Tekoälyratkaisuissa näkökulma laajenee yhteiskunnallisiin arvoihin
Digikyvykkyys

Tekoälyratkaisuissa näkökulma laajenee yhteiskunnallisiin arvoihin

Suomen julkishallinnossa algoritminen päätöksenteko nopeuttaa ja yhdenmukaistaa ratkaisujen käsittelyä. Massadatan ja analytiikan vaikutuksia yhteiskunnallisten arvojen toteutumiseen pitäisi miettiä yhtä vakavasti kuin työn tuottavuutta.

Yhdenvertaisuus lain edessä on muodollinen periaate, joka tukee oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Mutta oikeudenmukaisuus muodostuu myös siitä, minkälaisia arvoja ja tavoitteita päätökset heijastavat. Hallintolaissa ei ole säädetty algoritmisesta päätöksenteosta.

Kaavamaisten yksittäistapausten ratkaiseminen verovirastossa alemman tason tekoälyn avulla ei vaikuta isolta ongelmalta. Säädösten puuttumisen vuoksi emme kuitenkaan tiedä, mitä algoritmien käyttöönotolla on ensisijaisesti tavoiteltu: tuloksellisuutta vai parempaa palvelua kansalaisille?

Euro on riittämätön mittari

Suomen tekoälystrategiassa linjataan menetelmät, joilla valtio tukee kaupallisia toimijoita innovaatioiden kehittämisessä, sillä tekoälyltä odotetaan ennen kaikkea globaalin kilpailukyvyn vahvistamista ja sen mukanaan tuomaa taloudellista hyötyä.

Ajankohtainen kysymys onkin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa tukevien ratkaisujen kehittämisessä.

Hyödyn jakamisessa tukeudutaan työmarkkinoihin, jotka muodostuvat muun muassa yrittäjien, työntekijöiden ja sijoittajien vuorovaikutuksesta. Tekoälyteknologian standardeja määrittelevä kansainvälinen tekniikan alan järjestö IEEE haluaa laajentaa näkökulman holistiseksi, ja haastaa tekoälyn soveltajia pohtimaan massadatan ja analytiikan käytön vaikutuksia myös yhteiskunnallisten arvojen toteutumiseen.

Näköalaa laajentamalla voitaisiin löytää myös uusia kilpailukykyvaltteja.

Vanhat lääkkeet uusiin oireisiin

Julkisen sektorin interventio tekoälyn eettisyyden turvaamiseksi keskittyy yksityisyydensuojaan, ja valtiota sitovat kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet näyttäytyvät puolestaan innovaatioiden rajoitteina.

Yhtälö on hankala; uudistukset kompastuvat jo alkumetreille, vaikka samaan aikaan kipuillaan rakenteellisia muutoksia vaativien yhteiskunnallisten haasteiden edessä.

Sama logiikka näkyy myös työelämässä, jossa murros huolestuttaa, mutta ratkaisuja haetaan vanhoista keinoista.

Lisää ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta

Ajankohtainen kysymys onkin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa tukevien ratkaisujen kehittämisessä. Ylemmän tason tekoäly kykenee analysoimaan suuren määrän tietoa ja tuottamaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja julkiseen keskusteluun.

Uskallammeko katsoa laatikon ulkopuolelle ja valjastaa tekoälyn innovatiivisten yhteiskunnallisten ratkaisujen kehittämiseen? Vai tyydymmekö kilpailemaan Japanin kanssa palvelurobottien kehittämisessä?

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta
Tekoäly ja datatalous

Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta

Taloyhtiöissä syntyy jo nyt paljon tietoa sähköstä, lämmöstä, vedestä ja kiinteistön käytöstä. Ongelma ei kuitenkaan ole datan puute. Ongelma on se, että tieto on hajallaan eri järjestelmissä, eri toimijoilla ja eri muodoissa. Siksi se päätyy harvoin arjen päätöksenteon tueksi. Kun tieto ei siirry käyttöön, energiatehokkuus jää helposti raportoinnin tasolle, eikä poikkeamiin päästä kiinni ajoissa.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa
Tekoäly ja datatalous

Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa

Allianssi kokoontui toukokuussa 2026 tarkastelemaan data-avaruuksien kehitystä, datatalouden roolia sekä niiden kytkentää tulevaan hallitusohjelmaan ja kansallisiin strategioihin. Tapaaminen toi yhteen yritysten, julkisen sektorin ja TKI-toimijoiden asiantuntijoita yhteisen tavoitteen äärelle vauhdittamaan datatalouden kasvua ja data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa.

Hanna Vuohelainen
Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Ruotsissa isot rakennusyhtiöt ovat laskeneet, että pystyvät säästämään noin 30 prosenttia rakentamiskustannuksista toimivan datan ja digitaalisen toimitusketjun avulla. Suomessa on kaikki edellytykset samaan. Alan pk-yrityksille viesti on selvä: kyky hyödyntää dataa koko toimitusketjussa on nyt kilpailuetu, kohta myös selviytymisen edellytys.