Verkkolaskutus tarjoaa perustan, jonka päälle tekoälypohjaiset ratkaisut voidaan rakentaa. Taika Groupin Verdis Oy:lle kehittämä tekoälyohjelmisto on tästä erinomainen esimerkki. Verdis, entinen Urbaser Oy, on jätehuoltoyhtiö, jonka tarpeet olivat pohja yhteistyölle Taika Groupin kanssa.
”Verdis vastaanottaa päivittäin satoja ostolaskuja, ja niiden manuaalinen käsittely olisi valtava urakka. Projekti lähti liikkeelle, kun pohdittiin, voitaisiinko laskujen käsittelyä automatisoida ja kuinka pitkälle automatisoinnissa voitaisiin päästä. Loppupeleissä päästiin hyvinkin pitkälle”, Tero Sainomaa Taika Groupista kertoo.
Taika Groupin ja Verdiksen yhteistyön myötä kehitetty tekoälyratkaisu lukee ostolaskut koneellisesti, tunnistaa laskun sisällön ja tiliöi laskut automaattisesti oikeille tileille ennen kuin ne lähetetään hyväksyttäväksi. Tekoälyn avulla laskujen käsittelyprosessi on nopeutunut merkittävästi ja virhemahdollisuudet ovat vähentyneet.
”Kone on todella tarkka, kun se tekee tiliöintejä, ja se pienentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta matkan varrella”, Sainomaa kuvailee.
Yhdenmukainen data on olennaista tekoälylle
Verkkolaskutuksen data on tekoälyratkaisujen perusta. Suurimpia haasteita, joita Taika Group kohtasi Verdiksen projektissa, olikin datan yhdenmukaisuuden puute.
Sainomaa kertoo, että käytännössä yritykset Suomessa käyttävät eri versioita ja verkkolaskuformaatteja, vaikka periaatteessa verkkolaskustandardi on olemassa.
”Tämä tekee datan käsittelystä haastavaa ja vaikeuttaa tekoälyn työtä, koska se joutuu käsittelemään monenlaista ja eritasoista dataa.”
Sainomaan mukaan projekti osoitti, kuinka tärkeää on, että kaikki laskut lähetetään ja vastaanotetaan yhdenmukaisessa formaatissa. Kun data on laadukasta ja yhtenäistä, tekoäly voi toimia tehokkaammin ja tarkemmin.
”Projektissa oli paljon soveltamista, jossa pohdittiin, kuinka kaikki eri formaatit saadaan toimimaan samanaikaisesti, kun data on välillä ihan mitä sattuu.”
Verdiksen projektissa tekoäly on kuitenkin onnistunut käsittelemään suuren määrän monimutkaisia laskuja, ja sen käyttö on tuonut merkittäviä etuja yritykselle.
Tekoäly voi säästää taloushallinnossa jopa kokonaisen henkilötyöpäivän päivää kohden
Tulevaisuuden näkymät tekoälyn hyödyntämiselle taloushallinnossa ovat lupaavat. Tekoäly tulee olemaan keskeisessä roolissa taloushallinnon prosessien automatisoinnissa ja tehostamisessa lähivuosina.
Verdiksen projektissa tekoälyn käyttö on johtanut merkittäviin säästöihin työajassa. Sainomaan mukaan säästöä tuli jo yli puoli henkilötyöpäivää päivää kohden ja se kasvaa jatkuvasti yrityksen toiminnan laajentuessa: ”Mitä enemmän saapuvia laskuja yritykselle tulee ja mitä laadukkaampia laskut ovat, sitä suuremmat säästöt saavutetaan.”
Sainomaa arvioi, että tekoälyn rooli taloushallinnon automatisoinnissa kasvaa merkittävästi, jopa räjähdysmäisesti. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi automatisoida ostolaskujen käsittely lähes kokonaan. Kone voi käsitellä suurimman osan laskuista ilman ihmisen väliintuloa, mikä vapauttaa taloushallinnon ammattilaisia keskittymään tärkeämpiin tehtäviin.
Tulevaisuuden taloushallinto nojaa verkkolaskutuksen ja tekoälyn yhteistyöhön
Verdiksen esimerkki osoittaa, että tekoälyn hyödyntäminen verkkolaskutuksessa voi tuoda merkittäviä etuja yrityksille, mutta nämä edut saavutetaan täysimääräisesti vain, jos kaikki laskut ovat verkkopohjaisia ja data on yhtenäistä.
Tulevaisuudessa verkkolaskutus ja tekoäly tulevat todennäköisesti kietoutumaan yhä tiiviimmin yhteen. Tekoälypohjaiset ratkaisut voivat tehdä verkkolaskutuksesta entistä älykkäämpää ja tehokkaampaa.
Tekoäly voi esimerkiksi oppia tunnistamaan laskudatasta trendejä ja poikkeamia, jotka ihmisten olisi vaikea huomata. Tekoäly voi kuitenkin hyödyntää verkkolaskudataa tehokkaasti vain, jos data on standardoitua ja helposti saatavilla.
Tulevaisuuden yrityksissä verkkolaskutus ei ole pelkästään taloushallinnon väline, vaan se tulee integroitumaan osaksi laajempia liiketoimintaprosesseja. Tekoäly voi esimerkiksi auttaa yrityksiä analysoimaan laskudataa ja tekemään sen perusteella strategisia päätöksiä kuten hankintojen optimointia tai riskien hallintaa.
Verkkolaskutuksen ja tekoälyn yhdistelmä tarjoaa tehokkuutta, tarkkuutta ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Yritysten, jotka haluavat pysyä kilpailukykyisinä ja hyödyntää digitalisaation täyden potentiaalin, kannattaisi omaksua nämä teknologiat mahdollisimman pian.
Verkkolaskuvision tiekartta: reitti tulevaisuuden taloushallintoon
- Verkkolaskuvisio 2030 on Suomen digitaalisen taloushallinnon kehittämiseen tähtäävä strategia, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki laskut Suomessa ovat standardin mukaisia verkkolaskuja.
- Tiekartta on suunnitelma, joka määrittelee konkreettiset askeleet, aikataulut ja vastuutahot, joiden avulla verkkolaskuvisio saavutetaan.
- Tiekartan tavoitteena on auttaa yrityksiä ja julkista sektoria hyödyntämään verkkolaskutuksen täysi potentiaali, parantaa taloushallinnon tehokkuutta ja luoda pohja uudenlaisten liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle.
- Verkkolaskuvision tiekartta korostaa yhteistyön merkitystä: julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta 100 % verkkolaskutuksen käyttöaste saavutetaan.
- Tiekartta on tarpeellinen, koska pelkkä teknologia ei riitä – tarvitaan myös muutoksia toimintatavoissa, koulutusta ja tiedotusta, jotta verkkolaskutuksen hyödyt realisoituvat täysimääräisesti.
- Verkkolaskutuksen tiekartta on yksi 14.11. järjestettävän Verkkolaskufoorumin syysseminaarin teemoista. Ilmoittaudu mukaan nyt!
