Compleap tukee elinikäistä oppimista
Uutta osaamista

Compleap tukee elinikäistä oppimista

Työpaikoilla tapahtuva osaamisen systemaattinen kehittäminen on yhä suuremmassa roolissa. Yksin koulutusjärjestelmän sisällä tehtävät ratkaisut eivät riitä.

Paljon puhutaan, että seuraava koulutusuudistus olisi jatkuvan oppimisen reformi, ja tämän valmistelu on jo monella tasolla menossa. Jatkuva oppiminen ja osaamisteemat ovat kasvavissa määrin esillä myös EU-tasolla. Osaaminen ja sen kehittäminen näyttävät olevan yhteiskuntien menestyksen kohtalonkysymyksiä.

Aihe ei ole uusi, mutta juuri nyt poikkeuksellisen mielenkiintoinen, koska työn murros haastaa työelämän toimialoja uudella tavalla ja nopeudella entiseen verrattuna – toisaalta esimerkiksi digitalisaatio mahdollistaa palveluita, joilla voidaan entistä paremmin tukea kansalaisten osaamisen kehittämistä ja esimerkiksi opinto- ja uraohjauksen prosesseja. Olemme siis monella tapaa uuden äärellä.

Opiskelun ja työn symbioosi

Aiempaan verrattuna lineaariset työurat ovat yhä harvemmille todellisuutta. Urapolut polveilevat ja rakentuvat myös opiskelun ja työnteon symbioosille. Käsillä oleva yhteiskunnallinen muutos haastaa osaltaan myös perinteiset tavat katsoa ongelmaa lähinnä koulutuspoliittisin silmin – yhä vähemmän ratkaisuja tehdään yksinomaan koulutussektorin sisällä.

Päinvastoin osaamispuhe lävistää koko yhteiskunnan ja esimerkiksi työpaikoilla tapahtuva osaamisen kartuttaminen ja systemaattinen kehittäminen ovat yhä suuremmassa roolissa tulevaisuuden tieto- ja osaamisyhteiskunnassa.

Yksin koulutusjärjestelmän sisällä tehtävät ratkaisut eivät riitä.

Uusi osaamisprofiili

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n koordinoimassa Compleap EU-hankkessa (www.compleap.eu) rakennetaan uudenlaisen digitaalisen, koulutusasterajat ylittävän osaamisprofiilin prototyyppiä. Palvelukehitystä verkostossamme vetää Opetushallitus ja ajatuksena on nimenomaisesti pyrkiä osoittamaan, että tämän kaltainen henkilökohtainen osaamisprofiili opintotarjontaan kytkettynä (Suomessa Opintopolku.fi) ja oppimisanalytiikkaa hyödyntäen voisi tukea yksilöiden elinikäistä oppimista ja auttaa heitä löytämään sopivia koulutuspolkuja eri elämäntilanteissa.

Tämänkaltainen palvelu toisi yhteen tällä hetkellä useissa erillisissä profiileissa ja tietokannoissa hajallaan olevan osaamistiedon, mikä sujuvoittaisi tuntuvasti esimerkiksi koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja vapauttaisi ohjaustyötä tekevien resursseja itse ohjaukseen.

Ajatuksena on nimenomaisesti rakentaa myös ohjaustyötä tukeva työkalu, minkä vuoksi esimerkiksi opinto-ohjaajien ja loppukäyttäjien osallistuminen ovat kehittämisen keskiössä.

”Kokonaisarkkitehtuuri sitoo yhteen kehittämisen tasot strategiasta tietojärjestelmiin ja edistää siten eri tason toimijoiden välistä yhteistyötä ja ymmärrystä.”

Integraatio yli rajojen

Tarve on yleiseurooppalainen, ellei globaalikin, joten yhtenä tavoitteena hankkeessa on osoittaa, että palvelu olisi integroitavissa myös muiden EU-maiden kansallisiin infrastruktuureihin. Osaltaan koulutuspalveluiden kehittämistä EU-kontekstissa kuitenkin haastaa se, ettei koulutus ole EU:n toimivallan piirissä – yhteinen kehittäminen nojaa siis pitkälti hyvien käytänteiden vapaaehtoiseen jakamiseen ja hyödyntämiseen.

Lisäksi järjestelmien välillä on rakenteellisia eroja, minkä vuoksi rajat ylittävien palveluiden kehittäminen on usein hidasta. Tässä yhteydessä lienee paikallaan mainita, että Europassi-palvelua ollaan niin ikään parhaillaan kehittämässä vahvasti Compleapin kaltaisen digitaalisen osaamisportfolion suuntaan.

Compleap-verkosto ei ole yksin kehittämässä digitaalisia palveluita elinikäisen oppimisen tueksi. Suomessa on meneillään lukuisia hankkeita, jotka eri näkökulmista pyrkivät ratkaisemaan edellä kuvattuja haasteita.

Eheä kokonaisuus

Siinä missä kehittäminen on näihin päiviin asti ollut usein hajanaista, hankkeistusten vuoksi joskus lyhytnäköistä ja sisällöllisesti osin päällekäistä, ollaan tällä hetkellä mielenkiintoisen äärellä, koska hallintorajojen ylittävää koordinointia ollaan parhaillaan järjestämässä.

Toivoa sopii, että kansalaisten ja elinikäisten oppijoiden kannalta maahamme saadaan rakennettua eheä ja käyttäjäystävällinen digitaalinen palvelukokonaisuus useiden irrallisten ja toisiinsa heikosti sidoksissa olevien portaalien sijaan.

Compleap-hankkeessa tehtävä oppijakeskeinen kokonaisarkkitehtuurityö voisi olla yksi keino tuoda eri hallinnonalojen palveluita lähemmäs toisiaan. Siinä missä rakennusala tarvitsee kaavansa eheää yhteiskuntarakennetta ohjaamaan, tarvitaan myös it-palveluissa kattavaa arkkitehtuurityötä, jotta palveluista rakentuu järkeviä kokonaisuuksia.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi