Teema: Digikyvykkyys

Tekoäly on tullut jäädäkseen – niinpä tekoälysovellusten käyttö on lähtökohtaisesti sallittua myös opinnoissa. Toki mahdollista kieltoa olisikin haastava, käytännössä mahdoton, valvoa. TIEKEn hallinnoimissa digitaalisissa osaamismerkistöissä tekoälyn käyttö on myös sallittua. Erityisesti vaativissa tehtävissä edellytämme, että tekoälyn käyttötavasta kerrotaan merkkihakemuksessa.

ITK-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Tampereella Tampere-talossa 23.–25.4.2025 teemalla ”Paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”. TIEKEläiset ovat tavattavissa koko konferenssin ajan Tampere-talon ensimmäisessä kerroksessa näytepaikalla 129. Mukanamme tuomme innostavan työpajan sekä tietoiskun.

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen. Tämä vaatii taustaksi hyvää johtajuutta, psykologisesti turvallista työkulttuuria sekä ihmisiä, jotka haluavat aidosti kehittää itseään, osallistua ja nähdä enemmän hyviä puolia kuin huonoja.

Tekoälyn käyttöön kohdistuu suuria odotuksia. Useat organisaatiot ovat jo kokeilleet soveltaa generatiivista tekoälyä, mutta laajempi käyttöönotto ja liiketoimintaa merkittävästi uudistavat ratkaisut antavat vielä odottaa itseään. Jatkossa tarvitaan tuottavuustavoitteiden rinnalle kokonaisvaltaista näkökulmaa, jossa tekoälyn käyttöönottoa tuetaan ihmislähtöisesti ja työhyvinvointi huomioiden.

LOBRA-hanke on perustettu vahvistamaan logistiikka-alan digitalisaation kehittämistä. Ala on monimuotoinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä, jolla on tavaroiden kuljetus- ja varastointitehtävien lisäksi materiaali-, raha- ja tietovirtojen hallinnan tehtäviä. Sen vaikutukset ulottuvat työllistämisestä tuottavuuden tehostamiseen, digitalisaation kehittämiseen sekä automatisaation etujen esilletuomiseen.

Työssäni kasvuvalmentajana kohtaan jatkuvasti yrittäjiä, jotka ovat eri vaiheissa yrittäjäpolkuaan. Tekoälystä on tullut viimeisen vuoden aikana tärkeä osa myös minun työtäni, ja tässä kirjoituksessa jaankin esimerkin siitä, miten olen hyödyntänyt tekoälyä neuvontatyössäni. Kyseisessä tapauksessa tekoäly auttoi asiakasta liiketoiminnan kehittämisessä konkreettisesti ja matalalla aloituskynnyksellä.

Euroopan johtava digiosallisuuden kampanja All Digital Weeks tuo yhteen tuhansia organisaatioita, kouluttajia ja oppijoita digitaitojen edistämisen äärelle 17.3.–4.4.2025. Viikkojen aikana järjestetään satoja paikallisia tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja muuta toimintaa eri puolilla Eurooppaa.

Kun yritykset pohtivat digitalisaation hyödyntämistä, mieleen nousee usein kysymyksiä siitä, miten ottaa ensimmäiset askeleet ja mistä oikeastaan kannattaa aloittaa. Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio tuntuvat olevan kaikkialla, mutta yrityksen on usein vaikea hahmottaa, mitkä näistä teknologioista ovat hyödyllisiä juuri heidän liiketoiminnassaan ja miten ne konkreettisesti tukisivat kasvua ja kilpailukykyä. Ensimmäinen askel on kiinnittää huomiota omaan digikyvykkyyteen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisiä velvoitteita on alettu soveltaa 2. helmikuuta 2025 alkaen, ja ne koskevat erityisesti korkeimman riskiluokan tekoälyjärjestelmiä ja tekoälylukutaitoa.

Kiertotalouden osaamismerkistö kehitettiin AFRYn, Turun ammattikorkeakoulun ja TIEKEn yhteistyönä, Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä NextGenerationEU rahoituksella. Hanketoimijoiden ja rahoittajan tavoitteena oli taata merkistön jatkuvuus hankkeen päätyttyä ja luoda pysyvä, valtakunnallisesti yhteneväinen osaamismerkistö, jonka hallinta on keskitetty mutta kehitystyötä tehdään yhteistyössä laajan verkoston kanssa.

Tekoäly on rantautunut suomalaisten järjestöjen arkeen – mutta varovaisesti. Tuore Järjestödigi 2024 -kartoitus osoittaa, että vaikka kiinnostusta löytyy, tekoälyn käyttö on vielä monessa järjestössä kokeiluasteella.

Arki on usein tasapainoilua digitalisaation kanssa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osan se on jättänyt ulkopuolelle.

Teknologian nopea kehitys muuttaa työtä ja arkea kiihtyvällä tahdilla. Muutos ei kosketa vain tekniikkaa, vaan vaikuttaa suoraan jokaisen toimintamahdollisuuksiin.

Miten yksilö voi säilyttää toimijuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa tässä teknologian murroksessa? Kysymys on entistä ajankohtaisempi tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden mullistaessa toimintaympäristöämme.

Euroopan teknologiariippuvuus amerikkalaisyrityksistä vaatii uutta ajattelua ja yhteistyötä. Suomella on jo vahva asema tekoälyosaamisessa ja suurteholaskennassa, mutta erityisesti pk-yritysten aktivointi digitalisaatiossa on avainasemassa kilpailukyvyn kehittämisessä. Menestys edellyttää julkisen sektorin, yritysten ja tutkijoiden tiivistä yhteistyötä sekä uudenlaisia toimintamalleja.

Tietoyhteiskunnan kehittäminen ei tapahdu siiloissa. Se vaatii yhteistyötä, uusia ideoita ja konkreettisia tekoja. TIEKEn jäsenyys tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden olla mukana luomassa kestävämpää ja innovatiivisempaa tulevaisuutta. Yhteistyö kattaa monipuolisia hankkeita, koulutuksia ja valmennuksia, jotka tukevat sekä jäsenorganisaatioiden omia tavoitteita että laajempaa yhteiskunnallista kehitystä.

Digitalisaation kiihtyessä sen vaikutukset ulottuvat yhä enemmän niin julkiseen sektoriin, yksityisiin yrityksiin kuin yksilöiden arkeen. Ajantasainen tieto ja osaamisen kehittäminen ovat välttämättömyyksiä sekä organisaatioiden että yksilöiden tulevaisuuden menestykselle. TIEKE tarjoaa tähän tukea edistämällä digitalisaation, datan ja teknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä yhteiskunnassa.