Tiekartta kohti 100 % verkkolaskutusta vuoteen 2030 mennessä
Digitaalinen taloushallinto

Tiekartta kohti 100 % verkkolaskutusta vuoteen 2030 mennessä

Verkkolaskutuksen käyttöasteen nostaminen 100 %:iin vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen tavoite, johon pyritään Verkkolaskutus 2030 -tiekartalla. Tiekartta keskittyy Eurooppa-normia noudattavien verkkolaskujen käytön edistämiseen, ja se tarjoaa konkreettiset askeleet tavoitteen saavuttamiseksi. Verkkolaskufoorumissa on selvitetty syitä sille, miksi Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja ei käytetä vielä kaikissa yrityksissä. Selvityksen pohjalta on tunnistettu keskeisiä ratkaistavia ongelmakohtia, joihin tiekartassa keskitytään.

Tarve tietoisuuden ja teknisen tuen lisäämiselle  

Syyt Eurooppa-normin mukaisten verkkolaskujen käyttämättömyydelle vaihtelevat teknisistä haasteista tietämättömyyteen. Ehkä helpommin ratkaistava aihe on tietämättömyys. Monet yritykset eivät ole tietoisia siitä, että heidän käytössään olevat ohjelmistot tukevat jo Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

Teknisten haasteiden osalta erityisen tärkeäksi on noussut tarve saada tukea Eurooppa-normin mukaisille koontilaskuille. Tämä tarkoittaa, että yritysten tulisi pystyä lähettämään samanlaisia koontilaskuja kuin aikaisemmillakin verkkolaskuformaateilla.

Tiekartta konkreettisten toimenpiteiden määrittämiseksi

Nyt laadittava tiekartta antaa selkeän suunnan ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla organisaatiot voivat edistää verkkolaskutuksen käyttöä. Tiekartan tavoitteena on teknisiin ja osaamiseen liittyvien esteiden poistamisen lisäksi myös laajemman tietoisuuden lisääminen verkkolaskutuksen hyödyistä: Eurooppa-normin mukaista verkkolaskujen täysimääräinen hyödyntäminen mahdollistaa myös laskuilla välitettävän datan laajemman käytön sekä helpottaa taloushallinnon automatisointia. Tiekartan avulla pyritään varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä kaikki yritykset Suomessa käyttäisivät Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

Tiekarttatyö jatkuu elokuussa

Tiekartan laadinnassa on tehty tiiviistä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Haastatteluihin osallistui kymmenen eri organisaation edustajaa, ja työpajoihin osallistui 120 henkilöä 61 organisaatiosta. Tapaamisten avulla on saatu arvokasta tietoa ja näkemyksiä eri alojen toimijoilta tiekartan tekemiseen.

Tiekartan työstö jatkuu jälleen elokuussa, jolloin tavoitteena on määrittää, minkä tahon vastuulla kunkin tiekarttaosuuden toteutus on ja millä aikataululla. Työstöä varten järjestetään erillinen, kaikille avoin työpaja, josta tullaan tiedottamaan TIEKEn tapahtumasivulla myöhemmin.

Lisätietoja: Timo Simell, timo.simell@tieke.fi, 043 820 0952

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela