Kuka vastaa digitalisaation etiikasta?
Ajankohtaista

Kuka vastaa digitalisaation etiikasta?

Digitalisaation pelisääntöjä luodaan kasvavissa määrin Euroopan komissiossa. Digi-meppinä ja Madam Roaminginakin tunnettu Miapetra Kumpula-Natri avaa työmaata, jolla eurooppalaista arvopohjaa suojelevat lainsäätäjät juoksevat rinnan teknologiakehityksen kanssa.

Demokratiassa valta kuuluu kansalaisille ja heidän valitsemilleen päättäjille, ei keskitetylle autoritaariselle hallinnolle tai globaalille digiyritykselle, ainakaan ilman tiukkoja pelisääntöjä. Demokraattisten lainsäätäjien vastuulla on pitää regulaatio ajan tasalla.

Etiikka on keskeinen osa digitalisaatiokeskustelua. Millaisia viestejä, julkaisuja ja uutisia algoritmit nostavat silmiemme eteen? Minkälaiseen ja miten tasa-arvoiseen dataan nämä päätökset pohjaavat? Uudet palvelut ovat synnyttäneet ennennäkemättömiä mahdollisuuksia globaaleine markkinoineen. Ihmiset voivat verkottua ja löytää uusia asioita.
Samalla yrityksille data on valtaa. Olemme riippuvaisia räjähdysmäisesti kasvaneista digijäteistä; vapaa internet on alustoitunut muutaman yrityksen varaan. Myös keskusjohtoiset valtiot valjastavat datan kansalaisten kontrollointiin niin hyvässä (turvallisuus) kuin pahassa (ei yksilövapauksia).

Uusia palveluita, mutta kenen ehdoilla?

Huolista huolimatta janoamme uusia sovelluksia helpottamaan arkeamme ja parantamaan elämänlaatuamme. Kysymykseksi nousee: kenellä pitäisi olla valta määrittää ja päättää, minkälaiseen etiikkaan palvelut nojaavat? Mikä on käyttäytymistämme ohjaavien algoritmien motiivi? Nyt näyttää siltä, että mitä isompi kohu ja raaempi sisältö, sitä enemmän klikkauksia!

Kaupalliset tahot ovat siirtyneet lehtien palstoilta datamme perusteella kohdistettuun mainontaan. Kuka huolehtii, ettei tekoälyn hyödyntäminen lisää esimerkiksi sukupuoleen perustuvaa syrjintää tai rasismia? Vanhaa sanontaa mukaillen, jos naama on vino, kyllä peilikin sen kertoo. Samoin käy, jos data on vinoa.

EU on ensimmäisenä alueena tekemässä lainsäädäntöä uuteen digiaikaan. Yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä on käynnistynyt lainsäädäntöketju, jossa yksilölle halutaan antaa takaisin valta päättää, miten ja missä omaa dataa käytetään. Tavoitteena on, että sen, mikä on laitonta tavallisessa elämässä, on oltava sitä myös verkkomaailmassa.

Esimerkiksi tekoälyn sääntely ei kuitenkaan ole helppoa, kun ilmiö on kaikkialle yhteiskuntaan levittäytyvä, liikkuva kohde. Pelisääntöjä yritetään tehdä lainsäädännöllä, jossa annetaan ohjeita korkeariskisten sovellusten arviointiin ja valvontaan.
Samalla pohditaan keinoja tekoälyn käyttämän datan eettisen laadun varmistamiseksi. Vastuuta tekoälyavusteisista päätöksistä ei voi siirtää ihmiseltä automaatiolle. Tavoitteeksi on mielestäni asetettava ”ethics by design” -periaate – eli toimintamalli, jossa etiikka on osa järjestelmien kehittämistä alusta alkaen.

Eettinen datatalous vaatii läpinäkyvyyttä

Keino luottamukseen on läpinäkyvyys – ehkä se tärkein työkalu, kun puhumme etiikasta. Jos emme voi ymmärtää tai tuntea miten algoritmi on päätöksensä tehnyt, tai emme tunne millaiseen dataan sen päätös tai kehittyminen perustuu, on luottamus heikolla perustalla, ja johtopäätösten eettisyyttä on mahdotonta tarkastella.

Tekoälyyn ja datatalouteen pohjaava maailma ei leiju epämääräisessä tulevaisuudessa. Se on jo täällä. Tehtävänä on varmistaa, että lainsäätäjät ovat ajan tasalla. Kun seuraava kriisi tapahtuu, emme halua joutua taas ihmettelemään kenen vastuulla minkäkin pitäisi olla. Päättäjillä on oltava vastaus ja kehikko sen toteuttamiseen.

Vastuuta tekoälyavusteisista päätöksistä ei voi siirtää ihmiseltä automaatiolle. Tavoitteeksi on mielestäni asetettava ethics by design -periaate eli toimintamalli, jossa etiikka on osa järjestelmien kehittämistä alusta alkaen.

Miapetra Kumpula-Natri

Lue seuraavaksi

Digitaaliset prosessit
Verkkolaskutuksen tehokas käyttöönotto ja yhtenäistäminen – välttämättömyys suomalaisille yrityksille
Digitaaliset prosessit

Verkkolaskutuksen tehokas käyttöönotto ja yhtenäistäminen – välttämättömyys suomalaisille yrityksille

Suomi on ollut verkkolaskutuksen edelläkävijä jo pitkään, ja nykyään monesta Euroopan maasta tullaan Suomeen tutkimaan, miten toimimme verkkolaskutuksen saralla. Haastavaa maassamme on erilaisten verkkolaskutusformaattien määrä. Kolme verkkolaskutuksen asiantuntijaa kertovat, miten suomalaisyritysten kannattaisi reagoida eurooppalaisen standardin mukaiseen verkkolaskutukseen. Heidän keskeinen viestinsä on, että yritysten tulisi siirtyä verkkolaskutukseen, ja verkkolaskutuksen formaatteja tulisi saada yhtenäisemmäksi.

Viestintätoimisto Aivela
Digitaalinen taloushallinto
Peppol on avain tehokkaaseen, rajat ylittävään laskutukseen
Digitaalinen taloushallinto

Peppol on avain tehokkaaseen, rajat ylittävään laskutukseen

Verkkolaskuvisiossa 2030 on määritelty, että Peppol-verkkolaskutuksen käyttöä pyritään helpottamaan Suomessa. Peppol-muotoinen verkkolasku helpottaa rajat ylittävää laskutusta, ja se onkin tärkeässä asemassa kansainvälisen kaupan ja liiketoiminnan tehostamisessa. Tämä artikkeli käsittelee Peppolin merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisessa verkkolaskutusympäristössä.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Syyskokous valitsi TIEKEn hallituksen tulevalle kaudelle 
Digikyvykkyys

Syyskokous valitsi TIEKEn hallituksen tulevalle kaudelle 

Marraskuussa pidetty syksyn yhdistyskokous valitsi uuden hallituksen. Kokouksessa vahvistetun toimintasuunnitelman mukaan TIEKE jatkaa vuonna 2024 työtä digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden edistämisen parissa.

Hanna Vuohelainen
Hanna Vuohelainen