Arviointiopas tueksi osaamisperusteisten koulutusten kehittämiseen
Uutta osaamista

Arviointiopas tueksi osaamisperusteisten koulutusten kehittämiseen

Muuttuva työelämä ja sen monimuotoisuus edellyttävät jatkuvaa oppimista. Vapaan sivistystyön koulutuksissa syntyy osaamista, jolla on merkitystä opiskeluissa tai työuralla. Koulutuksia kuvataankin jatkossa osaamisperusteisesti, jotta niitä voidaan mitata ja arvioida.

Vapaan sivistystyön koulutuksissa arviointi ei ole perinteisesti ollut kovin yleistä. Elokuusta 2021 alkaen opintoja on kuitenkin mahdollisuus viedä kansalliseen KOSKI-tietovarantoon, joka on Opetushallituksen ylläpitämä koulutusten opintosuoritus- ja tutkintotietoja sisältävä valtakunnallinen tietovaranto.

Opintojen vieminen KOSKI-tietovarantoon edellyttää opintojen kuvaamista osaamisperusteisesti. Lisäksi koulutukset on mitoitettava ja arvioitava. Näin ollen opinnoille on määriteltävä osaamistavoitteet, joiden pohjalta opiskelijan opintosuorituksen arviointi tapahtuu.

Arviointiopas tukee prosessia

Nyt tapahtuva muutos nostaa vapaan sivistystyön koulutuksissa niin arvioinnin merkitystä kuin osaamisperusteisen arviointiosaamisen tarvetta. Muutos koskee yhtä lailla oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia kuin vapaatavoitteisia koulutuksia. Toukokuussa ePerusteissa julkaistu Opetushallituksen Opas osaamisperusteiseen arviointiin vapaassa sivistystyössä tukee oppilaitoksia tässä isossa muutosprosessissa.

Oppaan kirjoitustyötä ohjasi työryhmä, jossa oli edustus vapaan sivistystyön eri toimijamuotojen keskusjärjestöistä, opetusministeriöstä ja Opetushallituksesta. Varsinaisesta kirjoitustyöstä vastasivat Oamk, ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtorit Päivi Kilja ja Sanna Brauer.

Käytännön läheinen opas

Arviointioppassa käsitellään osaamisperusteisuutta ja osaamisen arviointia niin suunnittelun kuin toteutuksen näkökulmasta. Opas sisältää myös paljon käytännön esimerkkejä osaamisperusteisuuteen ja arvioinnin menetelmiin liittyen.

Koulutusten osaamisperusteinen kuvaaminen vaatii muutosta kurssi- ja koulutuskuvausten tuottamiseen. Perinteisesti koulutuksia on kuvattu oppimisen näkökulmasta ”kurssilla opitaan…” kun jatkossa ne tulee kuvata opiskelijan näkökulmasta – mitä on se minimiosaaminen, joka osallistujalla koulutuksen jälkeen on.

  • Ennen: koulutuksessa opitaan tekstinkäsittelyn perusteet
  • Nyt: koulutuksen jälkeen osallistuja osaa valita ja käyttää tekstinkäsittelysovelluksia sekä tuottaa standardinmukaisia asiakirjoja

Osaaminen arvioidaan kussakin koulutuksessa valitulla tavalla, jolloin osaamisen tunnistaminen on selkeää ja osallistujille yhdenvertaista.

Digitaaliset osaamismerkit osaamisen tunnustamisessa

Koulutusten osaamisperusteinen sanoittaminen, mittaaminen ja arviointi mahdollistavat osaamismerkein ohjautuvan oppimisen soveltamisen myös vapaan sivistystyön koulutuksiin.

Digitaalinen osaamismerkki on kuva, joka sisältää metadataa. Metadataa ovat merkin nimi, myöntäjän tiedot, osaamistavoitteet, arviointikriteerit sekä mahdolliset osaamisen todisteet, kuten hakemuslomake, kuva, linkki tai vaikkapa verkkoasiakirja.

Oppaassa esitellään digitaalisten osaamismerkkien käyttöä osaamisen tunnistajana ja annetaan jälleen käytännön esimerkkejä, esimerkiksi Osuvat taidot -hankeen osaamismerkeistä.

Osaamismerkkien käyttöönotossa on tärkeää huomioida, että niiden avulla osaaminen tehdään näkyväksi nimenomaan muille. Tällöin onkin tärkeää, että osaamismerkit ovat visuaalisesti kiinnostavia, informatiivisia ja ne sisältävät tiedon merkin myöntäjästä.

Lue seuraavaksi