Sopimusten avainkohtia: Rekrytointirajoitus sopimuksissa
Elämää tietoyhteiskunnassa

Sopimusten avainkohtia: Rekrytointirajoitus sopimuksissa

Yritykset voivat sopia yhteistyö- ja projektisopimuksissaan, että ne eivät palkkaa toistensa työntekijöitä sopimuskauden aikana.

Erityisesti pienelle ict-yritykselle saattaa olla ongelmallista, jos sen muutamat avainhenkilöt siirtyvät isomman sopimuskumppanin palvelukseen kesken projektin.

Samoin isommallekin yritykselle saattaa aiheutua viivästyksiä, jos useita asiantuntijoita yllättäen vaihtaa työnantajaa. Ict-alalla rekrytointirajoitusten käyttö on yleistä, ja muun muassa it-alan vakiosopimusehdot (IT2015) sisältävät rekrytointirajoituksen osana sopimusehtoja.

Yrityksen työntekijällä voi lisäksi olla omassa työsopimuksessaan kilpailukieltolauseke, joka käytännössä hankaloittaa siirtymistä saman alan yrityksen palvelukseen.

Näitä työntekijän henkilökohtaisia kilpailukieltoja säädellään tiukasti työsopimuslaissa, joka on yritystä velvoittavaa pakottavaa lainsäädäntöä.

Rekrytointirajoitukset ovat sen sijaan yritysten välisiä sopimusasioita, joihin voidaan liittää tarvittaessa myös sopimussakko. Tavanomainen sopimussakon suuruus rekrytointirajoituksen rikkomuksesta yritykselle on työntekijän kuuden kuukauden bruttopalkkaa vastaava summa.

Mikäli jossakin projektissa yrityksellä kuitenkin on erityisen vaikeasti korvattava asiantuntija, kannattaa sen tällöin neuvotella sopimussakon määräksi suurempi summa.

 

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell