Pysyvätkö kaikki kyydissä?
Digikyvykkyys

Pysyvätkö kaikki kyydissä?

Tarvitsemme arjessamme uudenlaisia tietoja ja taitoja: kuinka erotamme uutisen ja valeuutisen, miten hoidamme pankkiasiamme netissä, kuinka voimme käsitellä internetissä saatavilla olevaa valtavaa tietomassaa?

Tekoäly etsii suuresta tietomassasta uusia yhteyksiä, joita ihminen ei itse kykene havaitsemaan. S-ryhmä ilmoitti äskettäin avaavansa ostostietonsa asiakkailleen. Jatkossa asiakas näkee palvelusta esimerkiksi sen, kuinka paljon hän on käyttänyt rahaa vaikkapa kasviksiin, suklaaseen tai alkoholiin.

Kesko sen sijaan hyödyntää käyttäjädataa henkilökohtaisten tarjousten räätälöimiseen. Ostoskäyttäytymistietoja on kerätty jo pitkään, mutta vähitellen datasta alkavat saada hyötyä myös kuluttajat.

Kriittinen lukutaito kaikille

Data-analytiikkayhtyö Cambridge Analytica nousi otsikoihin keväällä 2018 kerättyään luvatta kymmenien miljoonien Facebook-käyttäjien tietoja kaupallisiin ja jopa poliittisiin tarkoituksiin. Väärinkäytön paljastuminen on konkreettinen muistutus henkilökohtaisten tietojen jakamiseen liittyvistä riskeistä. Tietosuojan ja tietoturvan merkitys jää monelle etäiseksi – kunnes maito on jo maassa.

Aikuisten välillä on suurta vaihtelua perustaitojen – lukutaidon, numerotaidon ja digitaalisen ongelmanratkaisun – hallinnassa. Noin 600 000 suomalaista kaipaa tukea, ja tähän tarvitaan kansalais- ja työväenopistoja.

Miten pidämme huolta siitä, että tekoälyn väläys iskee meihin jokaiseen?

Valtioneuvosto lisäsikin kuluvan vuoden lisätalousarvioon vapaalle sivistystyölle merkittävän summan Digiaikakauden taidot -hankkeeseen, jolla lisätään muun muassa kriittiseen lukutaitoon ja tiedonhakuun liittyvää matalan kynnyksen digitaitokoulutusta.

Tavoitteena on ehkäistä eriarvoisuutta, tarjota myönteisiä oppimisen kokemuksia ja luoda edellytyksiä sujuvalle arjelle.

Tervetuloa oppimaan

Jo ennen uutta hanketta kansalaisopistot ovat pitkään olleet merkittävimpiä perustietotekniikkataitojen kouluttajia Suomessa. Tarjoamme jatkuvasti jokaisen kunnan alueella aivan alkeista lähtevää tietotekniikkakoulutusta: kuinka älypuhelin ja tablettitietokone toimivat, miten siirretään valokuvia digikamerasta tietokoneelle, kuinka tehdään ostoksia turvallisesti verkossa.

Näiden perustaitojen päälle pitäisi vielä pystyä rakentamaan ymmärrys yksilön roolista laajemmassa kuvassa.

Digitaitoihin kytkeytyy myös käsitys tekoälyn vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan, sillä nyt mullistukset alkavat vähitellen näkyä. Mahdollisuudet ovat monet, mutta ihmiset ovat tietojensa ja ymmärryksensä osalta hyvin eriarvoisessa asemassa.

Kaikille avoimet kansalaisopistot voisivat osaltaan vastata haasteeseen korostamalla tekoälytietoisuuden ja datalukutaidon roolia osana kaikkea tietotekniikkaopetusta sekä auttamalla ihmisiä ymmärtämään, mihin kaikkiin arkisiin toimintoihimme tekoäly kytkeytyy – ja mitä vaikutuksia sillä voi olla.

 

 

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub