Vastaa 4.6. mennessä – valtakunnallinen tutkimus kartoittaa tekoälyn roolia johtamistehtävissä
Digikyvykkyys

Vastaa 4.6. mennessä – valtakunnallinen tutkimus kartoittaa tekoälyn roolia johtamistehtävissä

Tekoäly ei ole enää vain työkalu, vaan pian sillä voi olla oma roolinsa ihmisten ja työyhteisöjen johtamisessa. TIEKE on mukana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Kone johtajana – tekoäly asiantuntija- ja tietotyön johtamisessa -hankkeessa, joka kartoittaa tekoälyn vaikutuksia, mahdollisuuksia ja haasteita asiantuntija- ja tietotyön johtamisessa.

Tutkimuksessa selvitetään, missä tilanteissa tekoälylle voidaan siirtää johtamistehtäviä, mitä hyötyjä ja riskejä se tuo mukanaan ja miten organisaatioiden kannattaa valmistautua tekoälyn johtamisrooliin. Kysymys on paitsi tehokkuudesta, myös työelämän oikeudenmukaisuudesta ja kestävistä johtamismalleista.

Tervetuloa vastaamaan valtakunnalliseen kyselyyn

Kyselyssä tarkastelemme työn muutosta tekoälyn ja automaation aikakaudella.

Kysely on suunnattu kaikille toimihenkilöille, asiantuntijoille ja esihenkilöille, joiden roolissa korostuu asiantuntija- ja tietotyö.

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia ja on täysin anonyymiä. Voit vastata kyselyyn suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Kysely on auki 4.6.2025 saakka.

Hankekumppanit mukana muutoksen eturintamassa

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteuttaa Kone johtajana -tutkimushankkeen yhteistyössä useiden johtavien yritysten, asiantuntijaorganisaatioiden ja kaupunkien kanssa. Mukana ovat Abloy Oy, Foibekartano Oy, Jensen Hughes Oy, Kesko Oyj, Sympa Oy, Vetcare Oy, AI Think Group, Atea, Espoon kaupunki, HENRY, Insinööriliitto, Keuke, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, NestorPartners, Posintra, SEKES, Sofigate, Suomen Yrityskummit, Terveysteknologia, TIEKE, Tradenomiliitto, Työterveyslaitos, Uudenmaan yrittäjät ja Vantaan kaupunki.

Tutkimusta tukee Työsuojelurahasto.

Valtakunnallisen kyselyn lisäksi muita tutkimusvaiheita ovat esihenkilöiden Delfoi-tulevaisuuspaneeli sekä yrityskohtaisia tutkimus- ja kehittämistyöpajoja. Näiden avulla saadaan kokonaiskuva siitä, millaisia vaikutuksia tekoälypohjaisella johtamisella on työelämään ja millaisia suosituksia työyhteisöille voidaan antaa.

Hankkeen tulokset julkaistaan monikanavaisesti tieteellisinä artikkeleina, asiantuntijablogeina, yritysten tekoälytarinoina, kirjana sekä podcast- ja webinaarisarjoina. Lisäksi työyhteisöille laaditaan käytännön suosituksia siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä välttää, kun tekoäly ottaa roolia päätöksenteossa.

Lisätietoja:

TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts, hanna.niemi-hugaerts@tieke.fi, +358 40 674 9911 ja Kone johtajana -projektipäällikkö Anna Lahtinen, vanhempi tutkija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, anna.lahtinen@haaga-helia.fi

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub