Satamissa puhaltavat raikkaat digituulet
Digikyvykkyys

Satamissa puhaltavat raikkaat digituulet

DigiPort-hanke syntyi tarpeesta kytkeä Suomen satamat mukaan digitaalisiin kehitys-
trendeihin. Se on herättänyt suurta kiinnostusta satamissa ja niissä toimivissa organisaatioissa.

Satamat haluavat olla keskeisinä liikenteen solmukohtina tietoisia digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Digitalisaatio kiinnostaa myös satamaoperaattoreita, laivameklareita ja huolitsijoita sekä satamien erilaisia palveluntarjoajia.

Monitoimijaympäristössä yksi tärkeistä sovelluskohteista on tiedonkulun parantaminen. Digitaalisin menetelmin ja välinein on mahdollista välittää tietoa automatisoidusti juuri oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Toistaiseksi tieto kulkee pitkälti sähköpostitse ja puhelimitse.

Nykytilasta tulevaisuuteen

DigiPort-hankkeessa ovat mukana HaminaKotkan ja Turun satamat. HaminaKotka on Suomen suurin yleissatama. Siellä käsitellään kontteja, ro-ro-lasteja, kaasua, nestemäistä ja kuivabulkkia sekä projektilasteja. Turun satamassa vilkasta matkustajaliikennettä Tukholmaan täydentää rahtiliikenne.

Hankkeessa tutkitaan, mikä on satamien digitaalisuuden nykytila, miten yleinen digitalisaatiokehitys vaikuttaa satamiin sekä miten digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää ja lisätä. Nykytilaselvityksen tietolähteenä toimivat muun muassa maaliskuussa Kotkassa ja Turussa järjestetyt työpajat otsikolla Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data?

Työpajoissa monipuolinen joukko satamayhteisön edustajia pohti haasteita ja innovoi digitaalisia ratkaisuja tunnistettuihin ongelmakohtiin.

Nykytilaselvityksen pohjalta laaditaan katsaus tulevaisuuteen: millainen on sataman rooli osana digitaalista liikennejärjestelmää 2030-luvulla?

Vuoden kuluttua testataan

Käytännön kehittämistoimena DigiPort-hankkeessa luodaan toimintamalli, jossa satamat voivat julkaista tietojaan avoimena datana sovelluskehittäjien hyödynnettäväksi. Hankkeessa keskitytään satamien infrastruktuuriin liittyvän, luonteeltaan staattisen, tiedon avaamiseen avoimen datan muotoon.

Tällainen tekninen tieto liittyy esimerkiksi satamien tie-, raide- ja vesiväyliin, laitureihin, rakennuksiin ja verkkoihin. Avointa dataa voidaan käyttää satamatoimintojen kehittämiseen, tehostamiseen sekä uusien, satamayhteisölle suunnattujen, palvelujen luontiin.

Aiemmin tänä keväänä Kotkassa ja Turussa järjestetyissä avoimen datan seminaareissa asiantuntijana luennoi TIEKEn Jari Salo. Tilaisuuksissa satamayhteisö sai tietoa avoimesta datasta ilmiönä ja sen mahdollisuuksista.

Hankkeessa perustettavalta palvelimelta ja datakatalogista satamien data-aineistoja jaetaan hyödyntäjille.

Avoimia aineistoja ja datakatalogin toimivuutta päästään testaamaan kevättalvella 2019 järjestettävässä Hack The Port-hackathontapahtumassa. Monialaiset opiskelijatiimit pyrkivät digitalisaation ja avoimen datan keinoin ratkaisemaan satamayhteisön työpajoissa tunnistamia toiminnallisia ongelmia.

TIEKEn lisäksi DigiPort-hanketta on toteuttamassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Merikotka-tutkimuskeskus Kotkasta, joka toimii hankkeen vetäjänä.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen