Osaamistili jatkuvan oppimisen tueksi

Osaamistili jatkuvan oppimisen tueksi

Arviolta noin miljoonan työikäisen taitoja ja osaamista on päivitettävä ammattien mullistuksessa. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti.

UUSIA KEINOJA TARVITAAN osaamisen kehittämiseen ja osaajapulan ehkäisemiseen. Yhdeksän akavalaisen liiton ideoima Osaamistili olisi uusi vakuutustyyppinen turva osaamisen kehittämiseen.

SANOTAAN, ETTÄ TYÖ OPETTAA. Kyllä, mutta ei enää sitä kaikkea, mitä työntekijä ja työnantaja tarvitsevat teknisen kehityksen kiihdyttämässä työelämän muutoksessa. Osaaminen on työntekijän paras pääoma ja osaava työntekijä työnantajan tulosta tuottava kilpailuvaltti.

OSAAMISEN TURVAAMINEN TUKEE yksilön hyvinvointia ja on myös tehokas keino työttömyyden ennaltaehkäisyyn. Osaamisen päivitys on myös hyvä keino ikäsyrjinnän taustalla vellovia ennakkoluuloja vastaan.

PALJON PUHUTAAN OSAAJAPULASTA, kun sopivia työntekijöitä ei tunnu löytyvän. Työelämän nopea muutos antaa ajankohtaisen perusteen kysyä, onko uudelleen- ja täydennyskoulutukseen panostettu riittävästi? Ovatko toimet unohtuneet ja ilmassa on vain paljon puhetta elinikäisen eli jatkuvan oppimisen tärkeydestä? Jotta puheista siirrytään tekoihin, akavalaiset liitot haluavat osaamistilin osaksi hallitusohjelmaa.

OSAAMISTILILLE JOKAINEN TYÖIKÄINEN SAISI vuosittain työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksuilla rahoitettavan osaamissetelin kouluttautumisen kustannuksiin. Käytännön operoinnista, maksujen keräämisestä ja setelin maksatuksesta vastaisi Työllisyysrahasto (vuoden 2019 alussa yhdistynyt Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto).

MYÖS TYÖLLISYYSVIRANOMAINEN VOIS OHJATA varoja osaamistilille. Rahaa voisi käyttää sellaiseen koulutukseen, joka vahvistaa yksilön kompetenssia muuttuvilla työmarkkinoilla. Mallia täydentäisi yksilön oikeus vähentää koulutuskuluja verotuksessa. Setelin vuosittaiseksi summaksi on ehdotettu tässä vaiheessa 200 euroa.

OSAAMISTILI OLISI TASAPUOLINEN yksilölle ja koulutuksen järjestäjille. Osaamistilille varattu pääoma ei vanhenisi. Sitä voisi kartuttaa ja käyttää suuremman summan kerralla. Osaamistili olisi helppo tapa järjestää tarvittava lisä- ja täydennyskoulutus ilman uusia rakenteita.

MUILTAKIN TAHOILTA, kuten Akavasta ja EK:sta on esitetty erilaisia koulutustili- ja koulutussetelimalleja. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti. Nyt tarvitaan tekoja, puheiden aika on ohi.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub