Tiedosta-lehti

Nykylainsäädännön mukaan meillä jokaisella on oikeus nähdä erilaisten organisaatioiden itsestämme keräämä data. Miten siitä hyötyisi tavallinen kansalainen?

Ohjelmistofirma voi asettaa jakelijalleen lisenssien vuosittaisen minimiostovelvoitteen. Sopimuksissa on syytä kiinnittää huomiota siihen, onko kyse myyntitavoitteista vai sitovista vähimmäisostoista.

Yhdenlaiset työt katoavat ja toisenlaisia syntyy. Elinkeinoministeri Mika Lintilän tilaaman Tekoälyajan työ -raportin mukaan tekoälyn hyötyjen saavuttamiseksi yhteiskunnan tulee investoida osaamisen päivittämiseen ja eriarvoisuuden ehkäisyyn.

Ihmiset päättävät, käytetäänkö tekoälyä hyvään vai pahaan. Akuutit riskit liittyvät yksityisyydensuojaan, algoritmien virhetulkintoihin ja niiden tuottamiin vääriin päätöksiin.

Varsinaista tekoälyä odotellessa työt muuttuvat monilla tavoin pelkästään automatisoinnin ja digitalisoinnin ansiosta. Muutos koskee myös korkeasti koulutettuja. Kun tekoälyä tai koneoppimista ryhdytään hyödyntämään, niin mikä muuttuu ja milloin?

Heikot digitaidot ovat omiaan pudottamaan yksilön yhteiskunnan ulkopuolelle. TAITO-ohjelman piloteissa vahvistetaan eri väestöryhmien osallisuutta digitaitoja kohentamalla.

Tekoälyä ollaan sovittelemassa viranomaisten käyttöön. Onkin aika kysyä, miten tekoäly muuttaa eri hallinnonalojen kanssa asioivan kansalaisen arkea.

Suomella on loistava mahdollisuus olla EU:n veturi, kun datalla ja tekoälyllä rakennetaan hyvinvointia ja kilpailukykyä. Kysymyksiä on toistaiseksi enemmän kuin vastauksia, mutta tarve pelisäännöille on varma.

Vaikka tekoäly nostattaa tunteikastakin keskustelua, on tärkeää pystyä ratkomaan myös osaongelmia ja kulkea opintojen tiellä eteenpäin kohti laajoja ja vaikeita ratkaisuja.

Jokainen tehtäviensä tasalla oleva johtaja pohtii tänään käsi sydämellä, ymmärtääkö hän aidosti, mistä tekoälyssä, koneoppimisessa ja automaatiossa on kyse.

Algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa hyödyntäville yrityksille eettisyyden huomioonottaminen on mahdollisuus kasvattaa luottamusta omiin asiakkaisiinsa.

Tekoälysovellusten leviäminen vaatii käyttäjiltään luottamusta koneen tai laitteen toimintaan myös tilanteessa, joka on yllättävä käyttäjälle itselleen.

Tarvitsemme arjessamme uudenlaisia tietoja ja taitoja: kuinka erotamme uutisen ja valeuutisen, miten hoidamme pankkiasiamme netissä, kuinka voimme käsitellä internetissä saatavilla olevaa valtavaa tietomassaa?

Arvomme, moraalimme ja arvojärjestelmämme muuttuvat hitaasti, mutta teknologian kehityksellä on siinä tärkeä rooli.

Suomen julkishallinnossa algoritminen päätöksenteko nopeuttaa ja yhdenmukaistaa ratkaisujen käsittelyä. Massadatan ja analytiikan vaikutuksia yhteiskunnallisten arvojen toteutumiseen pitäisi miettiä yhtä vakavasti kuin työn tuottavuutta.

Suomalaiset tekoälyvaikuttajat toivovat eettisen puntaroinnin ulottuvan kaikkialle, missä tekoälyyn perustuvia teknologioita hyödynnetään.

Äänestäjiltä vaaditaan paljon. Heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä.

Digitalisaatio, uudenlaiset sensorit ja tekoälyn kehittyminen antavat uusia mahdollisuuksia työelämän kehittämiseen. On hyvä pohtia, miten uusi teknologia saadaan käännettyä vaikuttavuudeksi.

Trafin kehittämä mobiiliajokortti on konkreettinen esimerkki arkea helpottavasta innovaatiosta ja rohkeasta kokeilukultuurista.

Tietoa käytetään ja tiedolla johdetaan tulevaisuudessa kaikkialla organisaatioissa. Kaupan alalla tieto on uusi normaali, sanoo K-ryhmän asiakastietojohtaja 
Minna Vakkilainen.

Ohjelmistoprojektitoimitus, joka sisältää ”Open Source” -moduuleita vaatii määrittelyjä sopimukseen.

Elämme dataryntäyksen kulta-aikaa. Yritykset keräävät dataa enemmän kuin koskaan aiemmin, analyysityökalut muuttuvat yhä helppokäyttöisemmiksi ja demokratisoituvat. Datan perusteella päätöksiä tekevät päihittävät hihojaan ravistelevat perstuntumapäättäjät.

DigiPort-hanke syntyi tarpeesta kytkeä Suomen satamat mukaan digitaalisiin kehitys-
trendeihin. Se on herättänyt suurta kiinnostusta satamissa ja niissä toimivissa organisaatioissa.

Moni voi yllättyä siitä, mistä Google ja Facebook saavat tulonsa. Tiedämme toki, mitä ne tekevät, mutta ymmärrämmekö aidosti niiden liiketoimintamalleja? Voisiko rehti suomalainen pk-yritys ottaa aineksia omaan toimintaansa isoilta globaaleilta datamenestyjiltä?

Tampereen yliopisto kouluttaa data-analytiikan osaajia korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattuna työvoimakoulutuksena. Työllistymisprosentti koulutuksen jälkeen on ollut varsin hyvä.

Suomen maanteillä kuljetettiin viime vuonna yli 12 miljoonaa tonnia vaarallisia aineita. Onnettomuustilanteissa hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen on saatava nopeasti tieto auton tyypistä, sijainnista sekä lastista, jotta tarpeellisiin pelastustoimiin voidaan valmistautua oikein.

Voimakas digitalisaation kehitys ja kasvavat volyymit aiheuttavat haasteita logistiikalle ja toimitusketjun hallinnalle. Samalla ne luovat uusia mahdollisuuksia. TuotTo-hankkeen asiantuntijat käyvät yrityksissä avaamassa uusia kulmia kehittämiseen.

Yrityksen kyvyllä hyödyntää dataa ja analytiikkaa on vahva yhteys liikevaihtoon ja tulokseen. Monien ennusteiden mukaan tekoäly ohjaa jo lähitulevaisuudessa liiketoiminnan ydinprosesseja. Ethän aio pudota kelkasta?

Vaikka monessa suomalaisorganisaatioissa halutaankin valjastaa data tuottamaan kasvua ja liiketoimintaa, tuntuu nykyinen trendi keskittyvän oman datan suojaamiseen. Vastaava ilmiö oli näkyvissä kymmenisen vuotta sitten, kun keskustelu innovaatioiden avoimuudesta johti aineettoman pääoman oikeuksien (IPR) rajaamiseen ja kontrollointiin.

Viimeistään kevään 2018 Facebook-skandaali herätti ihmiset hahmottamaan, mitä kaikkea omat digijalanjäljet voivat tarkoittaa. Samalla on nostettu esiin, että esimerkiksi Google tallentaa ihmisten puheluita ja kahvipöytäkeskusteluja.

Moderni metsäteollisuus on suomalaisen vientikaupan suunnannäyttäjä. 
Merkittävä osa viime kesän lopulla valmistuneen biotuotetehtaan 
investoinneista kohdistuu data-analytiikkaan.

Monessa yrityksessä tehdään kovaa vauhtia dataohjautuvaa liiketoimintaa, edistyksellisimmissä dataan perustuvaa. Kolikon kääntöpuoli on, että usein data olemme me: verkkokäyttäytymisemme, kännykkämme, kotimme, automme, jopa kehomme ja terveytemme.