Satamissa puhaltavat raikkaat digituulet
Digikyvykkyys

Satamissa puhaltavat raikkaat digituulet

DigiPort-hanke syntyi tarpeesta kytkeä Suomen satamat mukaan digitaalisiin kehitys-
trendeihin. Se on herättänyt suurta kiinnostusta satamissa ja niissä toimivissa organisaatioissa.

Satamat haluavat olla keskeisinä liikenteen solmukohtina tietoisia digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Digitalisaatio kiinnostaa myös satamaoperaattoreita, laivameklareita ja huolitsijoita sekä satamien erilaisia palveluntarjoajia.

Monitoimijaympäristössä yksi tärkeistä sovelluskohteista on tiedonkulun parantaminen. Digitaalisin menetelmin ja välinein on mahdollista välittää tietoa automatisoidusti juuri oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Toistaiseksi tieto kulkee pitkälti sähköpostitse ja puhelimitse.

Nykytilasta tulevaisuuteen

DigiPort-hankkeessa ovat mukana HaminaKotkan ja Turun satamat. HaminaKotka on Suomen suurin yleissatama. Siellä käsitellään kontteja, ro-ro-lasteja, kaasua, nestemäistä ja kuivabulkkia sekä projektilasteja. Turun satamassa vilkasta matkustajaliikennettä Tukholmaan täydentää rahtiliikenne.

Hankkeessa tutkitaan, mikä on satamien digitaalisuuden nykytila, miten yleinen digitalisaatiokehitys vaikuttaa satamiin sekä miten digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää ja lisätä. Nykytilaselvityksen tietolähteenä toimivat muun muassa maaliskuussa Kotkassa ja Turussa järjestetyt työpajat otsikolla Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data?

Työpajoissa monipuolinen joukko satamayhteisön edustajia pohti haasteita ja innovoi digitaalisia ratkaisuja tunnistettuihin ongelmakohtiin.

Nykytilaselvityksen pohjalta laaditaan katsaus tulevaisuuteen: millainen on sataman rooli osana digitaalista liikennejärjestelmää 2030-luvulla?

Vuoden kuluttua testataan

Käytännön kehittämistoimena DigiPort-hankkeessa luodaan toimintamalli, jossa satamat voivat julkaista tietojaan avoimena datana sovelluskehittäjien hyödynnettäväksi. Hankkeessa keskitytään satamien infrastruktuuriin liittyvän, luonteeltaan staattisen, tiedon avaamiseen avoimen datan muotoon.

Tällainen tekninen tieto liittyy esimerkiksi satamien tie-, raide- ja vesiväyliin, laitureihin, rakennuksiin ja verkkoihin. Avointa dataa voidaan käyttää satamatoimintojen kehittämiseen, tehostamiseen sekä uusien, satamayhteisölle suunnattujen, palvelujen luontiin.

Aiemmin tänä keväänä Kotkassa ja Turussa järjestetyissä avoimen datan seminaareissa asiantuntijana luennoi TIEKEn Jari Salo. Tilaisuuksissa satamayhteisö sai tietoa avoimesta datasta ilmiönä ja sen mahdollisuuksista.

Hankkeessa perustettavalta palvelimelta ja datakatalogista satamien data-aineistoja jaetaan hyödyntäjille.

Avoimia aineistoja ja datakatalogin toimivuutta päästään testaamaan kevättalvella 2019 järjestettävässä Hack The Port-hackathontapahtumassa. Monialaiset opiskelijatiimit pyrkivät digitalisaation ja avoimen datan keinoin ratkaisemaan satamayhteisön työpajoissa tunnistamia toiminnallisia ongelmia.

TIEKEn lisäksi DigiPort-hanketta on toteuttamassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Merikotka-tutkimuskeskus Kotkasta, joka toimii hankkeen vetäjänä.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen