Digitoinnista digitalisaatioon
Elämää tietoyhteiskunnassa

Kuva: Adobe Stock

Digitoinnista digitalisaatioon

Toisin kuin joskus lehtiä lukiessa tuntuu, Suomi on oikeasti hyvä digitalisaatiossa. Meillä on toteutettu digitalisaatiota jo kymmeniä vuosia – ennen kuin koko termiä on edes keksitty.

Toisin kuin joskus lehtiä lukiessa tuntuu, Suomi on oikeasti hyvä digitalisaatiossa. EU-maiden Digital Economy and Society Index -vertailussa (DESI) Suomi otti ykköstilan ennen Ruotsia, Hollantia ja Tanskaa.

Suomessa on toteutettu digitalisaatiota jo kymmeniä vuosia – ennen kuin koko termiä on edes keksitty. Esimerkiksi väestönlaskenta digitalisoitiin aikoja sitten, eikä kansalaista enää tarvitse asialla vaivata. Virkamiestyönä väestö laskettiin Suomessa viimeisen kerran vuonna 1991.

Passi ja henkilökortti verkosta

Sen jälkeen tiedot syntymistä, kuolemista sekä muuttoliikkeestä on saatu väestötietojärjestelmään automaattisesti eri lähteistä. Suomalaisena kenties tuntuu yllättävältäkin, että vastaava järjestelmä on tietojeni mukaan muualla maailmassa saatu toteutettua Suomen lisäksi ainoastaan Tanskassa!

Muita esimerkkejä digitalisaation edelläkävijyydestä ovat muun muassa mahdollisuus uusia passi ja henkilökortti verkossa, omat terveystiedot laajasti kattava Omakanta, automaattisesti annettava veroehdotus sekä normaaliliikenteen seassa kokeiluluontoisesti ajavat robottibussit.

Mutta eivät meillä silti kaikki asiat ole niin ensiluokkaisesti kuin voisivat olla.

Tarpeeton toisto turhauttaa

Tekemisemme tapa on perinteisesti kovin organisaatiolähtöinen ja siilomainen. Tämä on kylläkin johtanut oikein hyviin yksittäisiin palveluihin, mutta palveluiden välisestä yhteentoimivuudesta huolehtiminen on päässyt unohtumaan.

Tämän seurauksena kansalaisilta kysellään toisinaan samoja tietoja yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka monet löytyisivät jostakin julkishallinnon rekisteristä tai tietokannasta. Esimerkiksi lapseni kunnallinen päiväkoti kysyy säännöllisesti joka syksy: kuka on lapsen äiti, kuka on isä ja missä me asumme.

Väestötietohallinnosta Suomessa vastaavan viranomaisen päällikkönä olen jokseenkin kauhuissani, että lasten huoltajuussuhteista kysellään näin epävarmalla menetelmällä, kun kunta saisi tiedon aukottomasti, luotettavasti, maksutta ja helposti suoraan väestötietojärjestelmästä.

Väestörekisteri ja maistraatit yhteen

Tammikuun alussa 2020 toimintansa aloitti Suomessa Digi- ja väestötietovirasto, joka syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät. Viraston toiminta-ajatuksen punaisena lankana on yhteiskunnan digitalisaation edistäminen.

Ennen kaikkea tämä tarkoittaa sitä, että autamme muita organisaatioita toteuttamaan yhteentoimivia ja kansalaisille ja yrityksille helppokäyttöisiä ja sujuvia palveluita digiteknologioiden avulla. Osittain tämä toteutuu tarjoamalla kaikille yhteisiä teknisiä Suomi.fi-alustapalveluita, osittain tarjoamalla palveluiden toteuttamiseen dataa ja osittain tarjoamalla neuvontaa ja suosituksia palveluiden kehittäjille.

Esimerkki muulle julkishallinnolle

On hyvä huomata, että yhteentoimivien rajapintojen toteuttaminen maksaa käytännössä ihan saman verran kuin keskenään yhteentoimimattomien – paitsi tietenkin, jos epähuomiossa on ensin tehty yhteentoimimattomat, jotka pitää muuttaa jälkikäteen toisenlaiseksi.

Lisäksi haluamme parhaamme mukaan näyttää esimerkkiä avoimesta, yhteistyötä hakevasta ja verkostomaisesta toiminnasta, jollaista tarvittaisiin nykyistä enemmän koko julkishallinnossa.

Entä mitä eroa on digitoinnilla ja digitalisaatiolla? Jos organisaatiosi käytössä on vielä paperilomakkeita ja suunnittelet niiden digitoimista PDF-lomakkeiksi, mieti vielä. Se ei paranna sen paremmin asiakkaidesi asiointia kuin tehosta omaa toimintaasikaan.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Eihän yhdistyksessänne säilytetä harrastajien tietoja turhaan?
Vastuullisuus

Eihän yhdistyksessänne säilytetä harrastajien tietoja turhaan?

Harrastustoiminnassa käsitellään monenlaisia henkilötietoja, kuten nimiä, henkilötunnuksia, osoitteita, allergiatietoja, tilinumeroita, syntymäaikoja, valokuvia ja videoita. Henkilötietoja ei useinkaan voida säilyttää ikuisesti, vaan niille tulee määritellä säilytysaika ja poistaa ne säilytysajan päätyttyä. Lähtökohta on, että henkilötietoja säilytetään vain niin kauan kuin se on tarpeen. Lue, mitä yhdistysten olisi ainakin hyvä ottaa huomioon henkilötietojen säilyttämisessä.

Iida Lautsi
Digikyvykkyys
Selvityksen kertomaa: osaamisen tunnistamiseen kaivataan menetelmiä
Digikyvykkyys

Selvityksen kertomaa: osaamisen tunnistamiseen kaivataan menetelmiä

Mitä jos työn tuottavuutta voisi parantaa neljällä prosentilla hyödyntämällä nykyisiä resursseja paremmin? Entä jos olisi mahdollista parantaa tehdyn työn laatua, lisätä työhyvinvointia ja innovaatiokyvykkyyttä? Olisiko mahdollista helpottaa myös rekrytointia?

Merja Sjöblom
Merja Sjöblom
Digikyvykkyys
Pk-yritysten digiosaaminen kuntoon yhdessä yritysneuvojien kanssa
Digikyvykkyys

Pk-yritysten digiosaaminen kuntoon yhdessä yritysneuvojien kanssa

TIEKEn ja yritysneuvontaorganisaatioiden yhteinen Digiyritysneuvonta-hanke kehittää sekä pk-yritysten digikyvykkyyttä että yritysneuvojien valmiuksia neuvoa yrityksiä niiden digikehitysmatkalla. Hankkeessa tuotetaan valtakunnallinen neuvontamalli, jonka myötä yritysten mahdollisuudet saada omien tarpeidensa mukaista digineuvontaa paranevat valtakunnallisesti merkittävästi.

Suvi Alatalo