Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Julkisella sektorilla on vipuvoimaa

Julkisen sektorin organisaatioilla, kuten kunnilla ja Valtiokonttorilla, on merkittävä rooli verkkolaskutuksen kehittämisessä. Jos julkisen sektorin organisaatiot sitoutuvat käyttämään Eurooppa-normin mukaisia laskuja ja edistämään niiden käyttöä hankintaprosesseissaan, antaa tämä julkiselle sektorille valtavan vipuvarren. Samalla selkenevät vaatimukset myös yritysten laskutuskäytännöille.

Ohjelmistotalot avainasemassa

Ohjelmistotalojen roolia verkkolaskutuksen kehittämisessä ei voi painottaa tarpeeksi. Ohjelmistotalot ovat käytännön toteuttajia. Yritysten ja julkisen sektorin käyttämien ohjelmistojen täytyy pystyä tuottamaan laskudataa, jonka käsittely on sujuvaa ja se pystytään automatisoimaan tarvittaessa. Käyttäjien taholta suurimmaksi haasteeksi on nostettu verkkolaskuilla olevan datan puutteet. Ohjelmistojen tulee pystyä ohjaamaan käyttäjiä laskujen luonnissa ja käsittelyssä.

Yritysten tietoisuus kasvuun

Onnistumisen avainasemassa on yritysten ja tilitoimistojen kouluttaminen. Tiedotuskampanjoiden ja webinaarien avulla lisätään ymmärrystä Eurooppa-normin mukaisten laskujen hyödyistä, kuten esimerkiksi taloushallinnon automatisoinnista. Näin yrityksiä autetaan hyödyntämään standardia tehokkaasti liiketoiminnassaan.

Verkkolaskufoorumin julkaisemassa tiekartassa eri toimijoiden välinen yhteistyö onkin oleellisessa osassa. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tiekartan tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Tiekarttaan liittyviä kommentteja ja kehitysehdotuksia ottaa sähköpostitse vastaan Timo Simell.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela