Tekoäly tuo ja vie
Uutta osaamista

Kuva: Adobe Stock

Tekoäly tuo ja vie

Yhdenlaiset työt katoavat ja toisenlaisia syntyy. Elinkeinoministeri Mika Lintilän tilaaman Tekoälyajan työ -raportin mukaan tekoälyn hyötyjen saavuttamiseksi yhteiskunnan tulee investoida osaamisen päivittämiseen ja eriarvoisuuden ehkäisyyn.

Käsitykset vaihtelevat suuresti siitä, kuinka paljon ja kuinka nopeasti tekoäly tuhoaa nykyisiä työpaikkoja. On varauduttava hyvinkin nopeaan muutokseen. Tekoälyn vaikutukset ovat Suomessa todennäköisesti pienemmät kuin esimerkiksi Saksassa. Helposti automatisoitavia, rutiininomaisesti toistuvia tehtäviä sisältäviä taylorisoituja työpaikkoja oli vuonna 2015 Suomessa noin 9 prosenttia työpaikoista, kun luku samaa määritelmää käyttäen oli Saksassa noin 30 prosenttia.

McKinseyn Suomea koskevan raportin mukaan tekoäly tuhoaa noin 15 prosenttia työpaikoista vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa työn luonnetta huomattavasti suuremmassa osassa tehtäviä. Samalla tekoälyn edistyksellinen soveltaminen mahdollistaa monia kokonaan uudenlaisia tuotteita ja ammatteja.

Muutos vähentää yhdenlaisia työpaikkoja ja lisää toisenlaisia.

Vaikka työpaikkojen häviämisvauhti tuntuu suurelta, se on selvästi vähemmän kuin Suomessa on koettu aiempina vuosikymmeninä. Ennen tuottamattomasta työstä kuitenkin siirryttiin pääsääntöisesti parempipalkkaisiin töihin, mutta nyt monen ammattinsa menettävän osana saattaa olla tyytyminen aiempaa pienipalkkaisempaan työhön.

Tekoäly vie töitä myös korkeasti koulutetuilta, kuten juristeilta, lääkäreiltä ja pankinjohtajilta.

On osattava enemmän

Muutos vähentää yhdenlaisia työpaikkoja ja lisää toisenlaisia. Samalla erilaisten osaamisalojen kysyntä muuttuu: toisten laskee ja toisten nousee. Ilman korjaavia toimia tämä pahentaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa ja nostaa rakennetyöttömyyttä.

Yleisesti ennustetaan, että työvoimalta edellytetään yhä korkeampaa koulutustasoa. McKinseyn ennusteen mukaan korkeasti koulutetun työvoiman osuus nousee noin 51 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun se vuonna 2016 oli 44 prosenttia. Muutos asettaa haasteita Suomen koulutusjärjestelmälle, koska koulutustaso lakkasi nousemasta Suomessa 1990-luvulla.

Tekoälyn kehittäminen ja käyttöönotto sekä yleisesti yhteiskunnan digitalisoituminen haastavat poliittisen päätöksenteon ja keskushallinnon perinteiset, siiloutuneet toimintatavat. On siirryttävä hallinnon ala- ja sektorirajat ylittävään kokonaisvaltaiseen kehittämiskulttuuriin.

Yleisesti ennustetaan, että työvoimalta edellytetään yhä korkeampaa koulutustasoa.

Uhkakuvina tekoälyyn liittyvät rakennetyöttömyyden kasvu ja kasvavat yhteiskunnalliset erot. Poliittisen demokratian oloissa on liki mahdoton tilanne, jossa väestön enemmistö kokisi asemansa heikentyvän.

Onkin kyettävä ennakoimaan muutoksen synnyttämiä sosiaalisia ongelmia tai niiden uhkia.

Riskinä monopolit

Tuoreimman OECD:n tutkimuksen mukaan 14 prosentissa työpaikoista automatisoinnin riski on korkea. Noin kolmanneksessa automatisoinnin riski on 50–70 prosenttia. Suomea koskevien tulosten mukaan noin kolmannes työpaikoista kuuluu joko korkean (yli 70 %) tai keskitason (50–70 %) automatisoinnin riskin piiriin. Luku on kolmanneksi alhaisin Norjan ja Uuden-Seelannin jälkeen.

Markkina-aseman väärinkäyttöön tulee puuttua älykkäällä sääntelyllä ja kilpailuvalvonnalla.

Raportin mukaan muutokset kohdistuvat eniten matalan taitotason töihin, ja automatisoinnin riski vähenee koulutus- ja osaamistason noustessa.

Kansallisissa tekoälyohjelmissa tulee panostaa ihmistyötä täydentäviin innovaatioihin, joista huomattava osa on sosiaalisia ja sosioteknisiä. Tuottavuus kasvaa laajassa mitassa vasta sitten, kun tekoälyn rinnalla otetaan käyttöön sitä tukevia muutoksia työtavoissa ja organisaatioissa.

Tekoälyteknologian skaalautuvuuden vuoksi monopolien syntyminen on mahdollista. Markkina-aseman väärinkäyttöön tulee puuttua älykkäällä sääntelyllä ja kilpailuvalvonnalla.

Haasteena yksinyrittäjät

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 työmarkkinoilla oli noin 152 000 itsensä työllistävää 15–64-vuotiasta. Ajanjaksolla 2000–2013 itsensä työllistävien määrä on kasvanut noin 32 000 hengellä. Eniten on kasvanut yksinyrittäjien ja freelancereiden määrä. Yksinyrittäjien määrä kasvoi erityisesti finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2008–2016. Itsensä työllistäjien osuus kaikista 15–64-vuotiaista työllisistä vuonna 2013 oli noin 6 prosenttia.

Yrittäjämuotoinen itsensä työllistäminen käy yksiin alustatalouden ja digitalisaation kehittymisen kanssa. Ensinnäkin alustatalous mahdollistaa toimimisen ei-hierarkkisesti, jopa ilman kuulumista johonkin työnantajaorganisaatioon. Alustat mahdollistavat kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen organisoidusti ja matalin kaupankäyntikustannuksin ja ovat siten talouden resurssien tehokkaan kohdentamisen väline.

Toiseksi, yrittäjämuotoinen itsensä työllistäminen on usein tehokas tapa hakea toiminnallista joustavuutta ja sitä kautta tuottavuuden kasvua.

Tekoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen mahdollistaa tuottavuushypyn, mutta se voidaan ja pitää tehdä siten, ettei saada aikaan yhteiskunnan kurjistumista.

Nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä, ja on huolehdittava sujuvasta ja vaikutuksiltaan ennakoitavasta siirtymisestä eri työmarkkinaroolien välillä mukaan luettuina opiskelu ja työttömyys.

Kaikki kouluun!

Tekoälyn yleistyminen luo varmuudella paljon sellaisia työpaikkoja, joita emme osaa vielä ennakoida. Syntyy ammatteja, joissa on uusia ja nyt tuntemattomia osaamisvaatimuksia. Paras tapa vastata muutokseen on yhteiskunnan ja osaamisen kehittämiseen liittyvien järjestelmien riittävä joustavuus ja reagointikyky. Uuden oppiminen on mahdollista, jos kansalaisilla on hyvä perusosaamistaso ja laaja tietopohja.

Painotusta on lisättävä tekoälyajan osaamisiin, kuten viestintätaitoihin ja sosiaalisiin taitoihin ja luovuutta edellyttäviin kognitiivisiin taitoihin. Lisäksi koulutuksessa on tarjottava kattavasti matemaattisia taitoja kehittäviä opintoja ja saatava tytöt poikien ohella opiskelemaan matemaattisia tai teknisiä aloja.

Uuden oppiminen on mahdollista, jos kansalaisilla on hyvä perusosaamistaso ja laaja tietopohja.

Vuonna 2020 korkeakoulutuksessa aloittavat, digitaaliset ylioppilaskirjoitukset suorittaneet nuoret ovat työikäisiä ja -kykyisiä mahdollisesti vielä 2070-luvulla. Siihen mennessä lukuisat nykyammatit ovat muuttuneet niin paljon, ettei nykyisillä osaamisvaatimuksilla enää pärjää.

On arvioitu, että tulevaisuudessa Suomen työelämässä olevasta työvoimasta jopa miljoona ihmistä on syytä täydennys- tai uudelleenkouluttaa. Koulutusjärjestelmän onkin tarjottava työikäiselle aikuisväestölle elinikäistä oppimista modulaarisesti paljon nykyistä joustavammin, laadukkaammin ja tehokkaammin.

Elinikäinen oppivelvollisuus?

Tekoälyteknologioiden yleistyminen tekee osan nykyään ihmisten tekemistä tehtävistä tarpeettomiksi ja saattaa jopa korvata ihmisen kokonaan. Työikäisten on päivitettävä osaamistaan jatkuvasti, mikäli he haluavat pysyä työelämässä.

Miten ihmiset motivoituvat jatkamaan uuden oppimista läpi elämän?

Suuri kysymys koskeekin sitä, miten ihmiset motivoituvat jatkamaan uuden oppimista läpi elämän. Ajankohtaisessa poliittisessa keskustelussa on tehty aloitteita oppivelvollisuuden ulottamisesta toiselle asteelle.

Onko meidän sen jälkeen käynnistettävä keskustelu elinikäisestä oppivelvollisuudesta?


Kirjoitukseen on referoitu raporttia Tekoälyajan työ: neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan, Työ- ja  elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2018. Raportin on tuottanut työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi VTL Osmo Soininvaara.

 

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi