Digitalisaatio puhtaan liikenteen ytimessä
Digitaaliset prosessit

Kuva: Väylävirasto

Digitalisaatio puhtaan liikenteen ytimessä

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen pilotti tuottaa sähköisen työkalun ajoneuvokaluston ympäristövaikutusten hallintaan.

Julkiset hankinnat ovat tehokas keino uudistaa ajoneuvojen teknologiaa ja vähentää liikenteen päästöjä.

Jo tällä hetkellä kilpailutusvaiheessa voidaan ottaa huomioon tarjotun kaluston vähäpäästöisyys. Tarjousten arviointi ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, ja etenkin toteutuksen todentaminen ja valvonta on haastavaa.

Ero hankitun ja toteutuneen välillä voi olla iso.

Tiukennuksia tulossa

Siirtyminen aiempaa vähäpäästöisempiin ja päästöttömiin ajoneuvoihin vauhdittuu lähitulevaisuudessa, kun EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivi astuu voimaan elokuussa 2021.

Julkisilta hankinnoilta direktiivi edellyttää entistä tiukempia päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen minimiosuuksia. Samalla kuntien on pystyttävä dokumentoimaan, millaisia ajoneuvoja todellisuudessa käytetään ja mitkä niiden päästöt ovat.

Tällä hetkellä yhteistä vertailukelpoista työkalua tai toimintatapaa ei ole, joten Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupungit päättivät ennakoiden käynnistää pilottihankkeen haasteen ratkaisemiseksi.

”On syytä nostaa keskusteluun kannustimet, joilla Suomen ilmastotavoitteita edistävään ajoneuvokalustoon siirtymistä tuetaan.”

Yhteistyöverkosto pilotoi

Pohjoinen kasvuvyöhyke on eteläisen Suomen kuuden maakunnan ja kolmentoista suurimman kaupungin strateginen yhteistyöverkosto, jonka alueella jo aiemmin asetetut kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet on ajoitettu vuosille 2029 – 2040.

Puhtaiden ajoneuvojen direktiiviin kytkeytyvä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen pilottihanke mahdollistaa konkreettisen tavan todentaa tavoitteiden saavuttamista ja siirtymistä kestävään liikkumiseen.

Tuloksena saadaan sähköinen työkalu sekä kuntien ajoneuvokaluston hankintaan että kaluston ympäristövaikutusten hallintaan, arviontiin ja monitorointiin. Pilottihanke tukee myös niitä kansallisen tason tarpeita, jota direktiivin toimeenpano jatkossa edellyttää.

On hyvä pitää mielessä, että tiukkenevat ilmastovaatimukset luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja direktiivin edellyttämät uudistukset vahvistavat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja tarjoavien toimijoiden kilpailukykyä.

 

Vilkkaimmin liikennöity osa Suomea

  • Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa Etelä-Suomen 13 merkittävintä kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi.
  • Kaupungeista mukana ovat Espoo, Helsinki, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku, Uusikaupunki ja Vantaa.
  • Maakunnista Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.
  • Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kautta kulkee suurin osa Suomen viennistä, tuonnista ja henkilöliikenteestä, sekä Suomen ainoa kansainvälisesti merkittävä liikenneväylä, EU:n TEN-T Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokäytävä.

Eri haasteet eri puolilla

Erikokoisilla kunnilla eri puolilla Suomea on erilaisia haasteita päästötavoitteisiin pääsemisessä. Isoilla kaupungeilla uusittavaa kalustoa on paljon, kun taas pienillä kunnilla resurssien niukkuus voi hankaloittaa ilmaston kannalta olennaisia investointeja.

Meidän onkin huolehdittava siitä, että eri tilanteissa olevat kunnat selviytyvät mahdollisimman helpolla, yksinkertaisella ja kustannustehokkaalla tavalla direktiivin velvoitteista – juuri tähän Pohjoisen kasvuvyöhykkeen pilottihanke tähtää.

Viimeistään nyt on syytä nostaa keskusteluun se, minkälaisilla kannustimilla ja ratkaisuilla hiilineutraaliutta edistävään ajoneuvokalustoon siirtymistä tuetaan.

Paljon avoimia kysymyksiä

Ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa: Miten eri tilanteissa olevat kunnat onnistuvat lakisääteisten velvoitteidensa täyttämisessä? Onko kilpailutuksissa edellytettävää uutta ajoneuvokalustoa saatavissa kautta maan ja millä hinnalla?

Millä tavalla varmistetaan vähäpäästöisten ja päästöttömien polttoaineiden jakelu kautta maan?

Miten eri hankintayksiköiden olisi mahdollista tehdä yhteistyötä isojen hankintavolyymien hyödyntämiseksi?

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteistyöverkosto perustuu kumppanuuksille yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Sellaiselle on erityisen suuri tarve juuri nyt.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Näytä, mitä osaat: Digitaalinen osaamismerkistö tekee osaamisesta näkyvää
Digikyvykkyys

Näytä, mitä osaat: Digitaalinen osaamismerkistö tekee osaamisesta näkyvää

Teknologian kehitys vaatii jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. TIEKEn ylläpitämä valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa käytännöllisen välineen digitaitojen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Se auttaa yksilöitä urasuunnittelussa ja yrityksiä henkilöstön osaamisen tunnistamisessa.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Teknologia on korvaamaton tuki jatkuvassa oppimisessa ja osaamisen tunnistamisessa
Digikyvykkyys

Teknologia on korvaamaton tuki jatkuvassa oppimisessa ja osaamisen tunnistamisessa

Digitalisaatiokehityksen nopea tahti korostaa, kuinka tärkeää on oppia jatkuvasti uusia taitoja ja tunnistaa osaaminen. Osaamisen tunnistaminen vaatii strategista ajattelua, osaamista koskevaa dataa, konkreettisia käytännön työkaluja ja yhteistyötä. Hyviä esimerkkejä osaamisen tunnistamisen malleista ja työkaluista ovat osaamismerkit, data-avaruudet ja digikompassi.

Viestintätoimisto Aivela
Vastuullisuus
Vastuullisuusdata on vastuullisuusraportoinnin kulmakiviä – mitä lähestyvä raportointivelvoite tarkoittaa?
Vastuullisuus

Vastuullisuusdata on vastuullisuusraportoinnin kulmakiviä – mitä lähestyvä raportointivelvoite tarkoittaa?

Vastuullisuusraportointi ja vastuullisuusdata ovat olennainen osa organisaation liiketoiminnan kehittämistä ja sen vaikutusten arvioimista yhteiskunnassa. Vuosi 2024 on lainsäädännöllisesti merkittävä vastuullisuusraportoinnin kannalta, sillä uusi CSRD-direktiivi velvoittaa organisaatioita vastuullisuutensa raportointiin.

Suvi Alatalo