Satamissa puhaltavat raikkaat digituulet
Digikyvykkyys

Satamissa puhaltavat raikkaat digituulet

DigiPort-hanke syntyi tarpeesta kytkeä Suomen satamat mukaan digitaalisiin kehitys-
trendeihin. Se on herättänyt suurta kiinnostusta satamissa ja niissä toimivissa organisaatioissa.

Satamat haluavat olla keskeisinä liikenteen solmukohtina tietoisia digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Digitalisaatio kiinnostaa myös satamaoperaattoreita, laivameklareita ja huolitsijoita sekä satamien erilaisia palveluntarjoajia.

Monitoimijaympäristössä yksi tärkeistä sovelluskohteista on tiedonkulun parantaminen. Digitaalisin menetelmin ja välinein on mahdollista välittää tietoa automatisoidusti juuri oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Toistaiseksi tieto kulkee pitkälti sähköpostitse ja puhelimitse.

Nykytilasta tulevaisuuteen

DigiPort-hankkeessa ovat mukana HaminaKotkan ja Turun satamat. HaminaKotka on Suomen suurin yleissatama. Siellä käsitellään kontteja, ro-ro-lasteja, kaasua, nestemäistä ja kuivabulkkia sekä projektilasteja. Turun satamassa vilkasta matkustajaliikennettä Tukholmaan täydentää rahtiliikenne.

Hankkeessa tutkitaan, mikä on satamien digitaalisuuden nykytila, miten yleinen digitalisaatiokehitys vaikuttaa satamiin sekä miten digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää ja lisätä. Nykytilaselvityksen tietolähteenä toimivat muun muassa maaliskuussa Kotkassa ja Turussa järjestetyt työpajat otsikolla Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data?

Työpajoissa monipuolinen joukko satamayhteisön edustajia pohti haasteita ja innovoi digitaalisia ratkaisuja tunnistettuihin ongelmakohtiin.

Nykytilaselvityksen pohjalta laaditaan katsaus tulevaisuuteen: millainen on sataman rooli osana digitaalista liikennejärjestelmää 2030-luvulla?

Vuoden kuluttua testataan

Käytännön kehittämistoimena DigiPort-hankkeessa luodaan toimintamalli, jossa satamat voivat julkaista tietojaan avoimena datana sovelluskehittäjien hyödynnettäväksi. Hankkeessa keskitytään satamien infrastruktuuriin liittyvän, luonteeltaan staattisen, tiedon avaamiseen avoimen datan muotoon.

Tällainen tekninen tieto liittyy esimerkiksi satamien tie-, raide- ja vesiväyliin, laitureihin, rakennuksiin ja verkkoihin. Avointa dataa voidaan käyttää satamatoimintojen kehittämiseen, tehostamiseen sekä uusien, satamayhteisölle suunnattujen, palvelujen luontiin.

Aiemmin tänä keväänä Kotkassa ja Turussa järjestetyissä avoimen datan seminaareissa asiantuntijana luennoi TIEKEn Jari Salo. Tilaisuuksissa satamayhteisö sai tietoa avoimesta datasta ilmiönä ja sen mahdollisuuksista.

Hankkeessa perustettavalta palvelimelta ja datakatalogista satamien data-aineistoja jaetaan hyödyntäjille.

Avoimia aineistoja ja datakatalogin toimivuutta päästään testaamaan kevättalvella 2019 järjestettävässä Hack The Port-hackathontapahtumassa. Monialaiset opiskelijatiimit pyrkivät digitalisaation ja avoimen datan keinoin ratkaisemaan satamayhteisön työpajoissa tunnistamia toiminnallisia ongelmia.

TIEKEn lisäksi DigiPort-hanketta on toteuttamassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Merikotka-tutkimuskeskus Kotkasta, joka toimii hankkeen vetäjänä.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista
Vastuullisuus

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

Laura Partanen, LUT
Vastuullisuus
Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä
Vastuullisuus

Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä

Moni organisaatio tunnistaa, että ICT-toiminnan ympäristövaikutuksiin pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alkuun pääseminen voi kuitenkin tuntua haastavalta. Mistä kannattaa aloittaa? Mitkä toimenpiteet tuottavat eniten hyötyä? Entä miten vihreä ICT saadaan osaksi organisaation jokapäiväistä toimintaa?

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen
Digitaalinen taloushallinto

Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen

Rakennusalan vastuullisuusraportointi edellyttää entistä tarkempaa tietoa tuotteista, materiaaleista, toimituksista ja päästöistä. Tietoa syntyy rakennusprosessin eri vaiheissa, mutta se ei vielä siirry järjestelmien ja yritysten välillä riittävän yhdenmukaisesti.

Timo Simell