Tiedosta-lehti

TIEKEn 40-vuotisen taipaleen kunniaksi toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts tarkastelee digitaalista tulevaisuutta kiehtovana ja vaativana matkakohteena.

TIEKE on vauhdittanut digiosaamisen kehittämistä jo vuosikymmeniä.
Tietokoneen ajokortista työkalupakki on laajentunut yksilöstä yhteisöihin, työelämästä kaikille elämän alueille.

TIEKEn 40-vuotisen historian aikana digitalous on mullistunut reaaliaikataloudeksi. Standardointi tuo muutoksia, mutta tehostaa maksuliikennettä.

Hanke kehittää datamallia, jonka avulla tavarankuljettajat ja lähetit saavat ajomääräysten yhteydessä tietoa vaikkapa alueen tietöistä, asiakkaan porttikonkien leveydestä tai tavarantoimittajien sisäänkäynneistä.

Tekoälyä, dataa ja nopeita verkkoja tarvitaan kiertotalouden toteutuksessa, hiilitaseen seurannassa, vähäpäästöisen liikenteen, työnteon ja asumisen toteutuksessa sekä kansalaisten ilmastotoimien tukemisessa. Samaan aikaan digitalisaation omaa ympäristökuormaa on kevennettävä.

Kriisiolojen Suomi on havahtunut hyödyntämään ja kehittämään digitalisaatiota arjen helpottajana. Samalla on myös ymmärretty digitalisaation voima ilmastokriisin torjunnassa.

Vastuullisuustyössä painopiste on siirtymässä vahinkojen välttelemisestä hyötyjen kasvattamiseen. Tässä ict-ala voi näyttää tietä.

Tieto- ja viestintätekniikalla on tutkitusti keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Digin ympäristövaikutuksista keskustellaan nyt enemmän kuin koskaan. Green tech thinking vähentää verkkopalvelujen hiilipäästöjä.

Kun haluamme muuttaa elämäntapaamme ilmastoystävälliseen suuntaan, tarvitsemme oikeaa ja helposti ymmärrettävää tietoa. K-ryhmä auttaa asiakkaitaan tekemään vastuullisia valintoja datan avulla.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla vuodesta 2016 lähtien toiminut Noora Lähde on oikea henkilö kertomaan, minkälaista hyötyä yhteiskunnan pelisäännöistä vastaava organisaatio saa TIEKEn jäsenyydestä.

Tarvitsemme lisää tietoa ja ymmärrystä, jotta digitalisaation ekologisia hyötyjä ja haittoja voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida.

Espoo käynnisti Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa. Vähähiilisessä liikenteessä tarvitaan tietoliikenneyhteyksiä sekä aina mukana kulkevia puhelimia.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen pilotti tuottaa sähköisen työkalun ajoneuvokaluston ympäristövaikutusten hallintaan.

Maailman datakeskusten toiminnasta syntyy syntyy yhtä paljon hiilidioksidia kuin lentoliikenteestä. Hukkalämmön siirtäminen kaukolämpöverkkoon on osaratkaisu, paljon muitakin toimenpiteitä tarvitaan.

Koronaviruspandemia muutti maailmaa. Etätyöstä ja etäkokouksista tuli monella työpaikalla yhdessä yössä työnteon normi. Tilanne muuttui niin nopeasti, ettei etätyövälineiden käyttöä ehditty kouluttaa.

Toimittaja voidaan velvoittaa avustamaan asiakastaan
ICT-toimintojen siirrossa uudelle toimittajalle. Blogisarjassa avataan ICT-sopimusten avainkohtia.

Ympäristökasvatus hyötyy digitalisaatiosta, kun maastossa retkeilevien koululaisten taskussa on WWF:n tuottama materiaali.

Koulutusresursseja ei kannata hukata tuottamattomaan 
opiskeluun väärällä alalla tai väärillä menetelmillä.

Työskentelyn siirtyminen toimistoista etäyhteyksien päähän oli koronakevään testi, jolla mitattiin yritysten digivalmiuksien toimivuus ja yleiskunto. DigiHyöty-hankkeessa tuetaan pk-yritysten digitalisaatiokehitystä.

TIEKEn Vaikuta&vaikutu -tapahtumassa rakennettiin vahvaa ja inhimillistä, oppimista ja osaamisen johtamista edistävää digikulttuuria.

Digitalisaatio on keskeinen voimavara ajankohtaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisussa, ja mitä enemmän hyödynnämme teknologiaa, sitä tärkeämpää on humanismi.

Myönteinen digikulttuuri edellyttää huomattavaa panostusta ihmisiin, osaamiseen ja toimintakulttuurien kehittämiseen.

