Rekrytointi – myymistä ja jalkatyötä
Uutta osaamista

Rekrytointi – myymistä ja jalkatyötä

Aiemmin riitti, että yritys julkaisi osaamisvaatimukset sisältävän työpaikkailmoituksen ja jäi odottamaan hakemuksia. Osaajapula on saanut rekrytoijat tiivistämään yhteispeliä markkinoinnin kanssa.

Oli aika, jolloin ICT-alallekin tuli työhakemuksia niin runsaasti, että rekrytoijat jopa toivoivat robottia avuksi niiden läpikäymiseen”, CGI:n henkilöstöjohtaja Ulla Walli muistaa.

Nyt on pulaa sekä nuorista että senioriosaajista. Enää ei ole varaa jäädä odottamaan hakemuksia. Päinvastoin yritykset kehittävät jatkuvasti uusia rekrytointi-innovaatioita.

”Rekrytointi on nykyisin pitkälti myymistä ja jalkatyötä. Rekrytointinäkökulma pitää ottaa huomioon lähes kaikissa organisaation toiminnoissa”, Walli tiivistää.

Kaikki alkaa siitä, että yritys- ja työnantajamielikuva ovat kunnossa – ja että yritys myös pitää niihin liittyvät lupauksensa. Yhtä tärkeää on henkilöstön työtyytyväisyys ja viihtyminen työpaikalla.

”On rekrytoinnin näkökulmastakin tärkeää, että yritys pitää huolta nykyisistä työntekijöistään. Kun he pysyvät yrityksessä ja ovat ylpeitä työnantajastaan, he ovat myös valmiita suosittelemaan sitä omalle verkostolleen.”

Juniorit ja seniorit työpareina

CGI:llä rekrytointiin ja perehdytykseen satsataan monin tavoin.

”Esimerkiksi tammikuun rekrytointitapahtumaamme Finlandia-talolla osallistui noin 800 nuorta. Järjestimme opiskelijoille bussikuljetuksia, ja maksoimme matkakustannuksia”, Walli kertoo.

”Kun uusi ihminen aloittaa työt, hän saa yleensä työparikseen vanhemman työntekijän. Kumpikin oppii toisiltaan.”

Henkilöstöjohtaja Ulla Walli, CGI

 

Nuori saa käyttöönsä kokeneen osaajan tuen ja asiantuntemuksen. Konkari saa tuoretta tietoa uusista teknologioista ja nuorten ajattelutavoista.

”Olemme palkanneet 4–6 kuukauden palkalliselle harjoittelujaksolle 500 nuorta osaajaa, joista kaksi kolmasosaa on jatkanut meillä pitempäänkin”, Walli kertoo.

Hän kuitenkin patistaa opiskelijoita tekemään opintonsa loppuun. Monet jatkavatkin töitä osa-aikaisesti opintojen ohessa.

Omistajuus houkuttaa

CGI:n erikoisuus useimpiin kilpailijoihin verrattuna on, että 80 prosenttia henkilöstöstä on myös yrityksen osakkeenomistajia. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus sijoittaa palkastaan enimmillään kolme prosenttia kuukaudessa CGI:n osakkeisiin.

Yhtiö tuplaa sijoituksen eli ostaa vastaavan määrän osakkeita sijoittajalle.

”Omistajuus on erittäin arvostettu henkilöstöetu, joka on kurssikehityksen myötä myös tuottanut hyvin. Omistajuuteen perustuvasta kulttuuristamme kertoo myös se, että meillä työntekijöistä käytetään nimitystä ”member”, Walli kertoo.

Asiantuntija nousee huipulle

Moni ict-alan asiantuntija haluaa keskittyä substanssiosaamiseensa. CGI:llä tämä on otettu huomioon siten, että uralla on mahdollista edetä johtajaksi asti ilman, että on hallinnollinen esimies.

”Arvostamme huippuasiantuntijuutta. Korostamme tätä erityisesti houkutellessamme kovimpia hot skill -osaajia, joista on pula työmarkkinoilla. Meillä he voivat keskittyä omaan osaamisalueeseensa ja kehittyä siinä Suomen ja vaikka koko maailman parhaiksi”, Walli korostaa.

Yhtiö palkkaa vuoteen 2020 mennessä tuhat nuorta osaajaa eri tehtäviin useille eri paikkakunnille.

”Future Talent on rekrytointiohjelmamme, jonka kautta opiskelijat ja vastavalmistuneet pääsevät helposti tutustumaan uramahdollisuuksiinsa CGI:llä ja samalla verkostoitumaan yhtiön asiantuntijoiden ja rekrytoivien esimiesten kanssa”, Walli kertoo.

Future Talent -harjoittelu (4–6 kuukautta) voi olla sekä startti uudelle uralle että mahdollisuus työllistyä harjoittelun jälkeen vakituiseksi työntekijäksi.

Talent Academy -koulutusohjelma avulla CGI perehdyttää sekä omaa henkilöstöään että vasta rekrytoituja uusiin teknologioihin

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä
Digikyvykkyys

Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä

Tekoäly on rantautunut suomalaisten järjestöjen arkeen – mutta varovaisesti. Tuore Järjestödigi 2024 -kartoitus osoittaa, että vaikka kiinnostusta löytyy, tekoälyn käyttö on vielä monessa järjestössä kokeiluasteella.

Arki on usein tasapainoilua digitalisaation kanssa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osan se on jättänyt ulkopuolelle.

Hanna Vuohelainen
Digikyvykkyys
Yksilön rooli teknologian murroksessa – miten vaikutat omaan tulevaisuuteesi?
Digikyvykkyys

Yksilön rooli teknologian murroksessa – miten vaikutat omaan tulevaisuuteesi?

Teknologian nopea kehitys muuttaa työtä ja arkea kiihtyvällä tahdilla. Muutos ei kosketa vain tekniikkaa, vaan vaikuttaa suoraan jokaisen toimintamahdollisuuksiin.

Miten yksilö voi säilyttää toimijuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa tässä teknologian murroksessa? Kysymys on entistä ajankohtaisempi tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden mullistaessa toimintaympäristöämme.

Viestintätoimisto Aivela
Datatalous
Euroopan teknologiariippuvuus ratkeaa vain maiden tiiviillä yhteistyöllä
Datatalous

Euroopan teknologiariippuvuus ratkeaa vain maiden tiiviillä yhteistyöllä

Euroopan teknologiariippuvuus amerikkalaisyrityksistä vaatii uutta ajattelua ja yhteistyötä. Suomella on jo vahva asema tekoälyosaamisessa ja suurteholaskennassa, mutta erityisesti pk-yritysten aktivointi digitalisaatiossa on avainasemassa kilpailukyvyn kehittämisessä. Menestys edellyttää julkisen sektorin, yritysten ja tutkijoiden tiivistä yhteistyötä sekä uudenlaisia toimintamalleja.

Viestintätoimisto Aivela