Tekoäly hommiin – millä ehdoilla?

Viekö tekoäly ihmisiltä työpaikat vai vapauttaako se meidät nykyistä mielekkäämpiin tehtäviin ottamalla vastuulleen tylsät rutiinit? Parantavatko tekoäly ja datamassojen analysointi yksilöiden asemaa, vai ajavatko ne kontrollin yhteiskunnalle? Entä mitä tekoäly tarkoittaa yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta?

Kysymyksiä on toistaiseksi enemmän kuin vastauksia. Varmaa on vain se, että pelisäännöt tarvitaan.

Espoossa tutkittiin

Espoossa tutkittiin hiljattain yli puolen miljoonan ihmisen sosiaali- ja terveystietoja sekä varhaiskasvatusdataa noin viidentoista vuoden ajalta. Dataa yhdisteltiin ja analysoitiin tekoälyn avulla.

Tulokset olivat erittäin positiivisia: tekoäly todella tunnisti tuen tarvitsijat.

Espoossa todettiin, että tekoälyn tuottaman aineiston perusteella pystyttäisiin lisäämään ennaltaehkäiseviä palveluja, jotta vältyttäisiin vaikkapa syrjäytymiseltä.

Homma siis kunnossa, kaikki kahville ja tekoäly hommiin? Ei kuitenkaan ihan vielä.

Espoon tekoälypilotoinnin aineisto tuhottiin, sillä lainsäädäntö ei vielä määrittele hyödyntämiselle selkeitä puitteita, eikä soveltamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä olla ratkaistu.

Onko esimerkiksi oikein käyttää dataa ja tekoälyä palvelujen kohdistamiseen tai rajaamaan ihmisiä joidenkin palvelujen ulkopuolelle? Kumpi painaa vaakakupissa enemmän: yhteiskunnan etu vai yksilön etu? Miten yhteiskunnan ja yksilön edun rajapinta määritellään?

Yritysmaailma on vastaavien haasteiden edessä.

Arvot puntariin

Miten suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset voivat menestyä kilpailussa erityisesti amerikkalaisten yritysten kanssa, jotka hyödyntävät surutta kaikkea keräämäänsä tietoa palveluja tuottaessaan?

Olemme isojen arvovalintojen edessä. Joudumme pohtimaan, minkälaisessa yhteiskunnassa haluamme elää.

Vahva eettinen selkäranka on perusta, jolla käännämme kilpailutilanteen USA:n ja Kiinan puristuksessa Euroopan eduksi.

Samaan aikaan meidän on mietittävä, miten etiikka pitäisi tässä ajassa määritellä, ja onko järkevää rajata Espoon kokeilun tapaan kaikki datasta ja tekoälystä saatavat hyödyt etiikan tai yksityisyyden suojan perusteella pois. Kuka lopullisen päätöksen tekee ja millainen siitä tulee?

Perustaa rakentamaan

Tekoälyn etiikan määrittely on yksi koko Euroopan tulevaisuuden avainkysymyksistä, joten Suomen on saatava mukaan muut EU-maat ja eurooppalainen lainsäädäntö. Suomella on loistava mahdollisuus olla EU:n veturi yhteisessä hankkeessa, jossa datalla ja tekoälyllä rakennetaan hyvinvointia ja kilpailukykyä, sillä meillä tehdään jo paljon tekoälyn ja datankäytön eteen.

Esimerkiksi suomenkielisen Aurora-tekoälyn avulla kuka tahansa Suomen kansalainen voi asioida viranomaisten kanssa aiempaa helpommin ja nopeammin. Tekoälykiihdyttämö on puolestan elinkeinoelämän väline, jolla data-analytiikkaa ja oppivia algoritmeja valjastetaan kilpailukyvyn vahvistajiksi.

Lisäksi tänä vuonna valmistuu tietopoliittinen selonteko, jonka avulla luodaan pohjaa eettisen lainsäädännön kehittämiselle. Tekoälyaika-ohjelman etiikkahaasteessa yritykset pohtivat algoritmin luotettavuutta ja tekoälyn tekemien päätösten turvallisuutta.

Tehdään yhdessä

Suomen EU-puheenjohtajakausi vuoden 2019 lopulla tarjoaa aimo annoksen kansainvälistä näkyvyyttä tavoitteillemme vahvistaa Euroopan kilpailukykyä yksilöä kunnioittaen, yhteiskunnan toimivuutta parantaen ja yritysten toimintamahdollisuudet turvaten.

Vahva eettinen selkäranka on perusta, jolla käännämme kilpailutilanteen USA:n ja Kiinan puristuksessa Euroopan eduksi.

Keskeisten eettisten kysymysten ratkaisu ja pelisääntöjen laatiminen onnistuvat vain hyvässä kansallisessa sekä EU-yhteistyössä.

Eiköhän kääritä hihat ja jalkauteta meille niin monessa yhteydessä Suomelle tunnistettu potentiaali!