Osaamistili jatkuvan oppimisen tueksi
Uutta osaamista

Osaamistili jatkuvan oppimisen tueksi

Arviolta noin miljoonan työikäisen taitoja ja osaamista on päivitettävä ammattien mullistuksessa. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti.

UUSIA KEINOJA TARVITAAN osaamisen kehittämiseen ja osaajapulan ehkäisemiseen. Yhdeksän akavalaisen liiton ideoima Osaamistili olisi uusi vakuutustyyppinen turva osaamisen kehittämiseen.

SANOTAAN, ETTÄ TYÖ OPETTAA. Kyllä, mutta ei enää sitä kaikkea, mitä työntekijä ja työnantaja tarvitsevat teknisen kehityksen kiihdyttämässä työelämän muutoksessa. Osaaminen on työntekijän paras pääoma ja osaava työntekijä työnantajan tulosta tuottava kilpailuvaltti.

OSAAMISEN TURVAAMINEN TUKEE yksilön hyvinvointia ja on myös tehokas keino työttömyyden ennaltaehkäisyyn. Osaamisen päivitys on myös hyvä keino ikäsyrjinnän taustalla vellovia ennakkoluuloja vastaan.

PALJON PUHUTAAN OSAAJAPULASTA, kun sopivia työntekijöitä ei tunnu löytyvän. Työelämän nopea muutos antaa ajankohtaisen perusteen kysyä, onko uudelleen- ja täydennyskoulutukseen panostettu riittävästi? Ovatko toimet unohtuneet ja ilmassa on vain paljon puhetta elinikäisen eli jatkuvan oppimisen tärkeydestä? Jotta puheista siirrytään tekoihin, akavalaiset liitot haluavat osaamistilin osaksi hallitusohjelmaa.

OSAAMISTILILLE JOKAINEN TYÖIKÄINEN SAISI vuosittain työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksuilla rahoitettavan osaamissetelin kouluttautumisen kustannuksiin. Käytännön operoinnista, maksujen keräämisestä ja setelin maksatuksesta vastaisi Työllisyysrahasto (vuoden 2019 alussa yhdistynyt Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto).

MYÖS TYÖLLISYYSVIRANOMAINEN VOIS OHJATA varoja osaamistilille. Rahaa voisi käyttää sellaiseen koulutukseen, joka vahvistaa yksilön kompetenssia muuttuvilla työmarkkinoilla. Mallia täydentäisi yksilön oikeus vähentää koulutuskuluja verotuksessa. Setelin vuosittaiseksi summaksi on ehdotettu tässä vaiheessa 200 euroa.

OSAAMISTILI OLISI TASAPUOLINEN yksilölle ja koulutuksen järjestäjille. Osaamistilille varattu pääoma ei vanhenisi. Sitä voisi kartuttaa ja käyttää suuremman summan kerralla. Osaamistili olisi helppo tapa järjestää tarvittava lisä- ja täydennyskoulutus ilman uusia rakenteita.

MUILTAKIN TAHOILTA, kuten Akavasta ja EK:sta on esitetty erilaisia koulutustili- ja koulutussetelimalleja. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti. Nyt tarvitaan tekoja, puheiden aika on ohi.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell