Digitoinnista digitalisaatioon
Digikyvykkyys

Kuva: Adobe Stock

Digitoinnista digitalisaatioon

Toisin kuin joskus lehtiä lukiessa tuntuu, Suomi on oikeasti hyvä digitalisaatiossa. Meillä on toteutettu digitalisaatiota jo kymmeniä vuosia – ennen kuin koko termiä on edes keksitty.

Toisin kuin joskus lehtiä lukiessa tuntuu, Suomi on oikeasti hyvä digitalisaatiossa. EU-maiden Digital Economy and Society Index -vertailussa (DESI) Suomi otti ykköstilan ennen Ruotsia, Hollantia ja Tanskaa.

Suomessa on toteutettu digitalisaatiota jo kymmeniä vuosia – ennen kuin koko termiä on edes keksitty. Esimerkiksi väestönlaskenta digitalisoitiin aikoja sitten, eikä kansalaista enää tarvitse asialla vaivata. Virkamiestyönä väestö laskettiin Suomessa viimeisen kerran vuonna 1991.

Passi ja henkilökortti verkosta

Sen jälkeen tiedot syntymistä, kuolemista sekä muuttoliikkeestä on saatu väestötietojärjestelmään automaattisesti eri lähteistä. Suomalaisena kenties tuntuu yllättävältäkin, että vastaava järjestelmä on tietojeni mukaan muualla maailmassa saatu toteutettua Suomen lisäksi ainoastaan Tanskassa!

Muita esimerkkejä digitalisaation edelläkävijyydestä ovat muun muassa mahdollisuus uusia passi ja henkilökortti verkossa, omat terveystiedot laajasti kattava Omakanta, automaattisesti annettava veroehdotus sekä normaaliliikenteen seassa kokeiluluontoisesti ajavat robottibussit.

Mutta eivät meillä silti kaikki asiat ole niin ensiluokkaisesti kuin voisivat olla.

Tarpeeton toisto turhauttaa

Tekemisemme tapa on perinteisesti kovin organisaatiolähtöinen ja siilomainen. Tämä on kylläkin johtanut oikein hyviin yksittäisiin palveluihin, mutta palveluiden välisestä yhteentoimivuudesta huolehtiminen on päässyt unohtumaan.

Tämän seurauksena kansalaisilta kysellään toisinaan samoja tietoja yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka monet löytyisivät jostakin julkishallinnon rekisteristä tai tietokannasta. Esimerkiksi lapseni kunnallinen päiväkoti kysyy säännöllisesti joka syksy: kuka on lapsen äiti, kuka on isä ja missä me asumme.

Väestötietohallinnosta Suomessa vastaavan viranomaisen päällikkönä olen jokseenkin kauhuissani, että lasten huoltajuussuhteista kysellään näin epävarmalla menetelmällä, kun kunta saisi tiedon aukottomasti, luotettavasti, maksutta ja helposti suoraan väestötietojärjestelmästä.

Väestörekisteri ja maistraatit yhteen

Tammikuun alussa 2020 toimintansa aloitti Suomessa Digi- ja väestötietovirasto, joka syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät. Viraston toiminta-ajatuksen punaisena lankana on yhteiskunnan digitalisaation edistäminen.

Ennen kaikkea tämä tarkoittaa sitä, että autamme muita organisaatioita toteuttamaan yhteentoimivia ja kansalaisille ja yrityksille helppokäyttöisiä ja sujuvia palveluita digiteknologioiden avulla. Osittain tämä toteutuu tarjoamalla kaikille yhteisiä teknisiä Suomi.fi-alustapalveluita, osittain tarjoamalla palveluiden toteuttamiseen dataa ja osittain tarjoamalla neuvontaa ja suosituksia palveluiden kehittäjille.

Esimerkki muulle julkishallinnolle

On hyvä huomata, että yhteentoimivien rajapintojen toteuttaminen maksaa käytännössä ihan saman verran kuin keskenään yhteentoimimattomien – paitsi tietenkin, jos epähuomiossa on ensin tehty yhteentoimimattomat, jotka pitää muuttaa jälkikäteen toisenlaiseksi.

Lisäksi haluamme parhaamme mukaan näyttää esimerkkiä avoimesta, yhteistyötä hakevasta ja verkostomaisesta toiminnasta, jollaista tarvittaisiin nykyistä enemmän koko julkishallinnossa.

Entä mitä eroa on digitoinnilla ja digitalisaatiolla? Jos organisaatiosi käytössä on vielä paperilomakkeita ja suunnittelet niiden digitoimista PDF-lomakkeiksi, mieti vielä. Se ei paranna sen paremmin asiakkaidesi asiointia kuin tehosta omaa toimintaasikaan.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Peppol-koulutuksen työpajan tuloksia
Digitaalinen taloushallinto

Peppol-koulutuksen työpajan tuloksia

TIEKE toteuttaa Peppol-koulutuksen ammattikorkeakoulun opettajille. Koulutuksen suunnitteluun liittyvä työpaja pidettiin kesäkuun alussa. Se oli suunnattu Peppol-asiantuntijoille. Työpajan tarkoituksena oli selvittää, mitä tulevassa Peppol-kouluttajakoulutuksessa pitäisi ottaa huomioon. Keskustelun runkona käytettiin aiemman pilottikoulutuksen työpajan rakennetta ja tuloksia.

Nina From
Digikyvykkyys
Digitaaliset osaamismerkit – avain näkyvään osaamiseen
Digikyvykkyys

Digitaaliset osaamismerkit – avain näkyvään osaamiseen

Useimmissa työtehtävissä vaaditaan digiosaamista – mutta miten todentaa osaaminen? Valtakunnallinen Digitaitomerkistö tarjoaa selkeän, kansallisiin ja kansainvälisiin viitekehyksiin pohjautuvan mallin osaamisen tunnistamiseen. Merkkien suoritusmäärät ovat jatkuvassa kasvussa, ja niitä onkin kesäkuun 2025 loppuun mennessä myönnetty jo 65.000 kappaletta! Myös muuta osaamista on helppo todentaa osaamismerkkien avulla!

Merja Sjöblom
Vastuullisuus
Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta
Vastuullisuus

Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta

EDIFY-EDU on eurooppalainen Erasmus+ -yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa osaamista monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion (DEI/EDI) teemoissa erityisesti pk-yritysten ja johtamisen näkökulmasta. Hanke tarjoaa monipuolisen koulutuskokonaisuuden, joka koostuu kaikille avoimesta englanninkielisestä MOOC-verkkokurssista, maakohtaisesti räätälöitävästä erikoistumiskurssista sekä työelämälähtöisestä työssäoppimisjaksosta.

Nina From