Nettopositiivisuus on vastuullisuuden uusi taso
Digitaaliset prosessit

Kuva: Heikki Pälviä

Nettopositiivisuus on vastuullisuuden uusi taso

Vastuullisuustyössä painopiste on siirtymässä vahinkojen välttelemisestä hyötyjen kasvattamiseen. Tässä ict-ala voi näyttää tietä.

Yritysten yhteiskuntavastuutyötä on pitkään tehty haittojen vähentäminen edellä. Leikataan päästöjä 15 prosenttia, torjutaan korruptiota, vältetään onnettomuuksia. Tällä työllä on yhä paikkansa. Se ei kuitenkaan enää riitä.

Ilmastokriisin ratkaisemiseksi pitää nyt päästöjen vähentämisen ohella sitoa ilmakehään jo päästettyjä kasvihuonekaasuja. Monimuotoisuuden varjelemiseksi täytyy elinympäristöjen tuhoutumisen jarruttamisen lisäksi ennallistaa jo menetettyjä ympäristöjä.

Nettopositiivisuuden perusajatus on yksinkertainen: tehdä kokonaisuutena enemmän hyvää kuin pahaa. Nettopositiivisella yrityksellä hyödyt (kädenjälki) ovat siis haittoja (jalanjälki) suuremmat.

”Nettopositiivisen yrityksen toiminnasta
syntyy enemmän hyötyjä kuin haittoja.”

Etujoukoissa kulkee ict-ala. Se on ymmärrettävää: alan suorat ympäristövaikutukset suhteessa liikevaihtoon ovat maltilliset, mutta sen tarjoamat palvelut voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä.

Alalle itselleen tämä on toki ollut ilmeistä pitkään. Digitalisaation mahdollisuudet tulivat myös suurelle yleisölle tutuksi viimeistään koronaviruskeväänä 2020, kun kokoukset ja seminaarit jouduttiin siirtämään verkkoon – ja samalla vähennettiin päästöjä aiheuttavaa matkustamista.

Esimerkiksi telejätti BT aikoo tuottaa ”nettohyvää” (Net Good). Tietokonevalmistaja Dell puolestaan on esittänyt 10×20-vision: vuonna 2020 yhtiön myönteisen vaikutuksen maailmaan pitää olla kymmenkertainen haittoihin nähden.

Arizona State University kertoo rohkaisevia tuloksia verkkotutkintojen nettovaikutuksista: lähiopetukseen verrattuna verkkotutkinnot ovat nettopositiivisia sekä ilmaston että talouden kannalta. Kovimman päätöksen on tehnyt Microsoft. Ohjelmistojätti ilmoitti pyrkivänsä hiilinegatiiviseksi (eli ilmastopositiiviseksi) vuoteen 2030 mennessä – ja hyvittävänsä lopulta kaikki koko historiansa aikana aiheuttamansa päästöt.

Suomessa nettopositiivisuuteen on tartuttu varovaisemmin. Suunnittelu- ja konsultointialan Ramboll tosin ilmoitti vähän aikaa sitten yltäneensä nettopositiiviseksi.

Nettopositiivisuus tarjoaa työkalun, jolla yritykset voivat saavuttaa vastuullisuustyössä uuden tason. Samalla se voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Myös Suomessa ict-ala voisi näyttää tietä.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Valtakunnallisesti yhteneväinen tapa tunnistaa kiertotalousosaamista
Digikyvykkyys

Valtakunnallisesti yhteneväinen tapa tunnistaa kiertotalousosaamista

Kiertotalouden osaamismerkistö kehitettiin AFRYn, Turun ammattikorkeakoulun ja TIEKEn yhteistyönä, Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä NextGenerationEU rahoituksella. Hanketoimijoiden ja rahoittajan tavoitteena oli taata merkistön jatkuvuus hankkeen päätyttyä ja luoda pysyvä, valtakunnallisesti yhteneväinen osaamismerkistö, jonka hallinta on keskitetty mutta kehitystyötä tehdään yhteistyössä laajan verkoston kanssa.

Digikyvykkyys
Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä
Digikyvykkyys

Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä

Tekoäly on rantautunut suomalaisten järjestöjen arkeen – mutta varovaisesti. Tuore Järjestödigi 2024 -kartoitus osoittaa, että vaikka kiinnostusta löytyy, tekoälyn käyttö on vielä monessa järjestössä kokeiluasteella.

Arki on usein tasapainoilua digitalisaation kanssa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osan se on jättänyt ulkopuolelle.

Hanna Vuohelainen
Digikyvykkyys
Yksilön rooli teknologian murroksessa – miten vaikutat omaan tulevaisuuteesi?
Digikyvykkyys

Yksilön rooli teknologian murroksessa – miten vaikutat omaan tulevaisuuteesi?

Teknologian nopea kehitys muuttaa työtä ja arkea kiihtyvällä tahdilla. Muutos ei kosketa vain tekniikkaa, vaan vaikuttaa suoraan jokaisen toimintamahdollisuuksiin.

Miten yksilö voi säilyttää toimijuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa tässä teknologian murroksessa? Kysymys on entistä ajankohtaisempi tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden mullistaessa toimintaympäristöämme.

Viestintätoimisto Aivela