Osaamistili jatkuvan oppimisen tueksi

Osaamistili jatkuvan oppimisen tueksi

Arviolta noin miljoonan työikäisen taitoja ja osaamista on päivitettävä ammattien mullistuksessa. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti.

UUSIA KEINOJA TARVITAAN osaamisen kehittämiseen ja osaajapulan ehkäisemiseen. Yhdeksän akavalaisen liiton ideoima Osaamistili olisi uusi vakuutustyyppinen turva osaamisen kehittämiseen.

SANOTAAN, ETTÄ TYÖ OPETTAA. Kyllä, mutta ei enää sitä kaikkea, mitä työntekijä ja työnantaja tarvitsevat teknisen kehityksen kiihdyttämässä työelämän muutoksessa. Osaaminen on työntekijän paras pääoma ja osaava työntekijä työnantajan tulosta tuottava kilpailuvaltti.

OSAAMISEN TURVAAMINEN TUKEE yksilön hyvinvointia ja on myös tehokas keino työttömyyden ennaltaehkäisyyn. Osaamisen päivitys on myös hyvä keino ikäsyrjinnän taustalla vellovia ennakkoluuloja vastaan.

PALJON PUHUTAAN OSAAJAPULASTA, kun sopivia työntekijöitä ei tunnu löytyvän. Työelämän nopea muutos antaa ajankohtaisen perusteen kysyä, onko uudelleen- ja täydennyskoulutukseen panostettu riittävästi? Ovatko toimet unohtuneet ja ilmassa on vain paljon puhetta elinikäisen eli jatkuvan oppimisen tärkeydestä? Jotta puheista siirrytään tekoihin, akavalaiset liitot haluavat osaamistilin osaksi hallitusohjelmaa.

OSAAMISTILILLE JOKAINEN TYÖIKÄINEN SAISI vuosittain työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksuilla rahoitettavan osaamissetelin kouluttautumisen kustannuksiin. Käytännön operoinnista, maksujen keräämisestä ja setelin maksatuksesta vastaisi Työllisyysrahasto (vuoden 2019 alussa yhdistynyt Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto).

MYÖS TYÖLLISYYSVIRANOMAINEN VOIS OHJATA varoja osaamistilille. Rahaa voisi käyttää sellaiseen koulutukseen, joka vahvistaa yksilön kompetenssia muuttuvilla työmarkkinoilla. Mallia täydentäisi yksilön oikeus vähentää koulutuskuluja verotuksessa. Setelin vuosittaiseksi summaksi on ehdotettu tässä vaiheessa 200 euroa.

OSAAMISTILI OLISI TASAPUOLINEN yksilölle ja koulutuksen järjestäjille. Osaamistilille varattu pääoma ei vanhenisi. Sitä voisi kartuttaa ja käyttää suuremman summan kerralla. Osaamistili olisi helppo tapa järjestää tarvittava lisä- ja täydennyskoulutus ilman uusia rakenteita.

MUILTAKIN TAHOILTA, kuten Akavasta ja EK:sta on esitetty erilaisia koulutustili- ja koulutussetelimalleja. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti. Nyt tarvitaan tekoja, puheiden aika on ohi.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Agenttinen AI tuo kilpailuetua – jos yrityksen data ja prosessit ovat kunnossa
Tekoäly ja datatalous

Agenttinen AI tuo kilpailuetua – jos yrityksen data ja prosessit ovat kunnossa

Agenttinen tekoäly ei vain neuvo ja keskustele, vaan se suorittaa yrityksen järjestelmissä tehtäviä itsenäisesti. Yleiset kielimallit ovat tekoälyn jokamiesluokkaa. Kilpailuetu haetaan yhdistämällä yrityksen oma data, prosessit ja tekoäly.

Tekoäly ja datatalous
Kuka hyötyy, kun data liikkuu? Opit yhden käyttötapauksen arvoanalyysistä
Tekoäly ja datatalous

Kuka hyötyy, kun data liikkuu? Opit yhden käyttötapauksen arvoanalyysistä

Datan jakaminen voi tehostaa toimitusketjun toimintaa ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta hyödyt, kustannukset ja riskit eivät jakaudu toimijoiden kesken tasaisesti. DataVa-hankkeessa toteutettu arvoanalyysi avaa valmistavan teollisuuden käytännön esimerkin kautta, miten mahdollisuuksia, riskejä ja kannustimia kannattaa arvioida ennen investointipäätöksiä.

Viivi Lähteenoja
Vastuullisuus
Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista
Vastuullisuus

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

Laura Partanen, LUT ja Mbanyick Joof, LUT