Vastuullisen digitalisaation osaaminen kehittyy joustavasti työn yhteydessä
Vastuullisuus

Vastuullisen digitalisaation osaaminen kehittyy joustavasti työn yhteydessä

Miten kehittää henkilöstön osaamista, kun organisaatiot ja tarpeet ovat erilaisia? TIEKE räätälöi menetelmiä järjestöille, opettajille ja pk-yrityksille, valmennuksista osaamismerkkeihin ja sparrauksesta käytännön työkaluihin. Lue, miten TIEKE rakentaa vastuullisen digitalisaation osaamista järjestöissä, oppilaitoksissa ja pk-yrityksissä.

Digitaalisen osaamisen kehittäminen on noussut keskeiseksi teemaksi nopeasti muuttuvassa digitaalisessa maailmassa. TIEKEssä on vuosien varrella kertynyt kokemusta siitä, miten erilaisia menetelmiä voidaan soveltaa eri kohderyhmien tarpeisiin.

”Luomme monimutkaisista ilmiöistä selkeästi määriteltyjä osaamistavoitteita. Asiakkaat arvostavat sitä, että pystymme nostamaan uusien teknologisten kehityskulkujen keskellä esiin konkreettiset asiat, jotka on helppo soveltaa käytäntöön”, TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Hanna Vuohelainen kuvaa.

Järjestöille käytännön työkaluja vastuulliseen digitalisaatioon

Eettinen digitalisaatio järjestöissä -hankkeessa ydinajatus on ollut tukea järjestöjä vastuullisen digitalisaation käytännöissä tarjoamalla tiivis yleiskäsitys sekä käytännönläheisiä työkaluja. Teknologian vastuullista hyödyntämistä on lähestytty viidestä näkökulmasta: eettinen palvelumuotoilu, datavastuullisuus, tietosuoja ja digilainsäädäntö, tekoälyn eettinen hyödyntäminen ja ympäristökestävyys.

”Tarjoamme sellaisia työkaluja, joilla kukin pääsee omassa työyhteisössään ja järjestössään alkuun keskustelussa, yhteistyössä ja yhteisten askelmerkkien hakemisessa”, Vuohelainen kertoo.

Hankkeen tuloksena on syntynyt muun muassa opas, hallituksen tarkistuslista eri teemoista sekä keskustelukortit jäsenistön kanssa käytäviin keskusteluihin. Myös webinaarit ovat keränneet runsaasti osallistujia.

”Järjestöissä ei aina ole resursseja liiemmälti, joten tarvitaan kustannustehokkaita tapoja oppia uutta”, Vuohelainen toteaa.

ICT-opettajat oppivat tekemällä ja keskustelemalla

GreenICTComp-hankkeessa lähestymistapa oli hieman erilainen. Projektipäällikkö Antti Sipilä kertoo, että hankkeessa opetettiin ICT-opettajat ottamaan ympäristö ja ilmasto huomioon opetuksessaan.

Hankkeen osa-alueita olivat esimerkiksi ohjelmistosuunnittelun ja -kehityksen vihreät menetelmät sekä laitteiden elinkaariajattelu, jonka kautta saavutettiin parempi ymmärrys ympäristövaikutusten laajuudesta ja monimutkaisuudesta.

Hankkeessa käytettyjen menetelmien valinnassa korostui vuorovaikutteisuus.

”Ihminen oppii tekemällä. Luentojen lisäksi projektiin kuuluu paljon pieniä ennakkotehtäviä ja keskustelevia kotitehtäviä, joissa piti kommentoida muiden tekemiä tehtäviä. Kun asiat ankkuroituvat omaan elämään, työhön ja tekemiseen, ne konkretisoituvat.”

Pk-yritykset hyötyvät vertaisoppimisesta ja verkostoitumisesta

DataVa-hankkeessa puolestaan kehitetään Uudenmaan pk-yritysten dataosaamista, mikä tarkoittaa muun muassa omien tietopääomien kartoitusta, uusien datan käyttötapausten määrittelyä sekä regulaation, kuten tekoälysäädöksen tuntemista.

”Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat organisaatiot alkavat hyödyntää dataa fiksummin liiketoiminnassaan ja jakaa sitä aktiivisemmin verkostoissaan”, TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Mikko Eloholma kertoo.

DataVan verkkovalmennuksen tapaamisissa tarjolla on tietoiskuja dataliiketoiminnasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, minkä lisäksi käydään aktiivista vertaiskeskustelua. Laajempien, osaamista pidemmällä aikavälillä syventävien valmennusten lisäksi tarjolla on aiheeseen johdattavia avoimia webinaareja.

”Vertaiskeskustelussa ja kokemuksia jakaessa yritykset oppivat sanoittamaan tavoitteitaan ja jakamaan oppeja toisilleen.”

Osaamisen kehittämisen menetelmät valitaan kohderyhmän mukaan

TIEKE käyttää osaamisen kehittämisessä monipuolisesti erilaisia lähestymistapoja kuten valmennukset, osaamismerkistöt, sparraukset, oppaat sekä osaamistarpeiden selvittäminen osaamistarvekyselyin.

”Tarjoamme koulutusta aikuisille, enimmäkseen työssä oleville ihmisille, ja kilpailemme kiireisten aikuisten ajasta. Se asettaa menetelmille ehdon: opetuksen sisältöjen pitää olla pieniin osiin palasteltua ja oppimisen joustavaa”, Eloholma perustelee.

Vuohelaisen mukaan laaja menetelmäkirjo mahdollistaa sen, että erilaiset osallistujat voivat poimia rusinat pullasta oman työkontekstinsa mukaan. Kaikissa menetelmissä korostuu oppimismalli, jossa suurin osa oppimisesta tapahtuu työn ohessa.

”Meillä TIEKEssä osaamisen kehittäminen tähtää siihen, että tuotetaan jotain, mitä ihmiset voivat soveltaa työssään. Oikein valituilla menetelmillä tuetaan sitä, että oppiminen jatkuu henkilöiden omassa työssä.”

Menetelmiä monenlaisiin osaamisen kehittämisen tarpeisiin

Menetelmien valintaan vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi organisaation koko määrittää, tarvitaanko yksilövalmennusta vai laajempia ryhmiä.

Budjetti puolestaan vaikuttaa siihen, valitaanko työkaluiksi ilmaiset webinaarit vai räätälöity maksullinen valmennus. TIEKE tarjoaa hankkeiden kautta maksuttomia valmennuksia, mutta esimerkiksi myös maksullista datavastuullisuuden valmennusta ja tilausvalmennuksia.

Jokaisen organisaation osaamisen lähtötaso selvitetään alkukartoituksella. Kartoitus voi olla kevyt sähköpostikeskustelu tai vaikka laajempi datavalmiuskartoitus.

Digitaalisen osaamisen kehittäminen alkaa kuuntelusta

Tyypillisesti yhteistyö osaamisen kehittämisessä lähtee liikkeelle siitä, että organisaatiossa joku on osallistunut TIEKEn webinaariin, lukenut oppaan tai muuten tutustunut TIEKEn toimintaan. Silloin usein syntyy oivallus, että TIEKE voisi auttaa myös omassa organisaatiossa.

Yhteydenotto voi johtaa vaikkapa yksittäiseen puheenvuoroon henkilöstöpäivässä tai laajempaan valmennuskokonaisuuteen.

Kun organisaatio ottaa yhteyttä TIEKEen, prosessi alkaa keskustelusta. Siinä selvitetään asiakkaan tilanne ja haasteet ja määritellään osaamistavoitteet. Tämän pohjalta laaditaan räätälöity koulutustarjous.

”Asiakas ei välttämättä tiedä, mitä tarvitsee, emmekä mekään välttämättä tiedä sitä heidän puolestaan etukäteen. Se pitää yhdessä selvittää”, Eloholma kuvaa.

Osaamismerkit tekevät osaamisen näkyväksi

Monet hankkeet hyödyntävät digitaalisia osaamismerkkejä osaamisen tunnistamisessa. Digitaitomerkistö auttaa tunnistamaan ja kehittämään henkilöstön digitaalista osaamista systemaattisesti. Vuohelainen kertoo, että TIEKEn digitaitomerkistöä käyttää nykyään jo yli 30 organisaatiota.

Valmiiden merkistöjen lisäksi TIEKE auttaa organisaatio- tai teemakohtaisten merkistöjen kehittämisessä. Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY) TIEKE räätälöi oman merkistön. Sen kehitysyhteistyö lähti liikkeelle halusta vauhdittaa henkilöstön digiosaamisen kehittämistä ja luoda tavat osaamisen seurantaan.

Vastuullinen digitalisaatio kasvattaa merkitystään tulevaisuudessa

Eloholma korostaa, että osaamisen kehittämisen rooli tulevaisuudessa vain kasvaa.

”Mitä pitemmälle digitalisaation kehityksessä mennään, sitä tärkeämmäksi tulevat työn ohessa toimivat ketterät oppimisen tavat.”

Vuohelainen kannustaa ottamaan TIEKEn asiantuntijoihin yhteyttä matalalla kynnyksellä, vaikka organisaatiossa ei vielä tiedettäisi tarkkaan, millaista apua tarvitaan.

”Meihin voi ottaa yhteyttä, vaikka ei tietäisi mitä haluaa tai haluaako mitään. Autamme valitsemaan teemoja ja menetelmiä. Keskustelut ovat jo itsessään sparrausta.”

Yhteyttä voi ottaa TIEKEn verkkosivujen kautta, ja ensimmäinen keskustelu ei sido mihinkään: kyseessä on avoin keskustelu, jossa yhdessä selvitetään, voiko TIEKE auttaa ja millä tavoin.

Lue seuraavaksi