Itseohjautuvuus perinteisessä organisaatiossa

Itseohjautuvuus perinteisessä organisaatiossa

Työelämän ja organisaatioiden johtamisen sanotaan olevan murroksessa ja niinhän ne ovat. Kun maailma on kansainvälistynyt ja tekeminen erikoistunut, on laajojen kokonaisuuksien hallinta muuttunut kompleksiseksi.

UUDET SUKUPOLVET KAIPAAVAT UUDENLAISTA työelämää. Perinteiset hierarkkiset hallintomallit eivät enää toimi tehokkaasti. Hitaiden pyramidimallisten organisaatioiden tulee kyetä muuntautumaan nopealiikkeisiksi lintuparviksi.

FREDERIC LALOUX KUVAILEE KIRJASSAAN Reinventing Organisations näitä muutostarpeita Teal-ajattelun kautta. Hän asettaa tulevaisuuden työyhteisön peruspilareiksi itseohjautuvuuden, kokonaisvaltaisuuden ja evolutiivisen tarkoituksen. Laloux pohtii myös organisaatioiden johtamisen historiallista kehitystä.

MUUTOSTA SUUNNITELTAESSA jokaisen organisaation tulisikin miettiä, miksi asiat tehdään niin kuin ne tehdään. Esimerkiksi hierarkiat eivät ole vain negatiivinen asia. Polku pyramidista lintuparveksi on pitkä ja sen polun kulkeminen vaatii ikiaikaista oppipoika-kisällimestari hierarkiaa.

MOTIVOIVASSA ORGANISAATIOSSA jokaisella pitää olla riittävät taidot ja kyvyt omaan tekemiseensä. Mikäli näin ei ole, tuloksena syntyy samanlaisia turhaumia, jotka ovat tavallisia autoritaarisesti johdetuissa organisaatioissa. On tärkeää miettiä tarkasti muutostarpeen syyt ja löytää olemassa olevasta toiminnasta tärkeät osa-alueet.

”Ensimmäinen askel on halu muutoksen aloittamiseen.”

MITEN SUURI MUUTOS siirtyminen tulevaisuuden itseohjautuvaan toimintamalliin sitten loppujen lopuksi on perinteiselle organisaatiolle? Perinteisten organisaatioiden hierarkkisuus on vain osatotuus. Niiden sisältä löytyy paljon myös dynaamisia lintuparvimaisia toimintamalleja.

PERINTEISEN ORGANISAATION ASKEL tulevaisuuden organisaatioksi ei siis ehkä ole niin pitkä loikka kuin nopeasti ajatellen voisi kuvitella. Kyseessä on paljon enemmän muutos asenteissa kuin itse tekemisessä. Helppo se askel ei kuitenkaan ole. Vanhoja toimintakulttuureja ei ole helppo muuttaa. Aina on helpompi jatkaa niin kuin ennenkin vaikka tiedetään, että muutos on välttämätön, sillä vanhoilla menetelmillä ei voi jatkaa aikaansa enempää.

ENSIMMÄINEN ASKEL ON HALU muutoksen aloittamiseen. Sen jälkeen täytyy löytää yhteinen motivaatio uusien toimintamallien käyttöönottamiseksi. Paras keino siihen on tehdä muutoksen suunnittelu ja sen toteutus lähtökohtaisesti oman henkilöstön voimin.

MUUTOKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN täytyy sitouttaa mahdollisimman moni työyhteisön jäsen. Aina voi käyttää konsultteja apuna, mutta kaiken lähtökohta on organisaation sisäinen yhteinen halu. Onnistunut muutos vaatii, että kaikki tuntevat olevansa tekemässä muutosta eivätkä vain toteuttamassa taas yhden konsultin tai johtoryhmän viimeisimpiä hullutuksia.

KUN LÖYDETÄÄN TOIMIVAT KEINOT sitouttaa kaikki yhdessä tekemään muutosta, niin muutos todennäköisesti myös onnistuu ja organisaatioon saadaan uusi vahva toimintakulttuuri.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Tulevaisuuden digikulttuurin keskellä on ihminen
Vastuullisuus

Tulevaisuuden digikulttuurin keskellä on ihminen

Digitalisaatio on keskeinen voimavara ajankohtaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisussa, ja mitä enemmän hyödynnämme teknologiaa, sitä tärkeämpää on humanismi.

Kuvassa Paula Launonen
Paula Launonen
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub