Sopimusten avainkohtia: Lopullisen sopimusversion määrittely
Digikyvykkyys

Kuva: Heikki Pälviä

Sopimusten avainkohtia: Lopullisen sopimusversion määrittely

Pitkät ja tekniset sopimusneuvottelut pitää päättää selkeästi. On hyvin todennäköistä, että vähänkin laajemmassa projektissa löytyy sopimuspaperin lisäksi monenlaista lisädokumenttia ja näkemystä siitä, mikä oli kunkin sopijapuolen alkuperäinen tarkoitus.

ICT-hankkeissa on tavanomaista, että toimitussopimuksen määrittelyistä väännetään kättä pitkään. Palvelutasojen, tukipalvelun ja päivitysten saatavuuden yksilöinnit sekä monien muiden ohjelmistojen toiminnallisuuksiin liittyvien seikkojen selkeät kuvaukset vaativat sopijapuolilta tarkkuutta ja vaivannäköä sopimusdokumentin laadinnassa.

Monivaiheisen neuvotteluprosessin aikana saattaa syntyä lukuisia teknisiä määrittelydokumentteja, hintaliitteitä, sopimusversioluonnoksia ja erityyppisiä suullisia sopimuksia. Usein myös sopijapuolten tekniset henkilöt neuvottelevat keskenään ja etenevät hankkeessa positiivisessa insinöörihengessä omia aikojaan ilman oman liiketoimintajohtonsa täyttä kontrollia.

Ei ole myöskään harvinaista, että ICT-hankkeesta on jo ehditty toteuttaa joitain osioita ennen kirjallisen sopimuksen solmimista.

Edellä sanotusta johtuen ICT-sopimukseen kannattaa aina sisällyttää lauseke, jossa todetaan, että nyt allekirjoitettava sopimusdokumentti ja sen tekniset määrittelyt sisältävä liite muodostavat ainoan ja lopullisen version yhteistyön puitteista. Mikäli tämä lauseke jää puuttumaan sopimuksesta, on hyvin todennäköistä, että vähänkin laajemmassa projektissa löytyy riitatilanteissa sopimuspaperin lisäksi monenlaista lisädokumenttia ja näkemystä siitä, mikä oli kunkin sopijapuolen alkuperäinen tarkoitus.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista
Vastuullisuus

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

Laura Partanen, LUT
Vastuullisuus
Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä
Vastuullisuus

Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä

Moni organisaatio tunnistaa, että ICT-toiminnan ympäristövaikutuksiin pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alkuun pääseminen voi kuitenkin tuntua haastavalta. Mistä kannattaa aloittaa? Mitkä toimenpiteet tuottavat eniten hyötyä? Entä miten vihreä ICT saadaan osaksi organisaation jokapäiväistä toimintaa?

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen
Digitaalinen taloushallinto

Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen

Rakennusalan vastuullisuusraportointi edellyttää entistä tarkempaa tietoa tuotteista, materiaaleista, toimituksista ja päästöistä. Tietoa syntyy rakennusprosessin eri vaiheissa, mutta se ei vielä siirry järjestelmien ja yritysten välillä riittävän yhdenmukaisesti.

Timo Simell