Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Julkisella sektorilla on vipuvoimaa

Julkisen sektorin organisaatioilla, kuten kunnilla ja Valtiokonttorilla, on merkittävä rooli verkkolaskutuksen kehittämisessä. Jos julkisen sektorin organisaatiot sitoutuvat käyttämään Eurooppa-normin mukaisia laskuja ja edistämään niiden käyttöä hankintaprosesseissaan, antaa tämä julkiselle sektorille valtavan vipuvarren. Samalla selkenevät vaatimukset myös yritysten laskutuskäytännöille.

Ohjelmistotalot avainasemassa

Ohjelmistotalojen roolia verkkolaskutuksen kehittämisessä ei voi painottaa tarpeeksi. Ohjelmistotalot ovat käytännön toteuttajia. Yritysten ja julkisen sektorin käyttämien ohjelmistojen täytyy pystyä tuottamaan laskudataa, jonka käsittely on sujuvaa ja se pystytään automatisoimaan tarvittaessa. Käyttäjien taholta suurimmaksi haasteeksi on nostettu verkkolaskuilla olevan datan puutteet. Ohjelmistojen tulee pystyä ohjaamaan käyttäjiä laskujen luonnissa ja käsittelyssä.

Yritysten tietoisuus kasvuun

Onnistumisen avainasemassa on yritysten ja tilitoimistojen kouluttaminen. Tiedotuskampanjoiden ja webinaarien avulla lisätään ymmärrystä Eurooppa-normin mukaisten laskujen hyödyistä, kuten esimerkiksi taloushallinnon automatisoinnista. Näin yrityksiä autetaan hyödyntämään standardia tehokkaasti liiketoiminnassaan.

Verkkolaskufoorumin julkaisemassa tiekartassa eri toimijoiden välinen yhteistyö onkin oleellisessa osassa. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tiekartan tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Tiekarttaan liittyviä kommentteja ja kehitysehdotuksia ottaa sähköpostitse vastaan Timo Simell.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 
Digikyvykkyys

Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 

Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa tekoäly ja algoritmit ohjaavat yhä enemmän arkea ja verkossa toimimista, mutta ymmärrys niiden toiminnasta ja riskeistä ei synny itsestään. DatatAItaja-hanke vastasi tähän tarpeeseen tuomalla tekoäly- ja datalukutaidon lähelle nuoria, heidän opettajia ja nuorten vanhempia sekä luokkahuoneissa että valtakunnallisesti avoimen verkkomateriaalin kautta.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen