Nettopositiivisuus on vastuullisuuden uusi taso
Digitaaliset prosessit

Kuva: Heikki Pälviä

Nettopositiivisuus on vastuullisuuden uusi taso

Vastuullisuustyössä painopiste on siirtymässä vahinkojen välttelemisestä hyötyjen kasvattamiseen. Tässä ict-ala voi näyttää tietä.

Yritysten yhteiskuntavastuutyötä on pitkään tehty haittojen vähentäminen edellä. Leikataan päästöjä 15 prosenttia, torjutaan korruptiota, vältetään onnettomuuksia. Tällä työllä on yhä paikkansa. Se ei kuitenkaan enää riitä.

Ilmastokriisin ratkaisemiseksi pitää nyt päästöjen vähentämisen ohella sitoa ilmakehään jo päästettyjä kasvihuonekaasuja. Monimuotoisuuden varjelemiseksi täytyy elinympäristöjen tuhoutumisen jarruttamisen lisäksi ennallistaa jo menetettyjä ympäristöjä.

Nettopositiivisuuden perusajatus on yksinkertainen: tehdä kokonaisuutena enemmän hyvää kuin pahaa. Nettopositiivisella yrityksellä hyödyt (kädenjälki) ovat siis haittoja (jalanjälki) suuremmat.

”Nettopositiivisen yrityksen toiminnasta
syntyy enemmän hyötyjä kuin haittoja.”

Etujoukoissa kulkee ict-ala. Se on ymmärrettävää: alan suorat ympäristövaikutukset suhteessa liikevaihtoon ovat maltilliset, mutta sen tarjoamat palvelut voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä.

Alalle itselleen tämä on toki ollut ilmeistä pitkään. Digitalisaation mahdollisuudet tulivat myös suurelle yleisölle tutuksi viimeistään koronaviruskeväänä 2020, kun kokoukset ja seminaarit jouduttiin siirtämään verkkoon – ja samalla vähennettiin päästöjä aiheuttavaa matkustamista.

Esimerkiksi telejätti BT aikoo tuottaa ”nettohyvää” (Net Good). Tietokonevalmistaja Dell puolestaan on esittänyt 10×20-vision: vuonna 2020 yhtiön myönteisen vaikutuksen maailmaan pitää olla kymmenkertainen haittoihin nähden.

Arizona State University kertoo rohkaisevia tuloksia verkkotutkintojen nettovaikutuksista: lähiopetukseen verrattuna verkkotutkinnot ovat nettopositiivisia sekä ilmaston että talouden kannalta. Kovimman päätöksen on tehnyt Microsoft. Ohjelmistojätti ilmoitti pyrkivänsä hiilinegatiiviseksi (eli ilmastopositiiviseksi) vuoteen 2030 mennessä – ja hyvittävänsä lopulta kaikki koko historiansa aikana aiheuttamansa päästöt.

Suomessa nettopositiivisuuteen on tartuttu varovaisemmin. Suunnittelu- ja konsultointialan Ramboll tosin ilmoitti vähän aikaa sitten yltäneensä nettopositiiviseksi.

Nettopositiivisuus tarjoaa työkalun, jolla yritykset voivat saavuttaa vastuullisuustyössä uuden tason. Samalla se voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Myös Suomessa ict-ala voisi näyttää tietä.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
ViDA – EU:n arvonlisäverotuksen digiloikka
Digitaalinen taloushallinto

ViDA – EU:n arvonlisäverotuksen digiloikka

Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmä on siirtymässä kohti digiaikaa. ViDA (VAT in the Digital Age) -uudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia, joiden tavoitteena on modernisoida ALV-käytäntöjä ja yhtenäistää sähköinen laskutus, jolloin reaaliaikainen raportointi koko EU:n alueella paranee. Uudistuksella halutaan myös vähentää ALV-petoksia, edistää talousdatan reaaliaikaista seurantaa sekä keventää yritysten hallinnollista taakkaa pitkällä aikavälillä erityisesti rajat ylittävässä kaupassa.

Nina From
Digikyvykkyys
Tervetuloa vastaamaan TIEKEn monimuotoisuuskyselyyn!
Digikyvykkyys

Tervetuloa vastaamaan TIEKEn monimuotoisuuskyselyyn!

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen.

Nina From
Vastuullisuus
Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?
Vastuullisuus

Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?

Kestävyyssiirtymän toteuttaminen edellyttää laajaa, poikkitieteellistä, ja sektorirajat ylittävää systeemitason muutosta ja uudenlaista osaamista. Kiertotalous on yksi ratkaisuista ylikuluttavan lineaaritalouden vaihtoehdoksi. Yhteiskunnan kaikilla sektoreilla tarvitaan kiertotalousosaamista ja mittareita osaamisen tunnistamiseen, jotta saadaan kuva siitä, kuinka pitkällä siirtymässä kohti kestävää kiertotaloutta ollaan.

Nani Pajunen ja Merja Sjöblom