Opetushallituksen rahoittaman Osaamisperusteisuus vapaassa sivistystyössä -koulutuksen ennakkotehtävissä ja aloituspäivänä pohdittiin vapaan sivistystyön roolia ja asemaa osaamisperusteisuuden, arvioinnin ja opintopisteytettyjen koulutusten näkökulmasta. Muutos nähdään jossain määrin uhkana, mutta erityisesti haasteena ja upeana mahdollisuutena.
Lähes sata vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotojen toimijaa on mukana koulutuksessa. Erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja toimintamallit näyttävät ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen toimivan hyvin, kun toimijat verkostoituvat keskenään.
Vapaa sivistystyö sisältää erilaisia muotoja
Vapaa sivistystyö on keskeinen toimija suomalaisella koulutuskentällä. Oppilaitosmuotoja on viisi, joilla kaikilla on erilaiset taustat niin opintojen arviointiin, kestoon kuin yleiseen toimintakulttuuriinkin.
- Kansalaisopistoissa (kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto) opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä.
- Kansanopistoissa järjestetään sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta. Usein kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, jolloin opiskelu ja toiminta on hyvinkin yhteisöllistä.
- Urheiluopistot ovat koulutusorganisaatioita, huippu-urheilun valmennuskeskuksia ja koko kansan vapaa-ajan liikuntaharrastuksen keskuksia.
- Kesäyliopistoissa järjestetään avointa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetusta, ammatillista täydennyskoulutusta, kielten opetusta, taide- ja kulttuurialojen koulutusta sekä ikääntyvien yliopistotoimintaa.
- Opintokeskukset toimivat järjestöllisen koulutuksen asiantuntijoina ja kansalaisjärjestöjen koulutus- ja kehittämiskumppaneina.
Kaikissa vapaan sivistystyön opinnoissa syntyy valtava määrä uutta osaamista, joka on arvioitavissa ja osaaminen näin todennettavissa.
Koulutusten vaikuttavuus ja hyödynnettävyys
Osaamisperusteisuus, oppimistavoitteiden selkeä määrittäminen, opiskelijan työmäärän ilmaiseminen opintopistein, arviointi, tietojen vieminen Koski-tietovarantoon sekä digitaalisten osaamismerkkien käyttö osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa nähdään pääsääntöisesti hyvänä asiana.
Uudenlainen osaamisen sanoittaminen ja arvioinnin mahdollisuus toimii parhaimmillaan vapaan sivistystyön koulutusten profiilin kohottajana ja näkyvyyden nostajana. Koulutuksissa syntyvän osaamisen arvo nousee ja arviointi tuo opintoihin vaikuttavuutta, joka parantaa myös opintojen jatkohyödynnettävyyttä.
Ei unohdeta vapauden akselia
Koulutusten ja kurssien tavoitteet voidaan sanoittaa osaamisperusteisesti, mutta on hyvä muistaa, että kaikkia koulutuksia tai kursseja ei tarvitse jatkossakaan arvioida. Samaan koulutukseen voi myös osallistua sekä osaamisen nostoa tavoittelevia opiskelijoita että harrasteopiskelijoita. Käytännön järjestelyjen osalta tämä vaatii huolellista suunnittelua, mutta on lähtökohtaisesti positiivinen asia.
Yhteistyö avain eteenpäin
On selvä asia, että osaamisperusteisuuteen siirtyminen vaatii resursseja, uusia toimintamalleja ja strategista suunnittelua. Tätä kehittämistyötä oppilaitosten ei ole mielekästä tehdä yksin. Koulutuksen aikana oppilaitokset voivat luontevasti verkostoitua, kun keskusteluiden ja tehtävien myötä löytyy yhteinen sävel ja näkemys hyvälle yhteistyölle.
Yhteistyötä voi tehdä oppilaitosmuodoittain mutta toki myös oppilaitosmuotorajojen ylikin. Yhteistyön perustana voi oppilaitosmuodon lisäksi olla yhteinen oppiaine, samat arvioinnin tavoitteet, opintopisteiden tai osaamismerkkien käyttöönotto, jne.
Yhteistyöllä säästetään resursseja ja luodaan yhteismitallisia koulutuksia ja kursseja vapaan sivistystyön kentälle.
”Voittajina oppilaitokset, opiskelijat ja koko yhteiskunta”
Lisätiedot
#osaaminentalteen #osaamisperusteisuus
Osaamisperusteisuus vapaassa sivistystyössä
Osaamisperusteisuus vapaassa sivistystyössä -koulutushankkeessa vapaan sivistystyön henkilöstöä ja tuntiopettajia perehdytetään koulutusten ja kurssien osaamisperusteiseen sanoittamiseen, oppimistavoitteiden selkeään määrittämiseen, opiskelijan työmäärän ilmaisemiseen opintopistein sekä digitaalisten osaamismerkkien käyttöön osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.
Koulutushanketta rahoittaa Opetushallitus ja se toteutetaan 1.5.2020 – 31.12.2021.
TIEKE on koko hankkeen koordinaattori ja koulutusten vastuullinen toteuttaja. Hankekumppaneina ovat Kansanopistoyhdistys, Kansalaisopistojen liitto KoL, Suomen Kesäyliopistot, Opintokeskus Sivis ja Bildningsalliansen. Lisäksi hankkeen viestintäkumppaneina toimivat Vapaa Sivistystyö, Urheiluopistojen Yhdistys ja Opintokeskukset.
