Datatalouden mahdollisuuksista ja vastuista
Elämää tietoyhteiskunnassa

Datatalouden mahdollisuuksista ja vastuista

Viimeistään kevään 2018 Facebook-skandaali herätti ihmiset hahmottamaan, mitä kaikkea omat digijalanjäljet voivat tarkoittaa. Samalla on nostettu esiin, että esimerkiksi Google tallentaa ihmisten puheluita ja kahvipöytäkeskusteluja.

Tutkijat ja kehittäjät ovat varoittaneet pitkään, että data karkaa internetjäteiltä. Ja vaikka internetpalveluiden käyttöehdoissa kuinka lukisi, mitä kaikkea datalla voidaan tehdä, niin iso osa ihmisistä ei lue tai hahmota ehtoja.

Digitaalinen data itsessään on niin abstraktia, että valitettavasti tarvitaan konkreettisia esimerkkejä riskien hahmottamiseksi. Esimerkiksi oma internetiin kytketty jääkaappi tai kaiutinsarja saattaa olla valjastettu globaaliin palvelunestohyökkäykseen tai tietokone kryptovaluutan louhintaan.

Oppilaitokset ja opiskelu tarjoavat mainion esimerkin nykytilanteen tarkasteluun. Suomessakin yleistyvällä oppimisanalytiikalla (learning analytics) tarkoitetaan opiskelijan digijalanjälkien säännönmukaisuuksien ja poikkeavuuksien tunnistamista ammattilaisten, esimerkiksi ohjaajien ja opettajien, voimin.

Poluttamo-hankkeen tavoitteena on suoritusten ja opiskelijoiden valmistumisen lisääminen sekä tuen tarpeen tunnistaminen.

Toimintamalli on datan suhteen geneerinen. Samaa logiikkaa käytetään, kun ihmiset liikkuvat netissä ja heille kohdennetaan mainontaa tai kun selvitetään, millaiset ihmiset käyttävät verkkopalvelua mihinkin aikaan vuorokaudesta.

Oppimisverkosto kehittää

Oppimisanalytiikan käynnisti Suomessa muutama pioneerioppilaitos, kuten Aalto ja Helsingin yliopisto. Mukaan tuli nopeasti ammattikorkeakouluja ja muita oppilaitoksia.

Opetusministeriö tunnisti ilmiön ja käynnisti kansallisen analytiikkajaoston kehittämään alaa.

Turun yliopisto perusti Oppimisanalytiikkakeskuksen, joka koordinoi ja sitouttaa kehittäjäverkostoa yhteisiin toimintatapoihin ja hyviin käytäntöihin.

Muutama vuosi sitten oppimisanalytiikkaa hyödyntävät suomalaiset startupit vielä tuumivat, että pitävät opiskelijoiden tuottaman datan itsellään sen sijaan, että antaisivat sen jatkojalostettavaksi asiakkailleen eli oppilaitoksille. Nyt yhtiöt ovat oppimassa, että datan luovuttaminen asiakkaalle voi olla parempaa bisnestä kuin sen siiloaminen itselle.

Ajan myötä ehkä vertaamme dataa happeen, sähköön tai ilmaan.

Lisäksi EU:n tuore tietosuojadirektiivi tarjoaa erittäin voimakkaan työkalun pitää kurissa niin oppilaitokset kuin dataa keräävät opetusalan yhtiöt ja muut toimijat. Opiskelijan digijalanjäljet ovatkin oikeastaan kouluesimerkki, miten yhteiskunta voi taklata uusia digitaalisuuden tuottamia ilmiöitä ja ohjata ne monipuolisesti hyötykäyttöön.

Happea, sähköä, ilmaa

Digitalouteen kuuluu olennaisesti disruption käsite. Sillä tarkoitetaan uutta – usein digitaalista –  toimintatavan uudistamista. Innovaatio sekoittaa olemassa olevat markkinat ja tarjoaa mahdollisuuksia uudentyyppisille toimijoille avoimesta lähdekoodista älykännyihin.

Tyyppiesimerkkejä ovat AirBnB-kodinvuokraus ja Uber-taksiyhtiö. Valitettavasti näiden kilpailuetu perustuu toisinaan olemassaolevien velvoitteiden kiertämiseen.

Esimerkiksi Barcelonassa ja Berliinissä ihmiset ovat laittaneet vuokra-asuntojaan AirBnB -kohteiksi siinä määrin, että tarjonta on sekoittanut sekä vuokra- että kaupalliset majoitusmarkkinat.

Parhaimmillaan uudet markkinat muodostuvat luontevasti itseään säännellen. Nykyään lähes jokainen meistä tuottaa digitaalista dataa joka hetki tietämättä, mitä itse tai joku muu voi sillä tehdä – ja millaisin motiivein – vaikkapa viiden vuoden päästä.

Digitaalinen data jakelumekanismeineen ja muokkausmahdollisuuksineen on niin helppoa ja tehokasta, että alkuvaiheessa se kaipaa sääntelymekanismeja ja juridiikkaa.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digitaaliset prosessit
Verkkolaskutuksen tehokas käyttöönotto ja yhtenäistäminen – välttämättömyys suomalaisille yrityksille
Digitaaliset prosessit

Verkkolaskutuksen tehokas käyttöönotto ja yhtenäistäminen – välttämättömyys suomalaisille yrityksille

Suomi on ollut verkkolaskutuksen edelläkävijä jo pitkään, ja nykyään monesta Euroopan maasta tullaan Suomeen tutkimaan, miten toimimme verkkolaskutuksen saralla. Haastavaa maassamme on erilaisten verkkolaskutusformaattien määrä. Kolme verkkolaskutuksen asiantuntijaa kertovat, miten suomalaisyritysten kannattaisi reagoida eurooppalaisen standardin mukaiseen verkkolaskutukseen. Heidän keskeinen viestinsä on, että yritysten tulisi siirtyä verkkolaskutukseen, ja verkkolaskutuksen formaatteja tulisi saada yhtenäisemmäksi.

Viestintätoimisto Aivela
Digitaalinen taloushallinto
Peppol on avain tehokkaaseen, rajat ylittävään laskutukseen
Digitaalinen taloushallinto

Peppol on avain tehokkaaseen, rajat ylittävään laskutukseen

Verkkolaskuvisiossa 2030 on määritelty, että Peppol-verkkolaskutuksen käyttöä pyritään helpottamaan Suomessa. Peppol-muotoinen verkkolasku helpottaa rajat ylittävää laskutusta, ja se onkin tärkeässä asemassa kansainvälisen kaupan ja liiketoiminnan tehostamisessa. Tämä artikkeli käsittelee Peppolin merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisessa verkkolaskutusympäristössä.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Syyskokous valitsi TIEKEn hallituksen tulevalle kaudelle 
Digikyvykkyys

Syyskokous valitsi TIEKEn hallituksen tulevalle kaudelle 

Marraskuussa pidetty syksyn yhdistyskokous valitsi uuden hallituksen. Kokouksessa vahvistetun toimintasuunnitelman mukaan TIEKE jatkaa vuonna 2024 työtä digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden edistämisen parissa.

Hanna Vuohelainen
Hanna Vuohelainen