Mikrot, makrot ja merkit: osaamiset repussa työelämään
Uutta osaamista

Mikrot, makrot ja merkit: osaamiset repussa työelämään

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään osana parlamentaarista jatkuvan oppimisen uudistusta. Suomalaisilla on jo vankka kokemus osaamisperusteisuudesta koulutuksen reformien myötä, mutta työ ei ole vielä maalissa.

Uusien toimintatapojen kehittäminen, omaksuminen ja jalkauttaminen ovat iso askel niin organisaatioille kuin yksittäisille opettajillekin. Neuvontaa ja tukea tarvitsevat myös opiskelijat ja koulutuksen sidosryhmät.

Kehittyvät käsitteet

Micro-credentials eli mikrokredentiaalit, pienemmät osaamiskokonaisuudet ja osaamismerkit ovat kaikki esimerkkejä uusista osaamisperusteisuuteen ja jatkuvaan oppimiseen liittyvistä käsitteistä.

Käsitykset siitä, mitä näillä ilmauksilla tarkoitetaan, ovat kansallisesti hajanaisia ja rajaukset määrittyvät epäselvästi myös kansainvälisellä tasolla. Keskeistä on, että luomme yhteisiä tapoja tulkita osaamiskuvauksia yhdenmukaisesti eri tilanteissa.

Pienemmät osaamiskokonaisuudet

Euroopan komission alustava määritelmä kuvailee micro-credentiaaleja todisteina oppimistuloksista, jotka oppija on saavuttanut lyhyen oppimiskokemuksen jälkeen. Suomalaiset ovatkin tarttuneet nopeasti pienempien osaamiskokonaisuuksien, työllistymistä edistävän ja jatkuvaa oppimista tukevan koulutustarjonnan, kehittämiseen.

Ammatillisten tutkintojen osat ja avoin ammattikorkeakoulutus ovat hyväksi havaittuja toteutuksia jo tarjolla olevista pienistä osaamiskokonaisuuksista.

Lisää mahdollisuuksia avautuu vapaan sivistystyön kurssivalikoimaan, kun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään. Tarjonta ei korvaa tutkintokoulutusta, vaan voi lukeutua sisälle tutkintoihin tai täydentää tutkintoon johtavaa koulutusta valmistumisen jälkeen.

Omistajuus omaan osaamiseen

Ehdotettu määritelmä micro-credentiaaleista korostaa oppijan omistajuutta omaan osaamiseensa ja siihen liittyvään dokumentaatioon. Kansainvälisessä tutkimuksessa osaamismerkit kuvataan micro-credentiaaleina, joilla on selkeä tehtävä oppimisprosessin ja oppimistulosten tietorakenteena, jonka pääkäyttäjä on oppija.

Suomalaiset ovat tarttuneet nopeasti työllistymistä edistävien pienempien osaamiskokonaisuuksien kehittämiseen.

Sanna Brauer, Oamk

Makromerkein kommunikoidaan osaamis- ja opintokokonaisuuksista. Suomalaisessa kehitystyössä merkkien edut on tunnustettu, ja niitä kuvaillaan tarpeellisiksi, kuin ”kolikon toiseksi puoleksi” suhteessa osaamis- ja opintopisteisiin.

Jatkuvan oppimisen suunnasta onkin tarpeen kehittää paitsi koulutustarjontaa (pienemmät osaamiskokonaisuudet), näistä kertyvien opintosuoritusten rekisterejä (kuten kansallinen Koski-tietovaranto), mutta myös vaihtoehtoisia tapoja kuvailla ja dokumentoida osaamista monipuolisesti.

Työelämän tarpeisiin

Muuttuva työelämä, uudet osaamistarpeet ja osaamisen kohtaanto-ongelmat ovat globaalisti tunnistettuja haasteita. Alustava eurooppalainen määritelmä micro-credentiaaleista nojaa vahvasti muodolliseen koulutukseen.

Osaamismerkein tunnistetaan ja tunnustetaan kuitenkin työelämän uudistamiselle tärkeää osaamista, sen hankintatavasta riippumatta. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat asettaneet kestävän kasvun ohjelman toimeenpanoa varten työryhmän, jonka tehtävänä on edistää ja ohjata työpaikoilla ja muualla kuin viralliseen koulutusjärjestelmään kuuluvassa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamisen työvälineiden ja menettelyjen luomista.

Työryhmä tekee vuoden 2022 loppuun mennessä ehdotuksen muun muassa mahdollisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamisesta sekä osaamismerkkien ja muiden osaamiskuvausten kehittämisestä.

Artikkeli on ilmestynyt ensimmäisen kerran Tiedosta-lehdessä 2/2021.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi