Uuden oppiminen tiiviiksi osaksi työn arkea
Uutta osaamista

Uuden oppiminen tiiviiksi osaksi työn arkea

Globaalit muutokset kuten digitalisaatio ja ilmastonmuutos muuttavat tapaamme tehdä työtä. Jotta jatkuva oppiminen voidaan viedä seuraavalle tasolle, on oltava rohkeutta kokeilla ja investoida osaamiseen.

OLEMME SUOMESSA ONNISTUNEET erinomaisesti tavoitteessa rakentaa maan kilpailukykyä osaamisen ja hyvinvoinnin varaan. Korkeasta osaamisesta myös kilpaillaan kansainvälisesti entistä kovemmin.

OSAAMISPÄÄOMAN VAHVISTAMISEKSI on tehtävä entistä määrätietoisempaa työtä. Kehittämiskohteiden tunnistamiseksi ja uusien ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan uudenlaista kokonaisnäkemystä koulutusjärjestelmän kehittämistarpeista.

LISÄKSI ON TARKASTELTAVA osaamista osana laajaa työllisyyden, toimeentulon ja työkyvyn kokonaisuutta. Tulisi luoda kansallinen osaamisen kehittämisen tahtotila, ja nostaa keskiöön suuret muutoshaasteet, jotka koskevat koulutuksellisen tasa-arvon parantamista, osaamistason nostamista ja jatkuvan oppimisen mahdollistamista kaikille.

TYÖPAIKKOJEN ROOLI osaamispääoman kasvattamisessa tulee väistämättä kasvamaan. Osaamisen kehittäminen on pystyttävä nivomaan tiiviiksi osaksi työn arkea. Työpaikkojen haasteena on vahvistaa osaamisen strategista johtamista, ja parantaa kaikkien työntekijäryhmien mahdollisuuksia koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.

ON MYÖS TARPEEN KEHITTÄÄ yksilöiden kyvykkyyttä tunnistaa ja arvioida omaa osaamista ja siihen liittyviä kehittämisen tarpeita peilaamalla niitä työ- ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

SUOMELLA OLISI OPITTAVAA monista muista maista kuten Saksasta tai Singaporesta, jotka ovat panostaneet kaikille työikäisille tarkoitettuihin osaamisen kehittämisen ohjauspalveluihin. Toimiva ja työelämän muutoksia ennakoiva jatkuvan oppimisen malli edellyttää tavalliselle työssäkäyvälle suunnattujen ohjauspalveluiden rakentamista.

PANOSTUKSET KOULUTUKSEEN on nähtävä pitkän aikavälin investointeina, jotka maksavat itsensä takaisin. Osaamisen kehittäminen on työtä, jossa ei ole luvassa pikavoittoja.

KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA monet jatkuvaa oppimista onnistuneesti toteuttaneet valtiot ovat Suomen tapaan jakaneet rahoitusvastuuta valtion, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Hiljattain ilmestyneessä valtioneuvoston selvityksessä suositellaan henkilökohtaisen osaamistili- tai setelimallin kokeilua, johon yhdistettäisiin myös vaikutusten arviointi.

JOTTA JATKUVA OPPIMINEN voidaan viedä seuraavalle tasolle, on oltava rohkeutta kokeilla ja investoida osaamiseen. Se on myös ainoa tapa säilyttää kilpailukyky työn murroksessa.

 

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi