Digitoinnista digitalisaatioon
Elämää tietoyhteiskunnassa

Kuva: Adobe Stock

Digitoinnista digitalisaatioon

Toisin kuin joskus lehtiä lukiessa tuntuu, Suomi on oikeasti hyvä digitalisaatiossa. Meillä on toteutettu digitalisaatiota jo kymmeniä vuosia – ennen kuin koko termiä on edes keksitty.

Toisin kuin joskus lehtiä lukiessa tuntuu, Suomi on oikeasti hyvä digitalisaatiossa. EU-maiden Digital Economy and Society Index -vertailussa (DESI) Suomi otti ykköstilan ennen Ruotsia, Hollantia ja Tanskaa.

Suomessa on toteutettu digitalisaatiota jo kymmeniä vuosia – ennen kuin koko termiä on edes keksitty. Esimerkiksi väestönlaskenta digitalisoitiin aikoja sitten, eikä kansalaista enää tarvitse asialla vaivata. Virkamiestyönä väestö laskettiin Suomessa viimeisen kerran vuonna 1991.

Passi ja henkilökortti verkosta

Sen jälkeen tiedot syntymistä, kuolemista sekä muuttoliikkeestä on saatu väestötietojärjestelmään automaattisesti eri lähteistä. Suomalaisena kenties tuntuu yllättävältäkin, että vastaava järjestelmä on tietojeni mukaan muualla maailmassa saatu toteutettua Suomen lisäksi ainoastaan Tanskassa!

Muita esimerkkejä digitalisaation edelläkävijyydestä ovat muun muassa mahdollisuus uusia passi ja henkilökortti verkossa, omat terveystiedot laajasti kattava Omakanta, automaattisesti annettava veroehdotus sekä normaaliliikenteen seassa kokeiluluontoisesti ajavat robottibussit.

Mutta eivät meillä silti kaikki asiat ole niin ensiluokkaisesti kuin voisivat olla.

Tarpeeton toisto turhauttaa

Tekemisemme tapa on perinteisesti kovin organisaatiolähtöinen ja siilomainen. Tämä on kylläkin johtanut oikein hyviin yksittäisiin palveluihin, mutta palveluiden välisestä yhteentoimivuudesta huolehtiminen on päässyt unohtumaan.

Tämän seurauksena kansalaisilta kysellään toisinaan samoja tietoja yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka monet löytyisivät jostakin julkishallinnon rekisteristä tai tietokannasta. Esimerkiksi lapseni kunnallinen päiväkoti kysyy säännöllisesti joka syksy: kuka on lapsen äiti, kuka on isä ja missä me asumme.

Väestötietohallinnosta Suomessa vastaavan viranomaisen päällikkönä olen jokseenkin kauhuissani, että lasten huoltajuussuhteista kysellään näin epävarmalla menetelmällä, kun kunta saisi tiedon aukottomasti, luotettavasti, maksutta ja helposti suoraan väestötietojärjestelmästä.

Väestörekisteri ja maistraatit yhteen

Tammikuun alussa 2020 toimintansa aloitti Suomessa Digi- ja väestötietovirasto, joka syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät. Viraston toiminta-ajatuksen punaisena lankana on yhteiskunnan digitalisaation edistäminen.

Ennen kaikkea tämä tarkoittaa sitä, että autamme muita organisaatioita toteuttamaan yhteentoimivia ja kansalaisille ja yrityksille helppokäyttöisiä ja sujuvia palveluita digiteknologioiden avulla. Osittain tämä toteutuu tarjoamalla kaikille yhteisiä teknisiä Suomi.fi-alustapalveluita, osittain tarjoamalla palveluiden toteuttamiseen dataa ja osittain tarjoamalla neuvontaa ja suosituksia palveluiden kehittäjille.

Esimerkki muulle julkishallinnolle

On hyvä huomata, että yhteentoimivien rajapintojen toteuttaminen maksaa käytännössä ihan saman verran kuin keskenään yhteentoimimattomien – paitsi tietenkin, jos epähuomiossa on ensin tehty yhteentoimimattomat, jotka pitää muuttaa jälkikäteen toisenlaiseksi.

Lisäksi haluamme parhaamme mukaan näyttää esimerkkiä avoimesta, yhteistyötä hakevasta ja verkostomaisesta toiminnasta, jollaista tarvittaisiin nykyistä enemmän koko julkishallinnossa.

Entä mitä eroa on digitoinnilla ja digitalisaatiolla? Jos organisaatiosi käytössä on vielä paperilomakkeita ja suunnittelet niiden digitoimista PDF-lomakkeiksi, mieti vielä. Se ei paranna sen paremmin asiakkaidesi asiointia kuin tehosta omaa toimintaasikaan.

Lue seuraavaksi

Digitaaliset prosessit
Verkkolaskutuksen tehokas käyttöönotto ja yhtenäistäminen – välttämättömyys suomalaisille yrityksille
Digitaaliset prosessit

Verkkolaskutuksen tehokas käyttöönotto ja yhtenäistäminen – välttämättömyys suomalaisille yrityksille

Suomi on ollut verkkolaskutuksen edelläkävijä jo pitkään, ja nykyään monesta Euroopan maasta tullaan Suomeen tutkimaan, miten toimimme verkkolaskutuksen saralla. Haastavaa maassamme on erilaisten verkkolaskutusformaattien määrä. Kolme verkkolaskutuksen asiantuntijaa kertovat, miten suomalaisyritysten kannattaisi reagoida eurooppalaisen standardin mukaiseen verkkolaskutukseen. Heidän keskeinen viestinsä on, että yritysten tulisi siirtyä verkkolaskutukseen, ja verkkolaskutuksen formaatteja tulisi saada yhtenäisemmäksi.

Viestintätoimisto Aivela
Digitaalinen taloushallinto
Peppol on avain tehokkaaseen, rajat ylittävään laskutukseen
Digitaalinen taloushallinto

Peppol on avain tehokkaaseen, rajat ylittävään laskutukseen

Verkkolaskuvisiossa 2030 on määritelty, että Peppol-verkkolaskutuksen käyttöä pyritään helpottamaan Suomessa. Peppol-muotoinen verkkolasku helpottaa rajat ylittävää laskutusta, ja se onkin tärkeässä asemassa kansainvälisen kaupan ja liiketoiminnan tehostamisessa. Tämä artikkeli käsittelee Peppolin merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisessa verkkolaskutusympäristössä.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Syyskokous valitsi TIEKEn hallituksen tulevalle kaudelle 
Digikyvykkyys

Syyskokous valitsi TIEKEn hallituksen tulevalle kaudelle 

Marraskuussa pidetty syksyn yhdistyskokous valitsi uuden hallituksen. Kokouksessa vahvistetun toimintasuunnitelman mukaan TIEKE jatkaa vuonna 2024 työtä digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden edistämisen parissa.

Hanna Vuohelainen
Hanna Vuohelainen