Sopimusten avainkohtia: Lopullisen sopimusversion määrittely
Digikyvykkyys

Kuva: Heikki Pälviä

Sopimusten avainkohtia: Lopullisen sopimusversion määrittely

Pitkät ja tekniset sopimusneuvottelut pitää päättää selkeästi. On hyvin todennäköistä, että vähänkin laajemmassa projektissa löytyy sopimuspaperin lisäksi monenlaista lisädokumenttia ja näkemystä siitä, mikä oli kunkin sopijapuolen alkuperäinen tarkoitus.

ICT-hankkeissa on tavanomaista, että toimitussopimuksen määrittelyistä väännetään kättä pitkään. Palvelutasojen, tukipalvelun ja päivitysten saatavuuden yksilöinnit sekä monien muiden ohjelmistojen toiminnallisuuksiin liittyvien seikkojen selkeät kuvaukset vaativat sopijapuolilta tarkkuutta ja vaivannäköä sopimusdokumentin laadinnassa.

Monivaiheisen neuvotteluprosessin aikana saattaa syntyä lukuisia teknisiä määrittelydokumentteja, hintaliitteitä, sopimusversioluonnoksia ja erityyppisiä suullisia sopimuksia. Usein myös sopijapuolten tekniset henkilöt neuvottelevat keskenään ja etenevät hankkeessa positiivisessa insinöörihengessä omia aikojaan ilman oman liiketoimintajohtonsa täyttä kontrollia.

Ei ole myöskään harvinaista, että ICT-hankkeesta on jo ehditty toteuttaa joitain osioita ennen kirjallisen sopimuksen solmimista.

Edellä sanotusta johtuen ICT-sopimukseen kannattaa aina sisällyttää lauseke, jossa todetaan, että nyt allekirjoitettava sopimusdokumentti ja sen tekniset määrittelyt sisältävä liite muodostavat ainoan ja lopullisen version yhteistyön puitteista. Mikäli tämä lauseke jää puuttumaan sopimuksesta, on hyvin todennäköistä, että vähänkin laajemmassa projektissa löytyy riitatilanteissa sopimuspaperin lisäksi monenlaista lisädokumenttia ja näkemystä siitä, mikä oli kunkin sopijapuolen alkuperäinen tarkoitus.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela
Tekoäly ja datatalous
Datatalouden kiinnostavimmat 2026 -haku on käynnissä
Tekoäly ja datatalous

Datatalouden kiinnostavimmat 2026 -haku on käynnissä

Data Economy Spotlight – Datatalouden kiinnostavimmat -listaus nostaa valokeilaan tämän hetken innostavimmat dataa hyödyntävät toimintamallit ja ratkaisut. Kutsumme yrityksiä, organisaatioita ja verkostoja osallistumaan avoimeen hakuun. 

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Johanna Jäkälä (Business Finland), Merja Mattila (CSC) ja Christoffer Sundqvist (Kesko). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Aalto-yliopiston Kimmo Karhu. Vuonna 2026 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja tekoälyn sekä vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo