Sopimusten avainkohtia: Lopullisen sopimusversion määrittely
Digikyvykkyys

Kuva: Heikki Pälviä

Sopimusten avainkohtia: Lopullisen sopimusversion määrittely

Pitkät ja tekniset sopimusneuvottelut pitää päättää selkeästi. On hyvin todennäköistä, että vähänkin laajemmassa projektissa löytyy sopimuspaperin lisäksi monenlaista lisädokumenttia ja näkemystä siitä, mikä oli kunkin sopijapuolen alkuperäinen tarkoitus.

ICT-hankkeissa on tavanomaista, että toimitussopimuksen määrittelyistä väännetään kättä pitkään. Palvelutasojen, tukipalvelun ja päivitysten saatavuuden yksilöinnit sekä monien muiden ohjelmistojen toiminnallisuuksiin liittyvien seikkojen selkeät kuvaukset vaativat sopijapuolilta tarkkuutta ja vaivannäköä sopimusdokumentin laadinnassa.

Monivaiheisen neuvotteluprosessin aikana saattaa syntyä lukuisia teknisiä määrittelydokumentteja, hintaliitteitä, sopimusversioluonnoksia ja erityyppisiä suullisia sopimuksia. Usein myös sopijapuolten tekniset henkilöt neuvottelevat keskenään ja etenevät hankkeessa positiivisessa insinöörihengessä omia aikojaan ilman oman liiketoimintajohtonsa täyttä kontrollia.

Ei ole myöskään harvinaista, että ICT-hankkeesta on jo ehditty toteuttaa joitain osioita ennen kirjallisen sopimuksen solmimista.

Edellä sanotusta johtuen ICT-sopimukseen kannattaa aina sisällyttää lauseke, jossa todetaan, että nyt allekirjoitettava sopimusdokumentti ja sen tekniset määrittelyt sisältävä liite muodostavat ainoan ja lopullisen version yhteistyön puitteista. Mikäli tämä lauseke jää puuttumaan sopimuksesta, on hyvin todennäköistä, että vähänkin laajemmassa projektissa löytyy riitatilanteissa sopimuspaperin lisäksi monenlaista lisädokumenttia ja näkemystä siitä, mikä oli kunkin sopijapuolen alkuperäinen tarkoitus.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Kestävän digitalisaation koulutusmateriaalit nyt saatavilla aoe.fi-palvelussa
Digikyvykkyys

Kestävän digitalisaation koulutusmateriaalit nyt saatavilla aoe.fi-palvelussa

GreenICTComp-hanke koulutti ICT-opettajia kestävästä digitalisaatiosta, jotta he voivat sisällyttää aiheen osaksi opetustaan. Aiheen opettaminen on tärkeää, sillä ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeammin kuin millään muulla alalla, vaikka alalla olisi valtava mahdollisuus ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä ja sopeutumistoimissa. Aihetta ei tällä hetkellä käsitellä systemaattisesti eri koulutusasteilla Suomessa, ja tästä aiheutuvan osaajapulan vaikutukset ovat kauaskantoiset. Jotta koulutuksen sisältöjä ja oppeja voi hyödyntää jatkossakin, on sen materiaalit nyt lisätty Avointen oppimateriaalien kirjastoon kaikkien hyödynnettäväksi.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
LOBRA-hanke rakentaa tulevaisuuden logistiikkaa
Digikyvykkyys

LOBRA-hanke rakentaa tulevaisuuden logistiikkaa

Suomen logistiikka-ala on murroksessa. Digitalisaatio, kestävän kehityksen vaatimukset ja kansainvälinen kilpailu edellyttävät uudenlaisia ratkaisuja. Näihin haasteisiin vastaa LOBRA-hanke. Hankkeessa tuotetaan kansainvälisen tason logistiikan laboratorioympäristö, jossa voidaan kehittää, testata ja pilotoida uusia kuljetusratkaisuja, kehitetään alan ammattilaisten digitaitoja sekä tuodaan uusia työkaluja alan yrityksille.

Nina From
Digitaalinen taloushallinto
Peppol-koulutuksen työpajan tuloksia
Digitaalinen taloushallinto

Peppol-koulutuksen työpajan tuloksia

TIEKE toteuttaa Peppol-koulutuksen ammattikorkeakoulun opettajille. Koulutuksen suunnitteluun liittyvä työpaja pidettiin kesäkuun alussa. Se oli suunnattu Peppol-asiantuntijoille. Työpajan tarkoituksena oli selvittää, mitä tulevassa Peppol-kouluttajakoulutuksessa pitäisi ottaa huomioon. Keskustelun runkona käytettiin aiemman pilottikoulutuksen työpajan rakennetta ja tuloksia.

Nina From