Sopimusten avainkohtia: Minimiostovelvollisuus lisenssisopimuksissa
Digikyvykkyys

Kuva: Heikki Pälviä

Sopimusten avainkohtia: Minimiostovelvollisuus lisenssisopimuksissa

Ohjelmistofirma voi asettaa jakelijalleen lisenssien vuosittaisen minimiostovelvoitteen. Sopimuksissa on syytä kiinnittää huomiota siihen, onko kyse myyntitavoitteista vai sitovista vähimmäisostoista.

Ohjelmistofirma, joka myy tuotteitaan jälleenmyyjien kautta, voi pyrkiä asettamaan jakelijoilleen lisenssien ostomääriä koskevia velvoitteita tai tavoitteita. Sopimustekstissä tulee yksilöidä riittävän selkeästi onko sopimuksen myyntimääräluvuissa kyse vain jakelijan myyntitavoitteista (sales targets) vai sitovista vähimmäisostopakoista (purchase obligation).

Jälleenmyyjä helposti tulkitsee esitetyt lisenssien myyntiluvut vain tavoitteiksi joihin pyritään, jos sopimuslauseke ei yksiselitteisesti ilmaise ostopakkoa. Ohjelmistofirman kannattaakin lisätä sopimuslausekkeeseen maininta vähimmäismaksujen tarkasta ajankohdasta, jos se jotain maksuja odottaa saavansa. Usein myös edellytetään sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä jälleenmyyjältä jonkinlaista alkulisenssimaksua tai vastaavaa maksusuoritusta.

Ostoja koskeva sopimusteksti voidaan kirjoittaa myös siten, että jakelijalla on jokin tietty alhaisempi ostopakko ja lisäksi korkeampi myyntitavoite. Ohjelmistofirman näkökulmasta minkä tahansa ostoja koskevan velvoitteen laiminlyönti tulisi kuitenkin aina aiheuttaa seuraamuksia jälleenmyyjälle. Yleensä lisenssiantaja varaa itselleen sopimuksessa oikeuden irtisanoa jakelusopimus lyhyellä irtisanomisajalla, mikäli jälleenmyyjä ei täysimääräisesti täytä lisenssien ostovelvoitteitaan.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti eivät ole IT-kysymyksiä vaan liiketoiminnan jatkuvuuden kysymyksiä. Suomi on 92-prosenttisesti riippuvainen ulkomaisista digitaalisista palveluista, ja tilanne on sama koko EU:ssa: Microsoftin, Amazonin ja Googlen osuus EU:n pilvipalveluista on noin 70 prosenttia. Miten suomalainen organisaatio voi varmistaa, että kriittiset järjestelmät toimivat ja data on saatavilla myös poikkeustilanteissa?

Viestintätoimisto Aivela
Tekoäly ja datatalous
DATASTEP-hanke tukemaan Uudenmaan pk-yritysten datalähtöistä kehitystä
Tekoäly ja datatalous

DATASTEP-hanke tukemaan Uudenmaan pk-yritysten datalähtöistä kehitystä

Pk-yrityksissä datan hyödyntäminen on yhä alkuvaiheessa, mikä hidastaa kansainvälisesti skaalautuvien ratkaisujen syntyä ja näkyy Uudellamaalla datalähtöisten kasvuyritysten vähäisyytenä. Juuri käynnistynyt DATASTEP-hanke vahvistaa pk-yritysten datatalousosaamista sekä TKI-toimijoiden roolia datalähtöisen liiketoiminnan tukena. Tavoitteena on vauhdittaa yritysten kasvua ja lisätä alueen vetovoimaa teknologiatoimijoille.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 
Digikyvykkyys

Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 

Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa tekoäly ja algoritmit ohjaavat yhä enemmän arkea ja verkossa toimimista, mutta ymmärrys niiden toiminnasta ja riskeistä ei synny itsestään. DatatAItaja-hanke vastasi tähän tarpeeseen tuomalla tekoäly- ja datalukutaidon lähelle nuoria, heidän opettajia ja nuorten vanhempia sekä luokkahuoneissa että valtakunnallisesti avoimen verkkomateriaalin kautta.

Marko Silventoinen