Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Julkisella sektorilla on vipuvoimaa

Julkisen sektorin organisaatioilla, kuten kunnilla ja Valtiokonttorilla, on merkittävä rooli verkkolaskutuksen kehittämisessä. Jos julkisen sektorin organisaatiot sitoutuvat käyttämään Eurooppa-normin mukaisia laskuja ja edistämään niiden käyttöä hankintaprosesseissaan, antaa tämä julkiselle sektorille valtavan vipuvarren. Samalla selkenevät vaatimukset myös yritysten laskutuskäytännöille.

Ohjelmistotalot avainasemassa

Ohjelmistotalojen roolia verkkolaskutuksen kehittämisessä ei voi painottaa tarpeeksi. Ohjelmistotalot ovat käytännön toteuttajia. Yritysten ja julkisen sektorin käyttämien ohjelmistojen täytyy pystyä tuottamaan laskudataa, jonka käsittely on sujuvaa ja se pystytään automatisoimaan tarvittaessa. Käyttäjien taholta suurimmaksi haasteeksi on nostettu verkkolaskuilla olevan datan puutteet. Ohjelmistojen tulee pystyä ohjaamaan käyttäjiä laskujen luonnissa ja käsittelyssä.

Yritysten tietoisuus kasvuun

Onnistumisen avainasemassa on yritysten ja tilitoimistojen kouluttaminen. Tiedotuskampanjoiden ja webinaarien avulla lisätään ymmärrystä Eurooppa-normin mukaisten laskujen hyödyistä, kuten esimerkiksi taloushallinnon automatisoinnista. Näin yrityksiä autetaan hyödyntämään standardia tehokkaasti liiketoiminnassaan.

Verkkolaskufoorumin julkaisemassa tiekartassa eri toimijoiden välinen yhteistyö onkin oleellisessa osassa. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tiekartan tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Tiekarttaan liittyviä kommentteja ja kehitysehdotuksia ottaa sähköpostitse vastaan Timo Simell.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 2
Vastuullisuus

Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 2

Kansallisen Green ICT -ekosysteemin tapaamiset ovat keränneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana satoja osallistujia. Ekosysteemissä on käsitelty mm. kestävän ICT:n termien määrittelyä, ICT-alan ympäristömittareita ja aihealueen standardointityötä. Aihealue on haasteellinen ICT-alan läpileikkaavan luonteen ja vaikean mitattavuuden takia. Millaisessa vaiheessa Suomessa tällä hetkellä ollaan?

Antti Sipilä
Vastuullisuus
Miten varmistat, että organisaatiosi pysyy mukana vihreässä siirtymässä?
Vastuullisuus

Miten varmistat, että organisaatiosi pysyy mukana vihreässä siirtymässä?

Kiertotalous ei ole enää vain tulevaisuuden visio, vaan kilpailuetu. Kiertotalouden osaamismerkit tarjoavat konkreettisen tavan tunnistaa ja näyttää kiertotalouteen liittyvää asiantuntijatason osaamista. Kun yrityksessä tiedetään, mitä osataan ja missä on osaamisvajeita, on helppo reagoida. Osaavan henkilöstön avulla on helpompi uudistaa toimintaa ja rakentaa kestävää liiketoimintaa.

Merja Sjöblom
Digikyvykkyys
Osaamisen tunnistaminen keskiöön
Digikyvykkyys

Osaamisen tunnistaminen keskiöön

Osaamista tulee kehittää jatkuvasti, mutta liian usein sen tunnistaminen unohtuu. Vain tunnistetun osaamisen voi tehdä näkyväksi – ja siihen loistavan ratkaisun tarjoavat osaamisperusteisesti sanoitetut digitaaliset osaamismerkit. TIEKE hallinnoi laajan verkoston yhteistyössä kehittämiä, keskeisiin viitekehyksiin perustuvia Digitaito- ja Kiertotalousmerkistöjä. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä on myönnetty jo noin 77 000 ja keväällä 2025 lanseeratun Kiertotalousmerkistön osaamismerkkejäkin useita satoja.

Merja Sjöblom