Kulttuuri kehittyy pala palalta, jokaisessa kohtaamisessa. Ratkaisut löytyvät sekä organisaation johtajuuskulttuurin että esimiesten yksilöllisten taitojen kehittämisestä.

Homo Sapiens luotaa jatkuvasti sosiaalisia tilanteita ja ihmisten välisiä suhteita ja pyrkii varmistamaan oman paikkansa yhteisössä.

Työt pysähtyisivät, jos päätökset pitäisi kierrättää esimiesten kautta.

Työelämän ja organisaatioiden johtamisen sanotaan olevan murroksessa ja niinhän ne ovat. Kun maailma on kansainvälistynyt ja tekeminen erikoistunut, on laajojen kokonaisuuksien hallinta muuttunut kompleksiseksi.

Toisin kuin joskus lehtiä lukiessa tuntuu, Suomi on oikeasti hyvä digitalisaatiossa. Meillä on toteutettu digitalisaatiota jo kymmeniä vuosia – ennen kuin koko termiä on edes keksitty.

Digitalisaatio tuo kunnille paljon mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja tarjota palveluita kuntalaisille tehokkaasti. Ihannetilanteessa palvelut paranevat samalla kun kustannukset pienenevät.

Corridor as a Service on digitaalinen toimitusketjujen ja tavaraliikenteen edistäjä. Se innovoi ja kehittää tekniikkaa ja palveluja logistiikan tehostamiseksi.

Tekoälytutkimuksessa ja -koulutuksessa ei ole kyse vain Suomen ja Euroopan taloudellisesta kilpailukyvystä. Samalla ratkaistaan myös eurooppalaisten arvojen kilpailukyky.

Maksaako lisenssinsaaja lisenssimaksunsa tunnollisesti? Lakimies Kari Keturi avaa kirjoituksissaan ict-sopimustekstien keskeisiä kohtia.

Tavoite on vaativa ja edellyttää määrätietoista ja tavoitteellista uudistumista oppimisympäristön kaikilla tasoilla. Työtä on tehtävänä, mutta lähtökohta kansainvälisessä vertailussa on hyvä.

Jokaisen suomalaisen vastuu osaamisensa vaalimisesta kasvaa opiskelun siirtyessä lapsuudesta ja nuoruudesta tasaiseksi virraksi koko elämän varrelle. Silloin tarvitaan myös entistä parempia oppimisen taitoja.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Rahoitusleikkaukset syövät kuitenkin perustaa hyvältä uudistukselta.

Ihmisten osaaminen on yrityksen keskeisin menestystekijä. Kääntäen se voi olla myös pahin kompastuskivi.

Kun alanvaihto kohtaa yhä useampaa, työkalupakkiin tarvitaan myös tutkintoa lyhyempiä kokonaisuuksia.

Koulutuksellinen tasa-arvo, kansakunnan jatkuva oppiminen ja Suomen osaamistason kohottaminen ovat tavoitteita, joiden toteuttamisessa avoin yliopisto kantaa ison vastuun.

Globaalit muutokset kuten digitalisaatio ja ilmastonmuutos muuttavat tapaamme tehdä työtä. Jotta jatkuva oppiminen voidaan viedä seuraavalle tasolle, on oltava rohkeutta kokeilla ja investoida osaamiseen.

Arviolta noin miljoonan työikäisen taitoja ja osaamista on päivitettävä ammattien mullistuksessa. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti.

Kansainvälisessä selvityksessä etsittiin taloudellisia kannustimia ja käytännön menetelmiä työikäisen väestön jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi.

Teknologiateollisuuden Women in Tech -verkosto tarjoaa roolimalleja ja menestymisen reseptejä niin tutkimus- kuin yritysmaailmaan.

Aiemmin riitti, että yritys julkaisi osaamisvaatimukset sisältävän työpaikkailmoituksen ja jäi odottamaan hakemuksia. Osaajapula on saanut rekrytoijat tiivistämään yhteispeliä markkinoinnin kanssa.

Sitran selvitys piirtää kuvan Suomen koulutusinvestointien painopisteistä ja rahalähteistä. Arvioissa otetaan huomioon myös erilaiset tuet. Tiedosta-lehti poimi selvityksestä keskeiset kokonaisluvut ja johtopäätökset.

Työpaikoilla tapahtuva osaamisen systemaattinen kehittäminen on yhä suuremmassa roolissa. Yksin koulutusjärjestelmän sisällä tehtävät ratkaisut eivät riitä.

Ihmiset tarvitsevat aikaa ja levollista ilmapiiriä uuden omaksumiseen. Tulos on sitä parempi, mitä tunnollisemmin ideariihessä kypsyteltyjä malleja testataan käytännössä.

Ylen Oppiminen-verkkopalvelun Media- ja digitaidot -osiosta löytyy muun muassa ohjeita valeuutisten tunnistamiseen ja lasten digikasvatukseen sekä vinkkejä Instagram-tarinointiin, Facebookin yksityisasetusten määrittelyyn ja WhatsAppin tehokäyttöön.

Perinteinen tutkinto ei ole enää kuin lupa tulla täydennyskoulutukseen. Tarvitaan uusia oppimisen tapoja ja rakenteita. Kun Suomi kehittää työvoiman osaamisen ylläpitämisessä toimivia teknisiä ja yhteiskunnallisia ratkaisuja, niille riittää kysyntää muuallakin.

Pitkät ja tekniset sopimusneuvottelut pitää päättää selkeästi. On hyvin todennäköistä, että vähänkin laajemmassa projektissa löytyy sopimuspaperin lisäksi monenlaista lisädokumenttia ja näkemystä siitä, mikä oli kunkin sopijapuolen alkuperäinen tarkoitus.

DigiPort-hankkeessa haetaan tehokkuutta ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia satamiin käyttäen hyväksi digitaalisuutta ja avointa tietoa.

Suomalaiset tekoälyvaikuttajat toivovat eettisen puntaroinnin ulottuvan kaikkialle, missä tekoälyyn perustuvia teknologioita hyödynnetään.

Suomen julkishallinnossa algoritminen päätöksenteko nopeuttaa ja yhdenmukaistaa ratkaisujen käsittelyä. Massadatan ja analytiikan vaikutuksia yhteiskunnallisten arvojen toteutumiseen pitäisi miettiä yhtä vakavasti kuin työn tuottavuutta.

Arvomme, moraalimme ja arvojärjestelmämme muuttuvat hitaasti, mutta teknologian kehityksellä on siinä tärkeä rooli.

Äänestäjiltä vaaditaan paljon. Heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä.

Tarvitsemme arjessamme uudenlaisia tietoja ja taitoja: kuinka erotamme uutisen ja valeuutisen, miten hoidamme pankkiasiamme netissä, kuinka voimme käsitellä internetissä saatavilla olevaa valtavaa tietomassaa?

Tekoälysovellusten leviäminen vaatii käyttäjiltään luottamusta koneen tai laitteen toimintaan myös tilanteessa, joka on yllättävä käyttäjälle itselleen.

Algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa hyödyntäville yrityksille eettisyyden huomioonottaminen on mahdollisuus kasvattaa luottamusta omiin asiakkaisiinsa.

Vaikka tekoäly nostattaa tunteikastakin keskustelua, on tärkeää pystyä ratkomaan myös osaongelmia ja kulkea opintojen tiellä eteenpäin kohti laajoja ja vaikeita ratkaisuja.

Suomella on loistava mahdollisuus olla EU:n veturi, kun datalla ja tekoälyllä rakennetaan hyvinvointia ja kilpailukykyä. Kysymyksiä on toistaiseksi enemmän kuin vastauksia, mutta tarve pelisäännöille on varma.

Jokainen tehtäviensä tasalla oleva johtaja pohtii tänään käsi sydämellä, ymmärtääkö hän aidosti, mistä tekoälyssä, koneoppimisessa ja automaatiossa on kyse.

Tekoälyä ollaan sovittelemassa viranomaisten käyttöön. Onkin aika kysyä, miten tekoäly muuttaa eri hallinnonalojen kanssa asioivan kansalaisen arkea.

Heikot digitaidot ovat omiaan pudottamaan yksilön yhteiskunnan ulkopuolelle. TAITO-ohjelman piloteissa vahvistetaan eri väestöryhmien osallisuutta digitaitoja kohentamalla.

Ohjelmistofirma voi asettaa jakelijalleen lisenssien vuosittaisen minimiostovelvoitteen. Sopimuksissa on syytä kiinnittää huomiota siihen, onko kyse myyntitavoitteista vai sitovista vähimmäisostoista.

Varsinaista tekoälyä odotellessa työt muuttuvat monilla tavoin pelkästään automatisoinnin ja digitalisoinnin ansiosta. Muutos koskee myös korkeasti koulutettuja. Kun tekoälyä tai koneoppimista ryhdytään hyödyntämään, niin mikä muuttuu ja milloin?

Ihmiset päättävät, käytetäänkö tekoälyä hyvään vai pahaan. Akuutit riskit liittyvät yksityisyydensuojaan, algoritmien virhetulkintoihin ja niiden tuottamiin vääriin päätöksiin.

