Suomen osaamiskilpailukyky on uhattuna
Uutta osaamista

Suomen osaamiskilpailukyky on uhattuna

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Rahoitusleikkaukset syövät kuitenkin perustaa hyvältä uudistukselta.

AMMATILLISEN  KOULUTUKSEN REFORMIN MYÖTÄ ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Nyt jokaiselle opiskelijalle tehdään yksilöllinen opintosuunnitelma. Osaamisen näyttö annettaan aidoissa työtilanteissa. Lisäksi koulutuksen rahoituksessa painottuu vaikuttavuus eli se, saadaanko tutkinto tai tutkinnon osia suoritettua ja työllistyykö tai pääseekö opiskelija jatko-opintoihin.

VALITETTAVA TOSIASIA on kuitenkin se, että vuodesta 2013 lähtien tehdyt yli 300 miljoonan euron rahoitusleikkaukset haittaavat ammatillisen koulutuksen kykyä toteuttaa tehtäväänsä, varsinkin kun opiskelija- ja tutkintomäärät ovat samalla kasvaneet.

Lisäksi nykyään jo viidennes ammatillisen opiskelijoita tarvitsee erityistä tukea. Yhtälö ei enää toimi, ja ammatillinen koulutus tarvitsee vähintään 10 prosentin eli noin 100 miljoonan tasokorotuksen valtionrahoitukseen pystyäkseen tuottamaan yhteiskunnan ja yritysten tarvitsemia ammattiosaajia.

ARMOVITOSET KÄYVÄT KALLIIKSI, sillä tällä hetkellä 11 prosentilla peruskoulun päättävistä nuorista on riittämättömät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot toisen asteen opinnoissa menestymiseen. Ongelmaan pitää puuttua, sillä Suomessa koulutustakuu lupaa paikan kaikille joko ammattiopinnoissa tai lukioissa, eivätkä opinnot saisi kaatua perustaitojen puutteeseen. Oppivelvollisuusiän pidentämisen sijaan on panostettava varhaiseen tukeen ja järjestettävä peruskouluun matkan varrelle osaamisen tarkastuspisteitä, jotta ketään ei jätetä.

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUU vuosittain yli 300 000 henkilöä. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 20-vuotiaita. Maahanmuuttajien ammattitaidon varmistamisessa ja kotoutumisessa ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli. Kohtaanto-ongelman ja työn murroksen myötä tarvitsemme kansallisen osaamisstrategian, jonka ytimessä on elinikäisen oppimisen mahdollistaminen.

DIGITALISAATIO TEHOSTAA OPPIMISTA  ja haastaa ammatillisen koulutuksen monin tavoin. Tekoälyyn perustuvan osaamistarpeiden ennakoinnin avulla saadaan tulevaisuudessa tietoa yksilö- ja yrityskohtaisista tarpeista. Pedagogiikassa voidaan ja pitää hyödyntää oppimisanalytiikkaa ja yksilöllistää oppimispolkuja.

KOKO VÄESTÖ TARVITSEE TIETOYHTEISKUNTAOSAAMISTA ylläpitäviä osaamispalveluita. Tarvitaan myös lisää yhteistyötä yritysten kanssa, jotta ammatillinen koulutus pystyy uudistamaan omaa osaamistaan ja tarjoamaan asiantuntevia osaamispalveluita. Tässä riittää haastetta kaikille osapuolille, jotta digitalisaatio saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Digitaaliset osaamismerkit – avain näkyvään osaamiseen
Digikyvykkyys

Digitaaliset osaamismerkit – avain näkyvään osaamiseen

Useimmissa työtehtävissä vaaditaan digiosaamista – mutta miten todentaa osaaminen? Valtakunnallinen Digitaitomerkistö tarjoaa selkeän, kansallisiin ja kansainvälisiin viitekehyksiin pohjautuvan mallin osaamisen tunnistamiseen. Merkkien suoritusmäärät ovat jatkuvassa kasvussa, ja niitä onkin kesäkuun 2025 loppuun mennessä myönnetty jo 65.000 kappaletta! Myös muuta osaamista on helppo todentaa osaamismerkkien avulla!

Merja Sjöblom
Vastuullisuus
Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta
Vastuullisuus

Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta

EDIFY-EDU on eurooppalainen Erasmus+ -yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa osaamista monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion (DEI/EDI) teemoissa erityisesti pk-yritysten ja johtamisen näkökulmasta. Hanke tarjoaa monipuolisen koulutuskokonaisuuden, joka koostuu kaikille avoimesta englanninkielisestä MOOC-verkkokurssista, maakohtaisesti räätälöitävästä erikoistumiskurssista sekä työelämälähtöisestä työssäoppimisjaksosta.

Nina From
Digikyvykkyys
Yritysten kokemuksia kiertotalouden osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Yritysten kokemuksia kiertotalouden osaamismerkkien suorittamisesta

TIEKEn hallinnoima kiertotalouden osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin asiantuntijatason kiertotalousosaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Toukokuun aikana 15 erikokoisten ja erilaisten yritysten kiertotaloustehtävissä toimivaa henkilöä suoritti osaamismerkkejä yhteistyössä Helsingin Arabian kiertotaloushubin kanssa.

Mikko Eloholma ja Merja Sjöblom