TIEKE mukana SuomiAreenassa: Mitä tapahtuu, kun yhä suurempi osa päätöksenteosta siirtyy algoritmeille?
Digikyvykkyys

TIEKE mukana SuomiAreenassa: Mitä tapahtuu, kun yhä suurempi osa päätöksenteosta siirtyy algoritmeille?

Tekoäly mullistaa työelämän – mutta miten käy, kun algoritmit hyppäävät pomon paikalle? Miten algoritminen johtaminen vaikuttaa kokemukseen luottamuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja työn mielekkyydestä? Tule kuulemaan ajankohtaista paneelikeskusteluamme Porin SuomiAreenaan pe 27.6. klo 10.00–10.45.

Kesällä Porin kadut täyttyvät ajankohtaisesta kuhinasta, kun suomalaiset asiantuntijat ja päättäjät kokoontuvat SuomiAreenaan keskustelemaan päivän polttavista kysymyksistä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu järjestää perjantaina 27.6.2025 klo 10.00–10.45 Torilavalla keskustelun, jossa pureudutaan tekoälyn rooliin työelämän johtamisessa.

Tekoäly muuttaa työelämää nopeasti ja perusteellisesti – eikä johtaminen ole sen suhteen poikkeus. Mutta miten koneavusteinen johtaminen vaikuttaa työntekijöiden kokemuksiin luottamuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja jopa työn mielekkyydestä?

Tämä selviää SuomiAreenassa, jossa esitellään tuoreita tuloksia valtakunnallisesta Kone johtajana -tutkimuksesta. Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten asenteita, kokemuksia ja näkemyksiä algoritmisesta johtamisesta, joka tarkoittaa päätöksenteon ja johtamistehtävien siirtämistä automaattisille järjestelmille, digitaalisille työkaluille tai tekoälylle.

Mukana paneelikeskustelussa on TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts.

”Tekoälypohjaisia ratkaisuja on hyödynnetty jo pitkään työelämässä mm. työvuorojen suunnittelussa. Generatiivinen tekoäly on tuonut johtajien ulottuville uusia ratkaisuja, jotka esimerkiksi mahdollistavat yksilöllisemmän johtamisotteen tai tukevat tiimin osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä. Jotta voimme työyhteisöissä edetä tekoälyn hyödyntämisessä vastuullisesti, vaatii se kokeiluja, yhdessä oppimista ja riittävää osaamista kaikissa portaissa.”, Niemi-Hugaerts toteaa.

Niemi-Hugaertsin lisäksi Torilavalla nähdään AIThinkin toimitusjohtaja Sami Masala, Keskon Vice President HR Operations Niklas Bergström, Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi, Haaga-Helian vanhempi tutkija Anna Lahtinen sekä tekoälypanelisti. Keskustelua juontaa Ylen Jälkidigistäkin tuttu Sofigaten teknologiajohtaja Lassi Kurkijärvi.

Kone johtajana -tutkimusta rahoittaa Työsuojelurahasto.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub