Jos tarkastellaan verkosta tuotteita kuluneen kahdentoista kuukauden aikana tilanneiden netinkäyttäjien prosenttiosuutta, Eurostatin (2011) tilastojen mukaan Eurooppa jakautuu verkkokaupan käytössä selkeästi kolmeen ryhmään.
Oma ryhmänsä ovat maat, joissa vain pieni osa käyttäjistä ostaa tuotteita verkosta. Nämä maat löytyvät vähemmän yllättäen Itä- ja Etelä-Euroopasta. Esimerkiksi Romaniassa vain vaivaiset 6 prosenttia netinkäyttäjistä on tilannut tuotteita verkosta. Bulgarian (7 prosenttia), Italian (15), Portugalin (18) ja Kreikan (18) prosenteilla ei myöskään juhlita. Toinen ryhmä ovat keskitason verkkokauppa-aktiviteetin maat, jotka löytyvät enimmäkseen Keski-Euroopasta. Näitä ovat esimerkiksi Itävalta (44), Belgia (43) ja Tšekki (30).
Kehittyneimmät verkkokauppasektorit löytyvät taloudellisesti vahvoista Länsi- ja Pohjois-Euroopan teollisuusmaista. Saksalaisista netinkäyttäjistä 64 prosenttia on tilannut vuoden aikana tuotteita verkosta, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa luku on noin 70 prosenttia. Suomen vastaava prosenttiluku on 62. Suomi on verkkokaupan suosiossa samoissa lukemissa euromaiden talousveturin Saksan kanssa, hieman jäljessä Pohjoismaita, mutta kuitenkin selkeästi esimerkiksi Ranskaa (53) edellä.
Verkkokaupan kasvu on ollut useimmissa Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa jo vuosikaudet melko tasaista, muutaman prosentin vuosivauhtia. Verkkokaupan merkitys on kasvanut 2000-luvun kuluessa huomattavasti myös Suomessa. Sähköinen kaupankäynti seitsenkertaistui vuosina 2006–2009, kaupan arvo määritelmästä riippuen 4–10 miljardia euroa. Kasvuvauhti on hieman hidastunut, mutta kasvu on edelleen selvää.
