Tehokkaasti itseohjautuen
Uutta osaamista

Tehokkaasti itseohjautuen

Työt pysähtyisivät, jos päätökset pitäisi kierrättää esimiesten kautta.

PERUSTIMME FRAKTION VUONNA 2012, koska uskoimme, että verkkopalveluja voi tehdä aiempaa järkevämmin ja itseohjautuen. Jo seitsemän vuoden ajan olemme toimineet hierarkiattomana organisaationa ilman esimiehiä ja itseohjautuvasti organisoituen.

OHJELMISTOALALLA TÄMÄ ON LUONTEVAA, sillä päivittäisessä työssä vaadittavien päätösten määrä on niin suuri, että työt pysähtyisivät, jos päätökset pitäisi kierrättää esimiesten kautta. Päätöksiin tarvittava tieto on myös aina tekijöillä itsellään, joten tämä malli on ainoa järkevä ja kestävä tapa toimia.

ITSEOHJAUTUVUUS VOI ILMENTYÄ ERI TASOILLA. Organisaatio voi itsessään olla itseohjautuva, tai se voi koostua itseohjautuvista tiimeistä, jotka koostuvat itseohjautuvista ihmisistä. Me Fraktiolla olemme viime aikoina alkaneet puhua enemmän yhdessäohjautuvuudesta, joka sanana korostaa ihmisten välisiä yhteyksiä ja kanssakäymistä.

”Pelikenttä käy raskaaksi, jos vaihtoehtoja on rajattomasti tai asioita keksitään jatkuvasti uusiksi.”

ORGANISAATIO ON ITSEOHJAUTUVA silloin, kun sen eri osat osallistuvat suunnan määrittämiseen. Johdon pääasiallinen tehtävä on havainnoida ja kerätä organisaatiosta kumpuavia signaaleja, ja lopulta tuottaa niistä sopivan näköinen suunnitelma tulevaisuuteen. Itseohjautuvassa organisaatiossa johtamista tapahtuu joka kolkassa, ja johtoryhmän sijaan organisaatiolla on tukikerros. Sen tehtävä on tukea ja ohjata tiimejä siten, että yhdessä luotu suunnitelma toteutuu. Samalla se aistii kokonaisuutta ja tarpeen tullen päivittää suunnitelmia.

ITSEOHJAUTUMINEN ASETTAA UUSIA HAASTEITA koko organisaatiolle. Hierarkisen komentelemisen sijaan johto ilmaisee toiminnan tarkoituksen ja tavoitteet sekä raamit, joiden puitteissa ihmiset työskentelevät ja tekevät päätöksiä. Säätelemätön tai määrittelemätön pelikenttä käy ihmiselle henkisesti raskaaksi, jos vaihtoehtoja on rajattomasti, tai asioita keksitään jatkuvasti uusiksi. Tiimeillä tulee olla täysi valta liikkua raamien sisällä ilman kyseenalaistamista, sekä sopivissa määrin toimia raamien rajoilla kyseenalaisten systeemin toimintaa.

DATA, METRIIKAT JA TEKOÄLY tulevat kasvattamaan merkitystään itseohjautuvien tiimien ja organisaatioiden työkaluina. Viitteitä täydelliseen tekoälysingulariteettin ei oman ymmärrykseni mukaan lähitulevaisuudessa ole, mutta kyborgimainen ihmisen ja koneen yhteistyö on jo monella tapaa käynnissä. Meidän tulee avoimin mielin laajentaa ymmärrystämme erilaisten näkökulmien avulla, oli tämä näkökulman ihmisen tai koneen. Avainkonsepti  itseohjautuvuuden käsitteessä on lopulta yhteistyö ja sen myötä tapahtuva ideoiden parittelu.

Lue seuraavaksi

Elämää tietoyhteiskunnassa
Tulevaisuuden digikulttuurin keskellä on ihminen
Elämää tietoyhteiskunnassa

Tulevaisuuden digikulttuurin keskellä on ihminen

Digitalisaatio on keskeinen voimavara ajankohtaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisussa, ja mitä enemmän hyödynnämme teknologiaa, sitä tärkeämpää on humanismi.

Kuvassa Paula Launonen
Paula Launonen
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.