Suomi sai datatalouden tiekartan
Tekoäly ja datatalous

Kuva: Topias Dean, Sitra

Suomi sai datatalouden tiekartan

Kansallinen tiekartta linjaa, miten Suomesta tehdään datatalouden edelläkävijä. TIEKEn vastuulla on pistää pk-yritysten dataliiketoimintaosaamista kuntoon. Mukaan tarvitaan rohkeita edelläkävijöitä, jotka kirittävät koko yrityskentän tekemistä, toteaa Sitran projektijohtaja Laura Halenius.

Sitran täpötäydessä auditoriossa 19.4.2023 julkistettu datatalouden kansallinen tiekartta on ollut melkoinen talkootyömaa. Takana on vuoden työ, jossa on ollut mukana yli 700 henkeä.  

Datataloudentiekartta.fi -sivuston jatkuvasti päivittyvältä mittaristolta voi tarkastaa datatalouden tilannekuvan. Miten Suomen datatalouden arvo kehittyy? Mihin yritykset käyttävät dataa ja tekoälyä?  Riittääkö meillä dataosaajia? Mittaristo kertoo muun muassa, että tekoälyä hyödyntää nyt 12 prosenttia yrityksistä, ja että digitaalinen CRM-järjestelmä asiakkuuksien hallintaan on käytössä 46 prosentilla yrityksistä.  

”Suomessa 30–35 prosenttia yrityksistä on edelläkävijöitä datan hyödyntämisessä. Mutta miten me saamme ne loput 70 prosenttia yrityksistä mukaan? Siihen me tarvitsemme teitä edelläkävijöitä”, tiekartan laatimisesta vastannut projektijohtaja Laura Halenius kannustaa kuulijoita. 

Pk-yritysten taidot kuntoon 

Tiekartta listaa yli 20 toimenpidettä, jolla datavetoisesta taloudesta saadaan kaikki irti. Yksi tärkeimmistä toimista on pk-yritysten dataliiketoimintaosaamisen parantaminen. 

Dataliiketoiminnan osaaminen on heikointa pienimmillä yrityksillä. Mikro- ja pk-yritykset vastaavat yli puolesta maamme yritysten liikevaihdosta. Suomessa kuitenkin vain alle kolmasosa pk-yrityksistä kokee, että datan hyödyntäminen toisi niille kilpailuetua. Verrokkimaissa kuten Hollannissa tai Saksassa vastaava osuus on yli puolet.  Datan hyödyntäminen liiketoiminnassa tuo todistettavasti kasvua yrityksiin. 

SITRA tarttui härkää sarvista 2020, kun se lanseerasi pk-yrityksille suunnatun Datasta kasvua -kehitysohjelman. TIEKE on hyödyntänyt SITRAn pioneerityötä omissa datatalouden koulutuksissaan.  

”Me toteutimme viime vuonna tältä pohjalta verkkovalmennuksen matkailualan pk-yritysten dataliiketoiminnan osaamisen kehittämiseksi, kertoo tilaisuudessa puhunut TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts

Koulutuksen työkaluja olivat SITRAn materiaaleihin pohjautuvat verkkovalmennukset, sekä sitä tukevat webinaarit ja asiantuntijatapaamiset.  

”Nyt meillä on käynnissä Datamatka-valmennus, jossa koulutusta on kehitetty vielä askel eteenpäin. Verkkovalmennuksen lisäksi teemme oikeita kokeiluja, joissa yritykset pääsevät todella hyödyntämään dataa omassa toiminnassaan.” 

TIEKE haluaa tehdä pk-yritysten Datasta kasvua -ohjelmasta osan pysyvää koulutustarjontaansa, kertoo Hanna Niemi-Hugaerts. 

Rohkeilla kokeiluilla eteenpäin 

Julkistustilaisuuden paneelissa Business Finlandin Janne Järvinen kannustaa yrityksiä rohkeisiin kokeiluihin esimerkiksi tekoälyn kanssa.  

”Lähtekää vain rohkeasti kokeilemaan. Sitä kautta tulee onnistumisia, jotka taas johdattavat eteenpäin”, Järvinen ehdottaa. 

Järvisen toive on, että yhä useammassa pk-yrityksessä ”lamppu syttyisi”, ja ne lähtisivät miettimään miten data ja digitaalisuus otetaan osaksi liiketoiminnan ydintä. Business Finland on käynnistämässä Data Economy –ohjelmaansa, jonka tavoitteena on kannustaa suomalaisia yrityksiä kehittämään datan hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvaa kansainvälistä liiketoimintaa. 

Helpoiten lamppu syttyy käytännönläheisessä koulutuksessa, jossa datatalouteen pääsee tutustumaan yhdessä vertaisyritysten kanssa. Näin kävi siivousyritys Sivex Oy:ssä, joka osallistui vuonna 2020 ensimmäiseen SITRAn järjestämään Datasta kasvua -valmennukseen. Nyt tekeillä on datapohjainen järjestelmä yrityksen johtamiseen ja työntekijöiden koulutukseen.  

”Me olemme vielä testivaiheessa. Haluamme ensin hyödyntää ohjelmistoa omassa yrityksessämme, katsoa miten se toimii ja miten se motivoi meidän työntekijöitämme”, kertoo Sivex Oy:n toimitusjohtaja Monika Põldkivi. Jatkosuunnitelmat ovat kuitenkin jo selvillä, sillä ohjelmistoa on tarkoitus myydä myös muille siivousalan yrityksille. 

Mikä on toimitusjohtajan neuvo muille yrittäjille, jotka pohtivat mikä voisi olla datan rooli minun liiketoiminnassani? 

”Jos teillä on idea, lähtekää kehittämään sitä täysin avoimin mielin”, Põldkivi kannustaa. Näin myös Sivex on hankkinut uusia tietoja ja taitoja sekä yhteistyökumppaneita, joiden avulla siivousyritys voi tulevaisuudessa laajentua ohjelmistotoimittajaksi.  

Datatalous mullistaa kaiken 

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen vertaa omassa puheenvuorossaan datatalouden mahdollisuuksia sähkövoiman keksimiseen.  

”Kun sähköä alettiin tuottaa, emme me vielä haaveilleet sähköhammasharjoista tai -autoista”, Katainen sanoo. Tänä päivänä data on aivan samalainen raaka-aineuutuus kuin sähkövoima 100 vuotta sitten. 

”Emme me vielä tiedä mihin me dataa viiden tai kymmenen vuoden päästä käytämme. Mutta sen tiedämme, että data tulee mullistamaan ja uudistamaan sekä yhteiskuntia että yrityksiä.” Jyrki Katainen haastaa vielä kuulijat ilmiantamaan Suomen kiinnostavimpia datatalouden ratkaisuja Sitran verkkosivustolla.  

Hanna Niemi-Hugaerts toivoo, että datataloudentiekartta.fi-sivustolla loppuvuodesta 2023 julkaistavat menestystarinat innostavat mahdollisimman monia yrityksiä opintielle. ”Jos sopivaa datatalouden kurssia ei löydy, voi lähteä itseopiskelemaan. Sitran kurssiaineistot löytyvät verkosta, ja meidän koulutusohjelmiemme webinaaritallenteet ovat kaikkien katsottavissa.” 

TIEKE etsii parhaillaan mallia, jolla Datasta kasvua -ohjelmasta saataisiin pysyvä osa TIEKEn koulutustarjontaa. ”Näin voisimme auttaa entistä laajempaa pk-yritysten joukkoa datatalouden saralla.” 

Julkistustilaisuuden puhujien yhteinen toive on, että datatalouden tiekartalla olisi iso vaikutus tulevan hallitusohjelman kirjauksiin.  

”Tämä on eri sidosryhmien käsitys siitä, mistä voisi aloittaa, kun alamme hyödyntää dataa julkisten palvelujen ja talouskasvun vahvistamiseksi”, linjaa Kristo Lehtonen, Sitran Reilu datatalous -teeman johtaja. 

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia
Digikyvykkyys

Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia

LOgistiikkalaBRA (LOBRA) on Etelä-Suomen logistiikka-alan kehittämishanke, jossa TIEKE yhdessä kumppaniverkoston kanssa vahvistaa alan yritysten digi- ja datakyvykkyyksiä. Hankkeessa kehitetään työkaluja, koulutuksia ja toimintamalleja, joiden avulla organisaatiot voivat arvioida nykyistä digimaturiteettiaan, tunnistaa kehityskohteitaan ja rakentaa osaamista tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on tukea logistiikka-alan uudistumista ja käytännön työn tehostumista tarjoamalla yrityksille konkreettisia välineitä digitalisaation hyödyntämiseen.

Piia Aaltonen