Verkostot liikenne- ja viestintäministeriön työn tukena
Tekoäly ja datatalous

Verkostot liikenne- ja viestintäministeriön työn tukena

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla vuodesta 2016 lähtien toiminut Noora Lähde on oikea henkilö kertomaan, minkälaista hyötyä yhteiskunnan pelisäännöistä vastaava organisaatio saa TIEKEn jäsenyydestä.

Verkottaja

Juuri nyt oman tehtävänsä kannalta ajankohtaisista teemoista liikenne- ja viestintäministeriön (lvm) erityisasiantuntija Noora Lähde mainitsee EU:n datastrategian toimeenpanon ja logistiikan digitalisaation. Molempien työstämiseen lvm:n virkamiehet tarvitsevat laajaa verkostoa sekä yhteistyötä yritysten, tutkimustahojen ja viranomaisten kanssa.

”Lainsäätäjän on otettava huomioon yhteiskunnan eri toimijoiden lähtökohdat ja tarpeet, jotta säädöksistä muodostuu kehitystä oikeaan suuntaan vievä perusta. TIEKEn verkostotilaisuuksissa on mahdollista vaihtaa ajatuksia keskeisien sidosryhmien kanssa.”

Kun tarvitaan digitalisaatioprosesseihin liittyvää informaation jakamista ja tietämyksen kasvattamista, TIEKEä voi Lähteen mielestä hödyntää viestien eteenpäin viemisessä.

”Luodessamme tasavertaista yhteiskuntaa mahdollisimman monelle toimijalle meidän on ymmärrettävä muun muassa big dataan, tekoälyyn, esineiden internetiin ja sovellusten rajapintoihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita – eikä meillä ministeriössä tällaista syväosaamista aina ole, vaan sitä löydämme kumppaneidemme, kuten TIEKEn, avulla”, Lähde havainnollistaa.

Vaikuttaja

Erilaisten toimijoiden yhteen saattamisen ohella Lähde pitää TIEKEn keskeisenä mahdollisuutena asenteisiin vaikuttamista. Esimerkiksi logistiikan prosesseja olisi haasteellista sujuvoittaa uuden teknologian avulla, jos yritykset tai rajaviranomaiset haluaisivat ehdottomasti pitäytyä paperidokumentaatiossa.

”Uuden teknologian hyväksyminen ja toimintatapojen muutos vaatii digitaalisten ratkaisujen tehokkuushyötyjen todentamisen esimerkiksi rajanylityksessä ja kuljetusten optimoinnissa ja seurannassa. Osallistumalla erilaisiin selvityksiin ja hankkeisiin sekä tiedottamalla tuloksista TIEKE voi kasvattaa ymmärrystä.”

Lähteen mukaan asenteisiin vaikutetaan parhaiten tiedolla.

”Jotta hyödyt tulevat näkyviksi, tarvitaan tietoa digitalisaation vaikutuksista ympäristöön ja talouteen.”

Noora Lähde

Omalta hallinnonalaltaan Lähde mainitsee liikenteen automaation.

”Tämäkin on monitahoinen kysymys, jota on tarkasteltava paitsi kuskittomien ajoneuvojen, myös älykkään ohjauksen ja digitaalisen infrastruktuurin näkökulmasta. Miten ja missä automaatio parhaiten palvelee päästövähennystavoitteita ja sujuvaa paikasta toiseen siirtymistä – hakemalla vastauksia näihin kysymyksiin TIEKEn kaltaisissa verkostoissa voi vaikuttaa päätöksentekoon ja käytännön toteutuksiin.”

Vauhdittaja

TIEKEn verkostoissa Lähde tuntee olevansa osa yhteisöä, jonka tavoitteena on rakentaa Suomesta entistäkin kilpailukykyisempi ja toimivampi osa globaalia järjestelmää.

”TIEKEn tapahtumissa  ja hankkeissa julkinen ja yksityinen sektori kohtaavat ja vaihtavat ajatuksia. Erilaisista osaamisista, substansseista ja tavoitteista syntyy näkemyksiä päätöksenteon tueksi ja vastaamaan tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin.”

Lähde viittaa hallitusohjelman mukaiseen tiekarttaan, jonka tavoitteena on fossiiliton liikenne Suomessa vuonna 2045 sekä parlamentaariseen työryhmään, jonka tehtävä on laatia 12-vuotinen suunnitelma suomalaisen liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden varmistamiseksi.

”Tällaisia raameja – jotka vaikuttavat muun muassa siihen, minkälaisia hankkeita valtio ryhtyy rahoittamaan – rakennetaan sitä vauhdikkaammin mitä tehokkaammin ja syvällisemmin muodostamme yhteisen tavoitetason, tulevaisuuden skenaariot ja toimenpiteet, sekä osallistumme tutkimuksiin ja kokeiluihin.”  

”Yhdessä TIEKEn verkostoissa voimme antaa vauhtia päästöttömälle tulevaisuudelle yhteiskunnan eri sektoreilla”, Lähde kiteyttää.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen