Suomen osaamiskilpailukyky on uhattuna

Suomen osaamiskilpailukyky on uhattuna

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Rahoitusleikkaukset syövät kuitenkin perustaa hyvältä uudistukselta.

AMMATILLISEN  KOULUTUKSEN REFORMIN MYÖTÄ ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Nyt jokaiselle opiskelijalle tehdään yksilöllinen opintosuunnitelma. Osaamisen näyttö annettaan aidoissa työtilanteissa. Lisäksi koulutuksen rahoituksessa painottuu vaikuttavuus eli se, saadaanko tutkinto tai tutkinnon osia suoritettua ja työllistyykö tai pääseekö opiskelija jatko-opintoihin.

VALITETTAVA TOSIASIA on kuitenkin se, että vuodesta 2013 lähtien tehdyt yli 300 miljoonan euron rahoitusleikkaukset haittaavat ammatillisen koulutuksen kykyä toteuttaa tehtäväänsä, varsinkin kun opiskelija- ja tutkintomäärät ovat samalla kasvaneet.

Lisäksi nykyään jo viidennes ammatillisen opiskelijoita tarvitsee erityistä tukea. Yhtälö ei enää toimi, ja ammatillinen koulutus tarvitsee vähintään 10 prosentin eli noin 100 miljoonan tasokorotuksen valtionrahoitukseen pystyäkseen tuottamaan yhteiskunnan ja yritysten tarvitsemia ammattiosaajia.

ARMOVITOSET KÄYVÄT KALLIIKSI, sillä tällä hetkellä 11 prosentilla peruskoulun päättävistä nuorista on riittämättömät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot toisen asteen opinnoissa menestymiseen. Ongelmaan pitää puuttua, sillä Suomessa koulutustakuu lupaa paikan kaikille joko ammattiopinnoissa tai lukioissa, eivätkä opinnot saisi kaatua perustaitojen puutteeseen. Oppivelvollisuusiän pidentämisen sijaan on panostettava varhaiseen tukeen ja järjestettävä peruskouluun matkan varrelle osaamisen tarkastuspisteitä, jotta ketään ei jätetä.

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUU vuosittain yli 300 000 henkilöä. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 20-vuotiaita. Maahanmuuttajien ammattitaidon varmistamisessa ja kotoutumisessa ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli. Kohtaanto-ongelman ja työn murroksen myötä tarvitsemme kansallisen osaamisstrategian, jonka ytimessä on elinikäisen oppimisen mahdollistaminen.

DIGITALISAATIO TEHOSTAA OPPIMISTA  ja haastaa ammatillisen koulutuksen monin tavoin. Tekoälyyn perustuvan osaamistarpeiden ennakoinnin avulla saadaan tulevaisuudessa tietoa yksilö- ja yrityskohtaisista tarpeista. Pedagogiikassa voidaan ja pitää hyödyntää oppimisanalytiikkaa ja yksilöllistää oppimispolkuja.

KOKO VÄESTÖ TARVITSEE TIETOYHTEISKUNTAOSAAMISTA ylläpitäviä osaamispalveluita. Tarvitaan myös lisää yhteistyötä yritysten kanssa, jotta ammatillinen koulutus pystyy uudistamaan omaa osaamistaan ja tarjoamaan asiantuntevia osaamispalveluita. Tässä riittää haastetta kaikille osapuolille, jotta digitalisaatio saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Monenlaisia yrityksiä, monenlaisia digipolkuja – Tutustu 10 esimerkkitarinaan
Digikyvykkyys

Monenlaisia yrityksiä, monenlaisia digipolkuja – Tutustu 10 esimerkkitarinaan

Digitalisaatio voi tarkoittaa eri yrityksille hyvin erilaisia asioita. Yhdessä yrityksessä kehitetään markkinointia, toisessa sujuvoitetaan arjen työtä ja kolmannessa etsitään uusia tapoja palvella asiakkaita. Eri yritysten käytännön esimerkit voivat auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia myös omassa toiminnassa ja konkretisoivat, mitä digitalisaation hyödyntäminen voi erilaisissa tilanteissa tarkoittaa. Katso videoesimerkit eri toimialoilta!

Vastuullisuus
Digia TIEKEn jäseneksi: pitkä yhteistyö kestävän digitalisaation parissa syvenee
Vastuullisuus

Digia TIEKEn jäseneksi: pitkä yhteistyö kestävän digitalisaation parissa syvenee

TIEKEn jäsenverkosto on vahvistunut jälleen, kun ohjelmisto- ja palveluyhtiö Digia liittyi mukaan. TIEKElle ja Digialle yhteistyö ei ala jäsenyydestä, vaan organisaatiot ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä erityisesti kestävän ja vastuullisen digitalisaation edistämiseksi. Jäsenyyden myötä yhteistyölle avautuu uusia mahdollisuuksia myös laajemmin digitalisaation ajankohtaisten kysymysten ympärillä.

Suvi Alatalo
Vastuullisuus
Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa
Vastuullisuus

Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäiset ympäristökestäviin ohjelmistohankintoihin tarkoitetut kriteerit. Kriteerit tarjoavat organisaatioille käytännön työkalun ohjelmistojen ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristökestävyyden huomioimiseen osana hankintaprosessia.

Marko Silventoinen