Tehokkaasti itseohjautuen

Tehokkaasti itseohjautuen

Työt pysähtyisivät, jos päätökset pitäisi kierrättää esimiesten kautta.

PERUSTIMME FRAKTION VUONNA 2012, koska uskoimme, että verkkopalveluja voi tehdä aiempaa järkevämmin ja itseohjautuen. Jo seitsemän vuoden ajan olemme toimineet hierarkiattomana organisaationa ilman esimiehiä ja itseohjautuvasti organisoituen.

OHJELMISTOALALLA TÄMÄ ON LUONTEVAA, sillä päivittäisessä työssä vaadittavien päätösten määrä on niin suuri, että työt pysähtyisivät, jos päätökset pitäisi kierrättää esimiesten kautta. Päätöksiin tarvittava tieto on myös aina tekijöillä itsellään, joten tämä malli on ainoa järkevä ja kestävä tapa toimia.

ITSEOHJAUTUVUUS VOI ILMENTYÄ ERI TASOILLA. Organisaatio voi itsessään olla itseohjautuva, tai se voi koostua itseohjautuvista tiimeistä, jotka koostuvat itseohjautuvista ihmisistä. Me Fraktiolla olemme viime aikoina alkaneet puhua enemmän yhdessäohjautuvuudesta, joka sanana korostaa ihmisten välisiä yhteyksiä ja kanssakäymistä.

”Pelikenttä käy raskaaksi, jos vaihtoehtoja on rajattomasti tai asioita keksitään jatkuvasti uusiksi.”

ORGANISAATIO ON ITSEOHJAUTUVA silloin, kun sen eri osat osallistuvat suunnan määrittämiseen. Johdon pääasiallinen tehtävä on havainnoida ja kerätä organisaatiosta kumpuavia signaaleja, ja lopulta tuottaa niistä sopivan näköinen suunnitelma tulevaisuuteen. Itseohjautuvassa organisaatiossa johtamista tapahtuu joka kolkassa, ja johtoryhmän sijaan organisaatiolla on tukikerros. Sen tehtävä on tukea ja ohjata tiimejä siten, että yhdessä luotu suunnitelma toteutuu. Samalla se aistii kokonaisuutta ja tarpeen tullen päivittää suunnitelmia.

ITSEOHJAUTUMINEN ASETTAA UUSIA HAASTEITA koko organisaatiolle. Hierarkisen komentelemisen sijaan johto ilmaisee toiminnan tarkoituksen ja tavoitteet sekä raamit, joiden puitteissa ihmiset työskentelevät ja tekevät päätöksiä. Säätelemätön tai määrittelemätön pelikenttä käy ihmiselle henkisesti raskaaksi, jos vaihtoehtoja on rajattomasti, tai asioita keksitään jatkuvasti uusiksi. Tiimeillä tulee olla täysi valta liikkua raamien sisällä ilman kyseenalaistamista, sekä sopivissa määrin toimia raamien rajoilla kyseenalaisten systeemin toimintaa.

DATA, METRIIKAT JA TEKOÄLY tulevat kasvattamaan merkitystään itseohjautuvien tiimien ja organisaatioiden työkaluina. Viitteitä täydelliseen tekoälysingulariteettin ei oman ymmärrykseni mukaan lähitulevaisuudessa ole, mutta kyborgimainen ihmisen ja koneen yhteistyö on jo monella tapaa käynnissä. Meidän tulee avoimin mielin laajentaa ymmärrystämme erilaisten näkökulmien avulla, oli tämä näkökulman ihmisen tai koneen. Avainkonsepti  itseohjautuvuuden käsitteessä on lopulta yhteistyö ja sen myötä tapahtuva ideoiden parittelu.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Tulevaisuuden digikulttuurin keskellä on ihminen
Vastuullisuus

Tulevaisuuden digikulttuurin keskellä on ihminen

Digitalisaatio on keskeinen voimavara ajankohtaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisussa, ja mitä enemmän hyödynnämme teknologiaa, sitä tärkeämpää on humanismi.

Kuvassa Paula Launonen
Paula Launonen
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub