Valtion ja kuntien pitäisi digitalisoida julkista hallintoa yhdessä
Digitaaliset prosessit

Kuva: Adobe Stock

Valtion ja kuntien pitäisi digitalisoida julkista hallintoa yhdessä

Digitalisaatio tuo kunnille paljon mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja tarjota palveluita kuntalaisille tehokkaasti. Ihannetilanteessa palvelut paranevat samalla kun kustannukset pienenevät.

Näin ei valitettavasti aina kuitenkaan tapahdu. Yksi keskeinen syy siihen on resurssivaje. Erityisesti pienillä kunnilla ei ole rahaa eikä osaamista kehittää digitaalisia palveluita. Olisi paljon tehokkaampaa kehittää yhteisiä ratkaisuja, joita kuntien olisi helppo ottaa käyttöön.

Jokainen kunta pakertaa yksin

Miksi jokainen kunta pakertaa yksin samojen asioiden parissa? Joskus tähän tarjotaan selitykseksi kuntien vahvaa itsehallinnollista asemaa, mutta on vaikeaa nähdä miten yhteistyö tietotekniikan hyödyntämisessä uhkaisi itsehallintoa.

Hoidetaan yhteisesti kuntoon perusasiat, joita ei ole järkevää toteuttaa satoja kertoja erikseen.

Jos jotakin, itsehallinto voisi vahvistua, kun kukin kunta voisi paremmin keskittyä perustehtäviinsä. Varsinainen selitys asialle on, että kuntien digitalisaatiokehityksen tukeminen ei oikeastaan kuulu kenellekään Suomessa. Valtion rooli kuntiin päin tuntuu valitettavan usein olevan se, että virastot käynnistävät massiivisia tietojärjestelmähankkeita, joilla on suoria vaikutuksia kuntien järjestelmiin, kysymättä kunnilta mitään tai tukematta niitä muutostöissä.

Itsenäiset ja itsepäiset kunnat

Toisaalta valtio näkee kunnat itsenäisinä ja itsepäisinä silloin, kun päivitellään, mikseivät kunnat sähköistä palveluitaan enemmän. Lääkkeenä tähän nähdään usein kuntien pakottaminen lainsäädännöllä. Silloin unohdetaan, että parin tuhannen asukkaan kunnalla on samat lakisääteiset tehtävät kuin yli sata kertaa suuremmalla kaupungilla, mutta ei samoja resursseja.

Tilanne on sama kuin jos oletettaisiin, että marsu ja elefantti pystyvät kyllä kantamaan saman kuorman, kun vain pakotetaan.

Silloinkin, kun valtio tarjoaa tukea kunnille, kyse on yleensä yksittäisille kunnille myönnetyistä avustuksista yksittäisiin hankkeisiin. Kokonaisvaikuttavuus jää tällöin pieneksi, kun toteutus jää yhden kunnan harteille, eikä kenenkään rooliin kuulu levittää näin syntyneitä ratkaisuja muihin kuntiin. Lisäksi rahat näihin avustuksiin on usein leikattu kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista, eli vain siirretty paikasta toiseen.

Ratkaisu on yhteistyö

Ratkaisu olisi digitalisaation kehittäminen kokonaisuutena, kaikki kunnat ja valtionhallinto yhdessä. Mukaan pitäisi ottaa myös yksittäisen sektorin toimijat, jotta saataisiin aikaiseksi toimiva ekosysteemi.

Tällainen yhteiskehittäminen edellyttäisi pientä satsausta yhteistyön koordinaatioon, mutta voisi tuoda huomattavia säästöjä koko kansantalouden tasolla. Puhumattakaan siitä, että saataisiin oikeasti edistettyä digitalisaatiota koko maassa.

Erityisen tärkeää on, että ei kuitenkaan mennä osaoptimoinnista toiseen ääripäähän, yksi-koko-sopii-kaikille -ajatteluun, vaan että hoidetaan yhteisesti kuntoon perusasiat, joita ei ole järkevää toteuttaa satoja kertoja erikseen. Silloin pienemmillekin toimijoille tarjoutuu mahdollisuuksia innovoida, kun kaikki energia ei mene pyörän keksimiseen uudelleen.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Eihän yhdistyksessänne säilytetä harrastajien tietoja turhaan?
Vastuullisuus

Eihän yhdistyksessänne säilytetä harrastajien tietoja turhaan?

Harrastustoiminnassa käsitellään monenlaisia henkilötietoja, kuten nimiä, henkilötunnuksia, osoitteita, allergiatietoja, tilinumeroita, syntymäaikoja, valokuvia ja videoita. Henkilötietoja ei useinkaan voida säilyttää ikuisesti, vaan niille tulee määritellä säilytysaika ja poistaa ne säilytysajan päätyttyä. Lähtökohta on, että henkilötietoja säilytetään vain niin kauan kuin se on tarpeen. Lue, mitä yhdistysten olisi ainakin hyvä ottaa huomioon henkilötietojen säilyttämisessä.

Iida Lautsi
Digikyvykkyys
Selvityksen kertomaa: osaamisen tunnistamiseen kaivataan menetelmiä
Digikyvykkyys

Selvityksen kertomaa: osaamisen tunnistamiseen kaivataan menetelmiä

Mitä jos työn tuottavuutta voisi parantaa neljällä prosentilla hyödyntämällä nykyisiä resursseja paremmin? Entä jos olisi mahdollista parantaa tehdyn työn laatua, lisätä työhyvinvointia ja innovaatiokyvykkyyttä? Olisiko mahdollista helpottaa myös rekrytointia?

Merja Sjöblom
Merja Sjöblom
Digikyvykkyys
Pk-yritysten digiosaaminen kuntoon yhdessä yritysneuvojien kanssa
Digikyvykkyys

Pk-yritysten digiosaaminen kuntoon yhdessä yritysneuvojien kanssa

TIEKEn ja yritysneuvontaorganisaatioiden yhteinen Digiyritysneuvonta-hanke kehittää sekä pk-yritysten digikyvykkyyttä että yritysneuvojien valmiuksia neuvoa yrityksiä niiden digikehitysmatkalla. Hankkeessa tuotetaan valtakunnallinen neuvontamalli, jonka myötä yritysten mahdollisuudet saada omien tarpeidensa mukaista digineuvontaa paranevat valtakunnallisesti merkittävästi.

Suvi Alatalo