetusta sekä auttamalla ihmisiä ymmärtämään, mihin kaikkiin arkisiin toimintoihimme tekoäly kytkeytyy – ja mitä vaikutuksia sillä voi olla.

 

 

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Data-avaruus syntyy sopimuksista: Mitä Länsi-Australia opettaa datan jakamisesta
Tekoäly ja datatalous

Data-avaruus syntyy sopimuksista: Mitä Länsi-Australia opettaa datan jakamisesta

Teollisuusyritykset, viranomaiset ja tutkijat yhdistävät Länsi-Australiassa nyt ympäristödataa, jota ne eivät aiemmin kyenneet jakamaan keskenään. DataVa-hankkeen toteuttajakumppani 1001 Lakes on ollut mukana suunnittelemassa yhteistyön hallintamallia. Kokemus näyttää, mikä data-avaruudessa lopulta ratkaisee: ensin pelisäännöt, sitten teknologia.

Viivi Lähteenoja
Digitaalinen taloushallinto
Rakennusalan tiedonkulku ei korjaannu odottamalla 
Digitaalinen taloushallinto

Rakennusalan tiedonkulku ei korjaannu odottamalla 

Rakennusprosessissa tieto ei tällä hetkellä kulje riittävän tehokkaasti prosessin osapuolten välillä. Jotta tilanteeseen saataisiin parannus, tulisi tilaajien määritellä tarvitsemansa tiedot, yritysten sovittava vastuista ja ohjelmistojen pystyttävä välittämään tieto järjestelmästä toiseen. 

Timo Simell
Tekoäly ja datatalous
Tavoitteista tekoihin: miten tekoälykokeilu onnistuu työpaikalla
Tekoäly ja datatalous

Tavoitteista tekoihin: miten tekoälykokeilu onnistuu työpaikalla

Tekoälyn käyttöönotto onnistuu harvoin teknologian ehdoilla: ratkaisevaa ei ole se, mitä työkalu osaa tehdä, vaan mitä ongelmaa sillä yritetään ratkaista. AI-askelia-hankkeen piloteissa kävi ilmi, että tähän kysymykseen vastaaminen oli usein vaikeampaa kuin itse tekoälytyökalujen käyttö. Tekoälykokeilu onnistuu parhaiten silloin, kun käyttötarkoitus on selkeä, tavoite riittävän konkreettinen ja aidosta tarpeesta nouseva.

Merja Sjöblom ja Sanna Antola