Tekoälyratkaisuissa näkökulma laajenee yhteiskunnallisiin arvoihin
Digikyvykkyys

Tekoälyratkaisuissa näkökulma laajenee yhteiskunnallisiin arvoihin

Suomen julkishallinnossa algoritminen päätöksenteko nopeuttaa ja yhdenmukaistaa ratkaisujen käsittelyä. Massadatan ja analytiikan vaikutuksia yhteiskunnallisten arvojen toteutumiseen pitäisi miettiä yhtä vakavasti kuin työn tuottavuutta.

Yhdenvertaisuus lain edessä on muodollinen periaate, joka tukee oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Mutta oikeudenmukaisuus muodostuu myös siitä, minkälaisia arvoja ja tavoitteita päätökset heijastavat. Hallintolaissa ei ole säädetty algoritmisesta päätöksenteosta.

Kaavamaisten yksittäistapausten ratkaiseminen verovirastossa alemman tason tekoälyn avulla ei vaikuta isolta ongelmalta. Säädösten puuttumisen vuoksi emme kuitenkaan tiedä, mitä algoritmien käyttöönotolla on ensisijaisesti tavoiteltu: tuloksellisuutta vai parempaa palvelua kansalaisille?

Euro on riittämätön mittari

Suomen tekoälystrategiassa linjataan menetelmät, joilla valtio tukee kaupallisia toimijoita innovaatioiden kehittämisessä, sillä tekoälyltä odotetaan ennen kaikkea globaalin kilpailukyvyn vahvistamista ja sen mukanaan tuomaa taloudellista hyötyä.

Ajankohtainen kysymys onkin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa tukevien ratkaisujen kehittämisessä.

Hyödyn jakamisessa tukeudutaan työmarkkinoihin, jotka muodostuvat muun muassa yrittäjien, työntekijöiden ja sijoittajien vuorovaikutuksesta. Tekoälyteknologian standardeja määrittelevä kansainvälinen tekniikan alan järjestö IEEE haluaa laajentaa näkökulman holistiseksi, ja haastaa tekoälyn soveltajia pohtimaan massadatan ja analytiikan käytön vaikutuksia myös yhteiskunnallisten arvojen toteutumiseen.

Näköalaa laajentamalla voitaisiin löytää myös uusia kilpailukykyvaltteja.

Vanhat lääkkeet uusiin oireisiin

Julkisen sektorin interventio tekoälyn eettisyyden turvaamiseksi keskittyy yksityisyydensuojaan, ja valtiota sitovat kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet näyttäytyvät puolestaan innovaatioiden rajoitteina.

Yhtälö on hankala; uudistukset kompastuvat jo alkumetreille, vaikka samaan aikaan kipuillaan rakenteellisia muutoksia vaativien yhteiskunnallisten haasteiden edessä.

Sama logiikka näkyy myös työelämässä, jossa murros huolestuttaa, mutta ratkaisuja haetaan vanhoista keinoista.

Lisää ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta

Ajankohtainen kysymys onkin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa tukevien ratkaisujen kehittämisessä. Ylemmän tason tekoäly kykenee analysoimaan suuren määrän tietoa ja tuottamaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja julkiseen keskusteluun.

Uskallammeko katsoa laatikon ulkopuolelle ja valjastaa tekoälyn innovatiivisten yhteiskunnallisten ratkaisujen kehittämiseen? Vai tyydymmekö kilpailemaan Japanin kanssa palvelurobottien kehittämisessä?

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub