Yritykset ovat olennainen osa uutta osaamisjärjestelmää

Yritykset ovat olennainen osa uutta osaamisjärjestelmää

Ihmisten osaaminen on yrityksen keskeisin menestystekijä. Kääntäen se voi olla myös pahin kompastuskivi.

KOMPASTUSKIVIÄ ON VALITETTAVASTI ILMAANTUNUT yhä useamman pienen ja keskisuuren yrityksen kiitoradalle. Uusimman barometrin mukaan yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen rajoittavan kasvua. Merkittävä kasvun este osaajavaje on 14 prosentille.

TILANNE ON HEIKENTYNYT vuoden takaisesta. Noususuhdanne selittää tätä osin. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin rakenteellisesta ongelmasta. Uusi teknologia murtaa teollisen talouden työnkuvia ja liiketoimintamalleja. Näin se asettaa uusia tieto- ja taitovaateita kaikille yrityksen työntekijöille aina pomoista duunareihin.

TYÖNJA YRITTÄJYYDEN MURROS ETENEE salakavalan nopeasti ja on vaikeasti ennakoitavissa. Kun digitalisaation asettamaan laadulliseen osaamishaasteeseen yhdistetään työikäisen väestön hupeneminen, ollaan todella visaisen pulman äärellä.

OSAAMISTASEEN VAHVISTAMINEN edellyttää ensinnäkin uusia muutoskykyisiä osaajia, joita on aktiivisesti haettava myös maan rajojen ulkopuolelta. Uusien tekijöiden rekrytointi ei kuitenkaan riitä, vaan vähintään yhtä tärkeää on kerran taseeseen kiinnitetyn inhimillisen pääoman jatkuva huoltaminen.

TYÖN JA OHJATUN OPPIMISEN lähentyminen ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Siksi koulutuksen ja tutkimuksen on asetuttava pysyväksi osaksi työyhteisöjen arkea: oppi- ja tutkimuslaitosten on tarjottava räätälöityjä ratkaisuja yritysten ja ihmisten kehittymiseen. Oppimisteknologian kehittäjillä ja muilla oppimis- ja innovaatiopalveluiden tarjoajilla on oltava yhä keskeisempi rooli uutta osaamista kasvattavissa ekosysteemeissä.

YRITYSTEN LÄHTÖKOHDAT  uuden laajapohjaisen osaamisjärjestelmän rakentamiseen ovat kohtuulliset. Ammatillisen oppilaitoksen kanssa yhteistyötä tekee joka neljäs, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa lähes joka viides yritys. Yrityksistä 56 prosenttia kertoo kouluttavansa henkilöstöään.

TYÖURAN AIKAISESTA OPPIMISESTA yritykset kantavat nyt suurimman vastuun. Yritysten voimavarat ovat kuitenkin rajalliset. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä ohuemmat ovat taloudelliset ja muut osaamisen kehittämiseen käytössä olevat resurssit.

MYÖS YKSILÖIDEN ON YMMÄRRETTÄVÄ VASTUUNSA ja nähtävä osaamisen edistäminen investointina. Tähän ryhmään lukeutuvat luonnollisesti myös yrittäjät.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä
Digikyvykkyys

Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä

Mikä yhdistää digi- ja kiertotalousosaamista sekä pian myös tekoälyosaamista? Kaikkien näiden osaaminen on helposti tunnistettavissa TIEKEn hallinnoimien valtakunnallisten osaamismerkkien avulla. Tänä vuonna on myönnetty jo 9500 osaamismerkkiä, ja myönnettyjen merkkien kokonaismäärä on jo yli 85.000. Tuleva generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyvä osaamismerkistö mahdollistaa mm. tekoälysäädöksen vaatimuksen mukaisen tekoälyosaamisen tunnistamisen.

Merja Sjöblom
Vastuullisuus
Ympäristökestävyys koskee jokaista yritystä, mutta harva tietää oman tasonsa
Vastuullisuus

Ympäristökestävyys koskee jokaista yritystä, mutta harva tietää oman tasonsa

Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän tietoa ympäristövaikutuksistaan. Ympäristökriteerit nousevat esiin asiakkaiden vaatimuksissa, hankintaketjuissa, rahoituksessa ja tarjouspyynnöissä. Samalla monessa yrityksessä herää kysymys: teemmekö jo riittävästi – vai pitäisikö tehdä enemmän? Entä mihin asioihin kehittämistä kannattaisi ensiksi kohdistaa?

Marko Silventoinen
Vastuullisuus
On aika tehdä ohjelmistojen ympäristövaikutukset näkyviksi
Vastuullisuus

On aika tehdä ohjelmistojen ympäristövaikutukset näkyviksi

Digitaaliset palvelut ovat arjen perusta, mutta niiden ympäristövaikutukset jäävät usein näkymättömiin. Kun organisaatiot rakentavat ja hankkivat ohjelmistoja, ne tekevät samalla valintoja, jotka vaikuttavat energiankulutukseen, hiilijalanjälkeen ja resurssien käyttöön pitkälle tulevaisuuteen.

Marko Silventoinen