Satamissa puhaltavat raikkaat digituulet
Digitaaliset prosessit

Satamissa puhaltavat raikkaat digituulet

DigiPort-hanke syntyi tarpeesta kytkeä Suomen satamat mukaan digitaalisiin kehitys-
trendeihin. Se on herättänyt suurta kiinnostusta satamissa ja niissä toimivissa organisaatioissa.

Satamat haluavat olla keskeisinä liikenteen solmukohtina tietoisia digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Digitalisaatio kiinnostaa myös satamaoperaattoreita, laivameklareita ja huolitsijoita sekä satamien erilaisia palveluntarjoajia.

Monitoimijaympäristössä yksi tärkeistä sovelluskohteista on tiedonkulun parantaminen. Digitaalisin menetelmin ja välinein on mahdollista välittää tietoa automatisoidusti juuri oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Toistaiseksi tieto kulkee pitkälti sähköpostitse ja puhelimitse.

Nykytilasta tulevaisuuteen

DigiPort-hankkeessa ovat mukana HaminaKotkan ja Turun satamat. HaminaKotka on Suomen suurin yleissatama. Siellä käsitellään kontteja, ro-ro-lasteja, kaasua, nestemäistä ja kuivabulkkia sekä projektilasteja. Turun satamassa vilkasta matkustajaliikennettä Tukholmaan täydentää rahtiliikenne.

Hankkeessa tutkitaan, mikä on satamien digitaalisuuden nykytila, miten yleinen digitalisaatiokehitys vaikuttaa satamiin sekä miten digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää ja lisätä. Nykytilaselvityksen tietolähteenä toimivat muun muassa maaliskuussa Kotkassa ja Turussa järjestetyt työpajat otsikolla Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data?

Työpajoissa monipuolinen joukko satamayhteisön edustajia pohti haasteita ja innovoi digitaalisia ratkaisuja tunnistettuihin ongelmakohtiin.

Nykytilaselvityksen pohjalta laaditaan katsaus tulevaisuuteen: millainen on sataman rooli osana digitaalista liikennejärjestelmää 2030-luvulla?

Vuoden kuluttua testataan

Käytännön kehittämistoimena DigiPort-hankkeessa luodaan toimintamalli, jossa satamat voivat julkaista tietojaan avoimena datana sovelluskehittäjien hyödynnettäväksi. Hankkeessa keskitytään satamien infrastruktuuriin liittyvän, luonteeltaan staattisen, tiedon avaamiseen avoimen datan muotoon.

Tällainen tekninen tieto liittyy esimerkiksi satamien tie-, raide- ja vesiväyliin, laitureihin, rakennuksiin ja verkkoihin. Avointa dataa voidaan käyttää satamatoimintojen kehittämiseen, tehostamiseen sekä uusien, satamayhteisölle suunnattujen, palvelujen luontiin.

Aiemmin tänä keväänä Kotkassa ja Turussa järjestetyissä avoimen datan seminaareissa asiantuntijana luennoi TIEKEn Jari Salo. Tilaisuuksissa satamayhteisö sai tietoa avoimesta datasta ilmiönä ja sen mahdollisuuksista.

Hankkeessa perustettavalta palvelimelta ja datakatalogista satamien data-aineistoja jaetaan hyödyntäjille.

Avoimia aineistoja ja datakatalogin toimivuutta päästään testaamaan kevättalvella 2019 järjestettävässä Hack The Port-hackathontapahtumassa. Monialaiset opiskelijatiimit pyrkivät digitalisaation ja avoimen datan keinoin ratkaisemaan satamayhteisön työpajoissa tunnistamia toiminnallisia ongelmia.

TIEKEn lisäksi DigiPort-hanketta on toteuttamassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Merikotka-tutkimuskeskus Kotkasta, joka toimii hankkeen vetäjänä.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Taloushallinnon sanomavälitys tarjoaa ratkaisun yritysten vastuullisuustietojen siirtoon
Digitaalinen taloushallinto

Taloushallinnon sanomavälitys tarjoaa ratkaisun yritysten vastuullisuustietojen siirtoon

Tiukentuvat vastuullisuusvaatimukset haastavat yritykset keräämään ja siirtämään tuotteiden ja toiminnan vastuullisuustietoja läpi toimitusketjujen. Yksi ratkaisu tähän löytyy olemassa olevasta taloushallinnon sanomavälityksestä.

Viestintätoimisto Aivela
Ajankohtaista
Verkkolaskujen data avaa uusia mahdollisuuksia
Ajankohtaista

Verkkolaskujen data avaa uusia mahdollisuuksia

Taloushallinnon dokumenttien dataa voidaan hyödyntää monipuolisesti eri liiketoimintaprosesseissa. Pilottihankkeet osoittavat, että esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyystieto voidaan sisällyttää verkkolaskuihin, mikä tehostaa yritysten toimintaa ja säästää resursseja. Digitaalinen tuotepassikokeilu ja rakennusteollisuuden tilaamisen pilotti ovat jo näyttäneet käytännössä, miten taloushallinnon sanomia voidaan hyödyntää uusilla tavoilla.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Digikyvykkyyden kasvattaminen – mitä se käytännössä on?
Digikyvykkyys

Digikyvykkyyden kasvattaminen – mitä se käytännössä on?

Kun yritykset pohtivat digitalisaation hyödyntämistä, mieleen nousee usein kysymyksiä siitä, miten ottaa ensimmäiset askeleet ja mistä oikeastaan kannattaa aloittaa. Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio tuntuvat olevan kaikkialla, mutta yrityksen on usein vaikea hahmottaa, mitkä näistä teknologioista ovat hyödyllisiä juuri heidän liiketoiminnassaan ja miten ne konkreettisesti tukisivat kasvua ja kilpailukykyä. Ensimmäinen askel on kiinnittää huomiota omaan digikyvykkyyteen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Helena Laitinen