Yhdenlaiset työt katoavat ja toisenlaisia syntyy. Elinkeinoministeri Mika Lintilän tilaaman Tekoälyajan työ -raportin mukaan tekoälyn hyötyjen saavuttamiseksi yhteiskunnan tulee investoida osaamisen päivittämiseen ja eriarvoisuuden ehkäisyyn.

Nykylainsäädännön mukaan meillä jokaisella on oikeus nähdä erilaisten organisaatioiden itsestämme keräämä data. Miten siitä hyötyisi tavallinen kansalainen?

Ohjelmistoprojektitoimitus, joka sisältää ”Open Source” -moduuleita vaatii määrittelyjä sopimukseen.

Moderni metsäteollisuus on suomalaisen vientikaupan suunnannäyttäjä. 
Merkittävä osa viime kesän lopulla valmistuneen biotuotetehtaan 
investoinneista kohdistuu data-analytiikkaan.

Monessa yrityksessä tehdään kovaa vauhtia dataohjautuvaa liiketoimintaa, edistyksellisimmissä dataan perustuvaa. Kolikon kääntöpuoli on, että usein data olemme me: verkkokäyttäytymisemme, kännykkämme, kotimme, automme, jopa kehomme ja terveytemme.

Viimeistään kevään 2018 Facebook-skandaali herätti ihmiset hahmottamaan, mitä kaikkea omat digijalanjäljet voivat tarkoittaa. Samalla on nostettu esiin, että esimerkiksi Google tallentaa ihmisten puheluita ja kahvipöytäkeskusteluja.

Vaikka monessa suomalaisorganisaatioissa halutaankin valjastaa data tuottamaan kasvua ja liiketoimintaa, tuntuu nykyinen trendi keskittyvän oman datan suojaamiseen. Vastaava ilmiö oli näkyvissä kymmenisen vuotta sitten, kun keskustelu innovaatioiden avoimuudesta johti aineettoman pääoman oikeuksien (IPR) rajaamiseen ja kontrollointiin.

Yrityksen kyvyllä hyödyntää dataa ja analytiikkaa on vahva yhteys liikevaihtoon ja tulokseen. Monien ennusteiden mukaan tekoäly ohjaa jo lähitulevaisuudessa liiketoiminnan ydinprosesseja. Ethän aio pudota kelkasta?

Tietoa käytetään ja tiedolla johdetaan tulevaisuudessa kaikkialla organisaatioissa. Kaupan alalla tieto on uusi normaali, sanoo K-ryhmän asiakastietojohtaja 
Minna Vakkilainen.

Trafin kehittämä mobiiliajokortti on konkreettinen esimerkki arkea helpottavasta innovaatiosta ja rohkeasta kokeilukultuurista.

Voimakas digitalisaation kehitys ja kasvavat volyymit aiheuttavat haasteita logistiikalle ja toimitusketjun hallinnalle. Samalla ne luovat uusia mahdollisuuksia. TuotTo-hankkeen asiantuntijat käyvät yrityksissä avaamassa uusia kulmia kehittämiseen.

Suomen maanteillä kuljetettiin viime vuonna yli 12 miljoonaa tonnia vaarallisia aineita. Onnettomuustilanteissa hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen on saatava nopeasti tieto auton tyypistä, sijainnista sekä lastista, jotta tarpeellisiin pelastustoimiin voidaan valmistautua oikein.

Tampereen yliopisto kouluttaa data-analytiikan osaajia korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattuna työvoimakoulutuksena. Työllistymisprosentti koulutuksen jälkeen on ollut varsin hyvä.

Moni voi yllättyä siitä, mistä Google ja Facebook saavat tulonsa. Tiedämme toki, mitä ne tekevät, mutta ymmärrämmekö aidosti niiden liiketoimintamalleja? Voisiko rehti suomalainen pk-yritys ottaa aineksia omaan toimintaansa isoilta globaaleilta datamenestyjiltä?

DigiPort-hanke syntyi tarpeesta kytkeä Suomen satamat mukaan digitaalisiin kehitys-
trendeihin. Se on herättänyt suurta kiinnostusta satamissa ja niissä toimivissa organisaatioissa.

Elämme dataryntäyksen kulta-aikaa. Yritykset keräävät dataa enemmän kuin koskaan aiemmin, analyysityökalut muuttuvat yhä helppokäyttöisemmiksi ja demokratisoituvat. Datan perusteella päätöksiä tekevät päihittävät hihojaan ravistelevat perstuntumapäättäjät.

Digitalisaatio, uudenlaiset sensorit ja tekoälyn kehittyminen antavat uusia mahdollisuuksia työelämän kehittämiseen. On hyvä pohtia, miten uusi teknologia saadaan käännettyä vaikuttavuudeksi.