Vastaa 4.6. mennessä – valtakunnallinen tutkimus kartoittaa tekoälyn roolia johtamistehtävissä
Digikyvykkyys

Vastaa 4.6. mennessä – valtakunnallinen tutkimus kartoittaa tekoälyn roolia johtamistehtävissä

Tekoäly ei ole enää vain työkalu, vaan pian sillä voi olla oma roolinsa ihmisten ja työyhteisöjen johtamisessa. TIEKE on mukana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Kone johtajana – tekoäly asiantuntija- ja tietotyön johtamisessa -hankkeessa, joka kartoittaa tekoälyn vaikutuksia, mahdollisuuksia ja haasteita asiantuntija- ja tietotyön johtamisessa.

Tutkimuksessa selvitetään, missä tilanteissa tekoälylle voidaan siirtää johtamistehtäviä, mitä hyötyjä ja riskejä se tuo mukanaan ja miten organisaatioiden kannattaa valmistautua tekoälyn johtamisrooliin. Kysymys on paitsi tehokkuudesta, myös työelämän oikeudenmukaisuudesta ja kestävistä johtamismalleista.

Tervetuloa vastaamaan valtakunnalliseen kyselyyn

Kyselyssä tarkastelemme työn muutosta tekoälyn ja automaation aikakaudella.

Kysely on suunnattu kaikille toimihenkilöille, asiantuntijoille ja esihenkilöille, joiden roolissa korostuu asiantuntija- ja tietotyö.

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia ja on täysin anonyymiä. Voit vastata kyselyyn suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Kysely on auki 4.6.2025 saakka.

Hankekumppanit mukana muutoksen eturintamassa

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteuttaa Kone johtajana -tutkimushankkeen yhteistyössä useiden johtavien yritysten, asiantuntijaorganisaatioiden ja kaupunkien kanssa. Mukana ovat Abloy Oy, Foibekartano Oy, Jensen Hughes Oy, Kesko Oyj, Sympa Oy, Vetcare Oy, AI Think Group, Atea, Espoon kaupunki, HENRY, Insinööriliitto, Keuke, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, NestorPartners, Posintra, SEKES, Sofigate, Suomen Yrityskummit, Terveysteknologia, TIEKE, Tradenomiliitto, Työterveyslaitos, Uudenmaan yrittäjät ja Vantaan kaupunki.

Tutkimusta tukee Työsuojelurahasto.

Valtakunnallisen kyselyn lisäksi muita tutkimusvaiheita ovat esihenkilöiden Delfoi-tulevaisuuspaneeli sekä yrityskohtaisia tutkimus- ja kehittämistyöpajoja. Näiden avulla saadaan kokonaiskuva siitä, millaisia vaikutuksia tekoälypohjaisella johtamisella on työelämään ja millaisia suosituksia työyhteisöille voidaan antaa.

Hankkeen tulokset julkaistaan monikanavaisesti tieteellisinä artikkeleina, asiantuntijablogeina, yritysten tekoälytarinoina, kirjana sekä podcast- ja webinaarisarjoina. Lisäksi työyhteisöille laaditaan käytännön suosituksia siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä välttää, kun tekoäly ottaa roolia päätöksenteossa.

Lisätietoja:

TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts, hanna.niemi-hugaerts@tieke.fi, +358 40 674 9911 ja Kone johtajana -projektipäällikkö Anna Lahtinen, vanhempi tutkija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, anna.lahtinen@haaga-helia.fi

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen