Satamien digitalisaatiossa riittää kirittävää

DigiPort-hankkeessa on muun muassa selvitetty Suomen ulkomaankaupan satamien digitalisaation ja avoimen datan nykytilaa. Selvityksen tuloksena voidaan todeta, että kehitystä on tapahtunut, mutta paljon on vielä tehtävää jäljellä.

Huolestuttava piirre on, että digitalisaatio ei ole vielä näkyvästi esillä satamien strategioissa. Myöskään digitaalisten palvelujen kehittämistä ei satamayhtiöissä ole selkeästi vastuutettu, vaan edistämistä tehdään oman toimen ohella henkilöstön taustojen ja motivaation ohjaamana.

Liikkeellä ollaan

Satamissa on käynnissä yksittäisiä hankkeita, joita voidaan luokitella digitalisaation alle. Nämä ovat pääasiassa keskittyneet sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron teemoihin. Suurimmissa satamissa ollaan siis jo liikkeellä.

Digitaaliteknologiaa satamissa on nykyisin käytössä näkyvimmin portti- ja kamerajärjestelmissä, jotka satamaan tulija kohtaa miehittämättömällä portilla. Satama-alueelle päästäkseen täytyy tulijalla olla kulkulupa. Lupa on yleensä ajoneuvokohtainen. Porttijärjestelmät perustuvat joko rekisterikilven lukuun konenäön avulla tai RFID-tagin tunnistamiseen. Uusia teknologioita mietitään kuitenkin satamissa, ja tulevien sekä suunniteltujen digitaalisten ratkaisujen kirjo on laaja.

Systematiikka puuttuu

Satamien infratiedon ja -datan haasteena on usein aineistojen sijainti, omistajuus ja ylläpidosta vastaaminen. Tietoa on olemassa, mutta sisällön tuntemus ja hallinta ovat usein yhden henkilön takana, ja aineistot ovat hajallaan. Tiedon ylläpito ei ole systemaattista ja tietoformaatit vaihtelevat.

Data ei aina ole koneluettavassa muodossa, vaan tiedot on esitetty PDF-dokumentteina ja karttakuvina. Monet satama-alueen infraan liittyvät tiedot ovat infrayhtiöiden, kuten vesiyhtiön hallussa, eivätkä kaupungin tai satamayhtiön hallinnassa. Satamayhtiöillä ja niiden omistajakaupungeilla on usein omat infratietojärjestelmänsä, jotka eivät tyypillisesti keskustele keskenään vaan infraan liittyvien töiden yhteydessä satamasta kerrotaan, mitä dataa kaupungin pitää lisätä järjestelmään.

Samoin sataman piirissä toimivilla yrityksillä on usein omaa infrastruktuuria, jota koskevan datan avaaminen hyödyttäisi kaikkia sataman toimijoita.

Avoin data tehostaa

Avoimen datan osaamisessa on vielä parannettavaa; koulutus pitää aloittaa perusteista. Satamayhtiöiden julkaisemaa avointa dataa ei vielä ole, ja kaupungitkin ovat pääosin avanneet vain julkisissa kehityshankkeissa vaadittavaa aineistoa, esimerkiksi Väyläviraston Digiroad-järjestelmää varten.

Tiedon arvoa sataman oman toiminnan tehostamiseksi tai satamaa käyttävien asiakkaiden lisäarvon tuottamiseksi ei vielä riittävästi oivalleta.

Satamat ovat rakentaneet infran ja toimintaedellytykset satamaa käyttäville yrityksille. Samoin tulisi ajatella myös rakennettaessa satamien digitalista avointa infratietoympäristöä logistiikkatoimijoille. Satamissa on julkaistu esimerkiksi aikataulutietoja ja joitakin teknisiä tietoja, mutta aineistoa ei ole tarjolla koneluettavassa avoimen datan muodossa. Kaivatut avaukset liittyvät sataman teknisiin tietoihin, joihin kohdistuvat kyselyt kuormittavat satamayhtiöitä.

Kaupallisen meriliikenteen tarpeisiin olisi esimerkiksi sataman vesialueiden syvyystiedot hyödyllistä tarjota käyttöön avoimena datana.

Digiport-hankkeessa on laadittu selvitysraportti satamien digitalisaation nykytilasta (pdf) sekä opas datan avaamisesta satamanpitäjille (pdf). Avoimen datan saatavuuden parantamiseksi perustetaan avoimen datan tietovarantoa datasatama.fi. Hack the Port -hackathonissa Kotkassa opiskelijat innovoivat satamien avointa dataa hyödyntäviä palveluja ja ratkaisuja satamayhteisön tunnistamiin ongelmiin.