Valtion ja kuntien pitäisi digitalisoida julkista hallintoa yhdessä
Digitaaliset prosessit

Kuva: Adobe Stock

Valtion ja kuntien pitäisi digitalisoida julkista hallintoa yhdessä

Digitalisaatio tuo kunnille paljon mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja tarjota palveluita kuntalaisille tehokkaasti. Ihannetilanteessa palvelut paranevat samalla kun kustannukset pienenevät.

Näin ei valitettavasti aina kuitenkaan tapahdu. Yksi keskeinen syy siihen on resurssivaje. Erityisesti pienillä kunnilla ei ole rahaa eikä osaamista kehittää digitaalisia palveluita. Olisi paljon tehokkaampaa kehittää yhteisiä ratkaisuja, joita kuntien olisi helppo ottaa käyttöön.

Jokainen kunta pakertaa yksin

Miksi jokainen kunta pakertaa yksin samojen asioiden parissa? Joskus tähän tarjotaan selitykseksi kuntien vahvaa itsehallinnollista asemaa, mutta on vaikeaa nähdä miten yhteistyö tietotekniikan hyödyntämisessä uhkaisi itsehallintoa.

Hoidetaan yhteisesti kuntoon perusasiat, joita ei ole järkevää toteuttaa satoja kertoja erikseen.

Jos jotakin, itsehallinto voisi vahvistua, kun kukin kunta voisi paremmin keskittyä perustehtäviinsä. Varsinainen selitys asialle on, että kuntien digitalisaatiokehityksen tukeminen ei oikeastaan kuulu kenellekään Suomessa. Valtion rooli kuntiin päin tuntuu valitettavan usein olevan se, että virastot käynnistävät massiivisia tietojärjestelmähankkeita, joilla on suoria vaikutuksia kuntien järjestelmiin, kysymättä kunnilta mitään tai tukematta niitä muutostöissä.

Itsenäiset ja itsepäiset kunnat

Toisaalta valtio näkee kunnat itsenäisinä ja itsepäisinä silloin, kun päivitellään, mikseivät kunnat sähköistä palveluitaan enemmän. Lääkkeenä tähän nähdään usein kuntien pakottaminen lainsäädännöllä. Silloin unohdetaan, että parin tuhannen asukkaan kunnalla on samat lakisääteiset tehtävät kuin yli sata kertaa suuremmalla kaupungilla, mutta ei samoja resursseja.

Tilanne on sama kuin jos oletettaisiin, että marsu ja elefantti pystyvät kyllä kantamaan saman kuorman, kun vain pakotetaan.

Silloinkin, kun valtio tarjoaa tukea kunnille, kyse on yleensä yksittäisille kunnille myönnetyistä avustuksista yksittäisiin hankkeisiin. Kokonaisvaikuttavuus jää tällöin pieneksi, kun toteutus jää yhden kunnan harteille, eikä kenenkään rooliin kuulu levittää näin syntyneitä ratkaisuja muihin kuntiin. Lisäksi rahat näihin avustuksiin on usein leikattu kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista, eli vain siirretty paikasta toiseen.

Ratkaisu on yhteistyö

Ratkaisu olisi digitalisaation kehittäminen kokonaisuutena, kaikki kunnat ja valtionhallinto yhdessä. Mukaan pitäisi ottaa myös yksittäisen sektorin toimijat, jotta saataisiin aikaiseksi toimiva ekosysteemi.

Tällainen yhteiskehittäminen edellyttäisi pientä satsausta yhteistyön koordinaatioon, mutta voisi tuoda huomattavia säästöjä koko kansantalouden tasolla. Puhumattakaan siitä, että saataisiin oikeasti edistettyä digitalisaatiota koko maassa.

Erityisen tärkeää on, että ei kuitenkaan mennä osaoptimoinnista toiseen ääripäähän, yksi-koko-sopii-kaikille -ajatteluun, vaan että hoidetaan yhteisesti kuntoon perusasiat, joita ei ole järkevää toteuttaa satoja kertoja erikseen. Silloin pienemmillekin toimijoille tarjoutuu mahdollisuuksia innovoida, kun kaikki energia ei mene pyörän keksimiseen uudelleen.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta
Vastuullisuus

Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta

EDIFY-EDU on eurooppalainen Erasmus+ -yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa osaamista monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion (DEI/EDI) teemoissa erityisesti pk-yritysten ja johtamisen näkökulmasta. Hanke tarjoaa monipuolisen koulutuskokonaisuuden, joka koostuu kaikille avoimesta englanninkielisestä MOOC-verkkokurssista, maakohtaisesti räätälöitävästä erikoistumiskurssista sekä työelämälähtöisestä työssäoppimisjaksosta.

Nina From
Digikyvykkyys
Yritysten kokemuksia kiertotalouden osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Yritysten kokemuksia kiertotalouden osaamismerkkien suorittamisesta

TIEKEn hallinnoima kiertotalouden osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin asiantuntijatason kiertotalousosaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Toukokuun aikana 15 erikokoisten ja erilaisten yritysten kiertotaloustehtävissä toimivaa henkilöä suoritti osaamismerkkejä yhteistyössä Helsingin Arabian kiertotaloushubin kanssa.

Mikko Eloholma ja Merja Sjöblom
Vastuullisuus
AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Vastuullisuus

AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisten velvoitteiden soveltaminen on alkanut jo helmikuussa 2025.