Tiekartta kohti 100 % verkkolaskutusta vuoteen 2030 mennessä
Digitaalinen taloushallinto

Tiekartta kohti 100 % verkkolaskutusta vuoteen 2030 mennessä

Verkkolaskutuksen käyttöasteen nostaminen 100 %:iin vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen tavoite, johon pyritään Verkkolaskutus 2030 -tiekartalla. Tiekartta keskittyy Eurooppa-normia noudattavien verkkolaskujen käytön edistämiseen, ja se tarjoaa konkreettiset askeleet tavoitteen saavuttamiseksi. Verkkolaskufoorumissa on selvitetty syitä sille, miksi Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja ei käytetä vielä kaikissa yrityksissä. Selvityksen pohjalta on tunnistettu keskeisiä ratkaistavia ongelmakohtia, joihin tiekartassa keskitytään.

Tarve tietoisuuden ja teknisen tuen lisäämiselle  

Syyt Eurooppa-normin mukaisten verkkolaskujen käyttämättömyydelle vaihtelevat teknisistä haasteista tietämättömyyteen. Ehkä helpommin ratkaistava aihe on tietämättömyys. Monet yritykset eivät ole tietoisia siitä, että heidän käytössään olevat ohjelmistot tukevat jo Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

Teknisten haasteiden osalta erityisen tärkeäksi on noussut tarve saada tukea Eurooppa-normin mukaisille koontilaskuille. Tämä tarkoittaa, että yritysten tulisi pystyä lähettämään samanlaisia koontilaskuja kuin aikaisemmillakin verkkolaskuformaateilla.

Tiekartta konkreettisten toimenpiteiden määrittämiseksi

Nyt laadittava tiekartta antaa selkeän suunnan ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla organisaatiot voivat edistää verkkolaskutuksen käyttöä. Tiekartan tavoitteena on teknisiin ja osaamiseen liittyvien esteiden poistamisen lisäksi myös laajemman tietoisuuden lisääminen verkkolaskutuksen hyödyistä: Eurooppa-normin mukaista verkkolaskujen täysimääräinen hyödyntäminen mahdollistaa myös laskuilla välitettävän datan laajemman käytön sekä helpottaa taloushallinnon automatisointia. Tiekartan avulla pyritään varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä kaikki yritykset Suomessa käyttäisivät Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

Tiekarttatyö jatkuu elokuussa

Tiekartan laadinnassa on tehty tiiviistä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Haastatteluihin osallistui kymmenen eri organisaation edustajaa, ja työpajoihin osallistui 120 henkilöä 61 organisaatiosta. Tapaamisten avulla on saatu arvokasta tietoa ja näkemyksiä eri alojen toimijoilta tiekartan tekemiseen.

Tiekartan työstö jatkuu jälleen elokuussa, jolloin tavoitteena on määrittää, minkä tahon vastuulla kunkin tiekarttaosuuden toteutus on ja millä aikataululla. Työstöä varten järjestetään erillinen, kaikille avoin työpaja, josta tullaan tiedottamaan TIEKEn tapahtumasivulla myöhemmin.

Lisätietoja: Timo Simell, timo.simell@tieke.fi, 043 820 0952

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia
Digikyvykkyys

Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia

LOgistiikkalaBRA (LOBRA) on Etelä-Suomen logistiikka-alan kehittämishanke, jossa TIEKE yhdessä kumppaniverkoston kanssa vahvistaa alan yritysten digi- ja datakyvykkyyksiä. Hankkeessa kehitetään työkaluja, koulutuksia ja toimintamalleja, joiden avulla organisaatiot voivat arvioida nykyistä digimaturiteettiaan, tunnistaa kehityskohteitaan ja rakentaa osaamista tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on tukea logistiikka-alan uudistumista ja käytännön työn tehostumista tarjoamalla yrityksille konkreettisia välineitä digitalisaation hyödyntämiseen.

Piia Aaltonen