Satamissa puhaltavat raikkaat digituulet
Digitaaliset prosessit

Satamissa puhaltavat raikkaat digituulet

DigiPort-hanke syntyi tarpeesta kytkeä Suomen satamat mukaan digitaalisiin kehitys-
trendeihin. Se on herättänyt suurta kiinnostusta satamissa ja niissä toimivissa organisaatioissa.

Satamat haluavat olla keskeisinä liikenteen solmukohtina tietoisia digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Digitalisaatio kiinnostaa myös satamaoperaattoreita, laivameklareita ja huolitsijoita sekä satamien erilaisia palveluntarjoajia.

Monitoimijaympäristössä yksi tärkeistä sovelluskohteista on tiedonkulun parantaminen. Digitaalisin menetelmin ja välinein on mahdollista välittää tietoa automatisoidusti juuri oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Toistaiseksi tieto kulkee pitkälti sähköpostitse ja puhelimitse.

Nykytilasta tulevaisuuteen

DigiPort-hankkeessa ovat mukana HaminaKotkan ja Turun satamat. HaminaKotka on Suomen suurin yleissatama. Siellä käsitellään kontteja, ro-ro-lasteja, kaasua, nestemäistä ja kuivabulkkia sekä projektilasteja. Turun satamassa vilkasta matkustajaliikennettä Tukholmaan täydentää rahtiliikenne.

Hankkeessa tutkitaan, mikä on satamien digitaalisuuden nykytila, miten yleinen digitalisaatiokehitys vaikuttaa satamiin sekä miten digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää ja lisätä. Nykytilaselvityksen tietolähteenä toimivat muun muassa maaliskuussa Kotkassa ja Turussa järjestetyt työpajat otsikolla Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data?

Työpajoissa monipuolinen joukko satamayhteisön edustajia pohti haasteita ja innovoi digitaalisia ratkaisuja tunnistettuihin ongelmakohtiin.

Nykytilaselvityksen pohjalta laaditaan katsaus tulevaisuuteen: millainen on sataman rooli osana digitaalista liikennejärjestelmää 2030-luvulla?

Vuoden kuluttua testataan

Käytännön kehittämistoimena DigiPort-hankkeessa luodaan toimintamalli, jossa satamat voivat julkaista tietojaan avoimena datana sovelluskehittäjien hyödynnettäväksi. Hankkeessa keskitytään satamien infrastruktuuriin liittyvän, luonteeltaan staattisen, tiedon avaamiseen avoimen datan muotoon.

Tällainen tekninen tieto liittyy esimerkiksi satamien tie-, raide- ja vesiväyliin, laitureihin, rakennuksiin ja verkkoihin. Avointa dataa voidaan käyttää satamatoimintojen kehittämiseen, tehostamiseen sekä uusien, satamayhteisölle suunnattujen, palvelujen luontiin.

Aiemmin tänä keväänä Kotkassa ja Turussa järjestetyissä avoimen datan seminaareissa asiantuntijana luennoi TIEKEn Jari Salo. Tilaisuuksissa satamayhteisö sai tietoa avoimesta datasta ilmiönä ja sen mahdollisuuksista.

Hankkeessa perustettavalta palvelimelta ja datakatalogista satamien data-aineistoja jaetaan hyödyntäjille.

Avoimia aineistoja ja datakatalogin toimivuutta päästään testaamaan kevättalvella 2019 järjestettävässä Hack The Port-hackathontapahtumassa. Monialaiset opiskelijatiimit pyrkivät digitalisaation ja avoimen datan keinoin ratkaisemaan satamayhteisön työpajoissa tunnistamia toiminnallisia ongelmia.

TIEKEn lisäksi DigiPort-hanketta on toteuttamassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Merikotka-tutkimuskeskus Kotkasta, joka toimii hankkeen vetäjänä.

Lue seuraavaksi

Ajankohtaista
TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa
Ajankohtaista

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo
Ajankohtaista
Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 
Ajankohtaista

Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Hanna Niemi-Hugaerts
Vastuullisuus
Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 
Vastuullisuus

Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

Marja Matinmikko-Blue