Avainsana: jatkuva oppiminen

Hankkeessa selvitetään, minkälaisia menetelmiä organisaatioissa on tunnistaa erityisesti koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua osaamista. Lisäksi selvitämme, löytyykö osaamisen tunnistamisen käytännöissä toimialakohtaisia eroja tai ovatko jotkut käytännöt tietyille henkilöstöryhmille suunnattuja.

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään osana parlamentaarista jatkuvan oppimisen uudistusta. Suomalaisilla on jo vankka kokemus osaamisperusteisuudesta koulutuksen reformien myötä, mutta työ ei ole vielä maalissa.

Tuunaten ja turvaten -koulutuksessa vahvistamme kesäyliopistojen ja muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten henkilöstön osaamista työn kannalta keskeisissä digitaidoissa.

Osaamismerkit kasvattavat suosiotaan motivoivana ja kustannustehokkaana tapana tunnistaa ja tunnustaa eri tavoin hankittua osaamista. ITK-työpajasta innostavia työkaluja digitaitojen kehittämiseen ja tunnustamiseen.

Tutkintotodistukset eivät enää riitä osaamisen todentamiseen. Tarvitaan hienojakoisempia, jatkuvasti ylläpidettäviä osaamisen osoittamisen välineitä.

Kulttuuri ja inhimillisyys. Teknologia ja digitalisaatio. Osaaminen. Näistä kaikista koostui Vaikuta & vaikutu 2020. Miten…

Myönteinen digikulttuuri edellyttää huomattavaa panostusta ihmisiin, osaamiseen ja toimintakulttuurien kehittämiseen.

Arviolta noin miljoonan työikäisen taitoja ja osaamista on päivitettävä ammattien mullistuksessa. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti.

Koulutuksellinen tasa-arvo, kansakunnan jatkuva oppiminen ja Suomen osaamistason kohottaminen ovat tavoitteita, joiden toteuttamisessa avoin yliopisto kantaa ison vastuun.

DiKATA-hankkeessa tavoitellaan kaikille riittävää digiosaamista. Digitaitotasoihin perustuvan avoimen ja maksuttoman verkkokurssin avulla voi kehittää omaa digiosaamistaan ja ansaita osaamismerkkejä.

Kansainvälisessä selvityksessä etsittiin taloudellisia kannustimia ja käytännön menetelmiä työikäisen väestön jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi.

Sitran selvitys piirtää kuvan Suomen koulutusinvestointien painopisteistä ja rahalähteistä. Arvioissa otetaan huomioon myös erilaiset tuet. Tiedosta-lehti poimi selvityksestä keskeiset kokonaisluvut ja johtopäätökset.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Rahoitusleikkaukset syövät kuitenkin perustaa hyvältä uudistukselta.

Globaalit muutokset kuten digitalisaatio ja ilmastonmuutos muuttavat tapaamme tehdä työtä. Jotta jatkuva oppiminen voidaan viedä seuraavalle tasolle, on oltava rohkeutta kokeilla ja investoida osaamiseen.

Työpaikoilla tapahtuva osaamisen systemaattinen kehittäminen on yhä suuremmassa roolissa. Yksin koulutusjärjestelmän sisällä tehtävät ratkaisut eivät riitä.