Verkostot liikenne- ja viestintäministeriön työn tukena
Tekoäly ja datatalous

Verkostot liikenne- ja viestintäministeriön työn tukena

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla vuodesta 2016 lähtien toiminut Noora Lähde on oikea henkilö kertomaan, minkälaista hyötyä yhteiskunnan pelisäännöistä vastaava organisaatio saa TIEKEn jäsenyydestä.

Verkottaja

Juuri nyt oman tehtävänsä kannalta ajankohtaisista teemoista liikenne- ja viestintäministeriön (lvm) erityisasiantuntija Noora Lähde mainitsee EU:n datastrategian toimeenpanon ja logistiikan digitalisaation. Molempien työstämiseen lvm:n virkamiehet tarvitsevat laajaa verkostoa sekä yhteistyötä yritysten, tutkimustahojen ja viranomaisten kanssa.

”Lainsäätäjän on otettava huomioon yhteiskunnan eri toimijoiden lähtökohdat ja tarpeet, jotta säädöksistä muodostuu kehitystä oikeaan suuntaan vievä perusta. TIEKEn verkostotilaisuuksissa on mahdollista vaihtaa ajatuksia keskeisien sidosryhmien kanssa.”

Kun tarvitaan digitalisaatioprosesseihin liittyvää informaation jakamista ja tietämyksen kasvattamista, TIEKEä voi Lähteen mielestä hödyntää viestien eteenpäin viemisessä.

”Luodessamme tasavertaista yhteiskuntaa mahdollisimman monelle toimijalle meidän on ymmärrettävä muun muassa big dataan, tekoälyyn, esineiden internetiin ja sovellusten rajapintoihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita – eikä meillä ministeriössä tällaista syväosaamista aina ole, vaan sitä löydämme kumppaneidemme, kuten TIEKEn, avulla”, Lähde havainnollistaa.

Vaikuttaja

Erilaisten toimijoiden yhteen saattamisen ohella Lähde pitää TIEKEn keskeisenä mahdollisuutena asenteisiin vaikuttamista. Esimerkiksi logistiikan prosesseja olisi haasteellista sujuvoittaa uuden teknologian avulla, jos yritykset tai rajaviranomaiset haluaisivat ehdottomasti pitäytyä paperidokumentaatiossa.

”Uuden teknologian hyväksyminen ja toimintatapojen muutos vaatii digitaalisten ratkaisujen tehokkuushyötyjen todentamisen esimerkiksi rajanylityksessä ja kuljetusten optimoinnissa ja seurannassa. Osallistumalla erilaisiin selvityksiin ja hankkeisiin sekä tiedottamalla tuloksista TIEKE voi kasvattaa ymmärrystä.”

Lähteen mukaan asenteisiin vaikutetaan parhaiten tiedolla.

”Jotta hyödyt tulevat näkyviksi, tarvitaan tietoa digitalisaation vaikutuksista ympäristöön ja talouteen.”

Noora Lähde

Omalta hallinnonalaltaan Lähde mainitsee liikenteen automaation.

”Tämäkin on monitahoinen kysymys, jota on tarkasteltava paitsi kuskittomien ajoneuvojen, myös älykkään ohjauksen ja digitaalisen infrastruktuurin näkökulmasta. Miten ja missä automaatio parhaiten palvelee päästövähennystavoitteita ja sujuvaa paikasta toiseen siirtymistä – hakemalla vastauksia näihin kysymyksiin TIEKEn kaltaisissa verkostoissa voi vaikuttaa päätöksentekoon ja käytännön toteutuksiin.”

Vauhdittaja

TIEKEn verkostoissa Lähde tuntee olevansa osa yhteisöä, jonka tavoitteena on rakentaa Suomesta entistäkin kilpailukykyisempi ja toimivampi osa globaalia järjestelmää.

”TIEKEn tapahtumissa  ja hankkeissa julkinen ja yksityinen sektori kohtaavat ja vaihtavat ajatuksia. Erilaisista osaamisista, substansseista ja tavoitteista syntyy näkemyksiä päätöksenteon tueksi ja vastaamaan tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin.”

Lähde viittaa hallitusohjelman mukaiseen tiekarttaan, jonka tavoitteena on fossiiliton liikenne Suomessa vuonna 2045 sekä parlamentaariseen työryhmään, jonka tehtävä on laatia 12-vuotinen suunnitelma suomalaisen liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden varmistamiseksi.

”Tällaisia raameja – jotka vaikuttavat muun muassa siihen, minkälaisia hankkeita valtio ryhtyy rahoittamaan – rakennetaan sitä vauhdikkaammin mitä tehokkaammin ja syvällisemmin muodostamme yhteisen tavoitetason, tulevaisuuden skenaariot ja toimenpiteet, sekä osallistumme tutkimuksiin ja kokeiluihin.”  

”Yhdessä TIEKEn verkostoissa voimme antaa vauhtia päästöttömälle tulevaisuudelle yhteiskunnan eri sektoreilla”, Lähde kiteyttää.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen