Madonluvut kannustavat kestävämpiin valintoihin
Vaikka teknologia on tuonut järjestöjen arkeen tehokkuutta, saavutettavuutta ja uusia mahdollisuuksia, käyttöön liittyy merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka eivät ole suoraan näkyvissä käyttäjälle. Arjessa ei aina tule ajatelleeksi, että vuoden 2023 lukujen valossa:
- Elektroniikkajäte on maailman nopeimmin kasvava jätelaji, jonka kierrätysaste globaalisti vuonna 2023 oli n. 22 %, Suomessa 49 %.
- ICT-ala vastaa arviolta 2–4 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja sen päästöt kasvavat kaikista toimialoista nopeimmin.
- Datakeskukset kuluttavat valtavia määriä sähköä ja vettä.
- Yksi ChatGPT-kysely tuottaa yli 20 kertaa enemmän päästöjä kuin hakukonekysely.
- Teknologian tuotannossa tarvitaan mineraaleja, joita tuotetaan haavoittuvissa osissa maailmaa.
- Myrkyllisiä kemikaaleja sisältävää ICT-jätettä viedään käsiteltäväksi epäinhimillisissä oloissa.
- Datankäytön ja energiankulutuksen kannalta videot ovat raskasta sisältöä: 80 % maailmalla liikkuvasta datasta on videosisältöä.
Vähemmän haittaa, enemmän hyötyä
Teknologian ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Hiilijalanjälki kuvaa teknologian aiheuttamia päästöjä, kun taas hiilikädenjälki kuvaa teknologian avulla vältettyjä päästöjä. Vaikka teknologia on osa ongelmaa, sen odotetaan myös tuovan ratkaisuja ympäristökuorman pienentämiseen.
Kestävyys ei ole joko–tai-ajattelua eikä yksittäisiä tekoja, vaan jatkuvaa pyrkimystä ja valintojen tekemisestä. Tutun esimerkin tasapainoilusta tarjoaa etätyö. Etätyö ja erityisesti kansainväliset etäkokoukset vähentävät matkustamisen tarvetta, vaikka teknologian käyttö päästöjä aiheuttaakin.
Arjen keinoja teknologian kestävämpään käyttöön
Kestävyyttä toteutetaan käytännön teoilla. Järjestöjen niukkenevien taloudellisten resurssien aikoina ympäristövaikutusten huomioon ottaminen on samalla mahdollisuus säästää hankinoissa rahaa.
Laitteiden valinta
- Osta ympäristömerkittyjä laitteita. Varmista etenkin puhelimissa päivitysten saatavuus ja kysy takuulaajennusta.
- Hanki käytettyjä laitteita. Käytetyillekin laitteille voi saada 1–3 vuoden takuun.
Laitteiden elinkaari
- Käytä laitetta pitkään. Kolmen vuoden käytöllä 70 % kannettavan tietokoneen päästöistä tulee käytön ulkopuolella, älypuhelimilla 85 %.
- Kierrätä käytöstä poistuva laite asianmukaisesti. Hajonneet laitteet viedään SER-kierrätykseen, toimivia laitteita voi tarjota kiertotalousyrityksille.
Käytössä huomioon otettavaa
- Suosi kiinteää verkkoa, kun mahdollista. Se kuluttaa vähemmän energiaa kuin langaton verkko tai mobiiliverkko.
- Wi-fi on mobiiliverkkoa energiatehokkaampi. Varmista kuitenkin wi-fi:n luotettavuus.
- Laita laitteet pois päältä, kun et käytä niitä.
- Vältä turhaa videotoistoa.
Lue lisää vinkeistä Antti Sipilän artikkelista Kymmenen yksinkertaista keinoa toimia tietotekniikassa kestävämmmin.
Kevyempiä verkkosivuja ja vihertävää koodia
Järjestödigi-kartoituksen tulosten mukaan harva järjestötoimija kiinnittää uutta teknologiaa ja sovelluksia hankkiessaan huomiota ympäristönäkökulmiin tai teknologiatoimittajien eettisesti kestäviin toimintatapoihin. Osaltaan tätä selittää se, että hankintojen tueksi ei läheskään aina ole tietoa saatavilla.
Kun järjestö on hankkimassa uutta digitaalista palvelua, huomiota kannattaa kiinnittää kestävyysnäkökulmiin. Eettisellä palvelumuotoilulla ja ns. vihreällä koodilla voidaan edistää sekä ympäristö- että sosiaalista kestävyyttä: Huolehditaan siitä, että palvelu on saavutettava, käyttäjien monimuotoisuuden huomioon ottava ja toteutettu ohjelmointiratkaisuilla, jotka kuluttavat vähemmän tallennustilaa, laskentatehoa ja tiedonsiirtoa.
Jo olemassa olevien verkkosivujen hiilijalanjälkeä voi lähetä pienentämään tarkastelemassa mm. kuvien ja videoiden käyttöä sivustolla esimerkiksi Aalto-yliopiston Greenpage Analyzer -työkalun avulla.
Hankintojen yhteydessä tarjouspyyntöihin voi sisällyttää ekologisuuskriteereitä ja pyytää toimittajilta ehdotuksia kestävyyden parantamiseksi. Näin järjestö voi vaikuttaa omaan toimintaansa ja samalla kiinnittää huomiota kumppaneidensa vastuullisuustyöhön.
Lähteet ja lukemistoa:
- Green ICT -ekosysteemin tietopankki: https://greenict.fi/
- Green Page Analyzer. Työkalu verkkosivun datan käytön analysointiin Aalto-yliopiston sivulla: https://greenpages.aalto.fi/
- ICT, ilmasto ja ympäristö: Kestävä digitalisaatio järjestöissä. Antti Sipilä. Esitys Eettinen digitalisaatio järjestöille -hankkeen webinaarissa 29.4.2025. Ladattavissa: https://tapahtumat.tieke.fi/event/VE5NN
- Järjestödigi-kartoituksen tulokset 2024. Heikkilä, Tuomo; Seppälä, Piritta; Vuohelainen, Hanna. Ladattavissa: https://www.jarjestodigi.fi/
- Kriteeripankki – Vastuullisuuskriteereitä julkisiin hankintoihin –sivusto tarjoaa helppokäyttöisiä hankintakriteereitä ympäristöystävällisiin hankintoihin: sivulla https://kriteeripankki.fi/
- Kymmenen yksinkertaista keinoa toimia tietotekniikassa kestävämmin. 2023. Antti Sipilä. https://tieke.fi/kymmenen-yksinkertaista-keinoa-toimia-tietotekniikassa-kestavammin/
- New guide and tool: How digital services consider planetary limits. 2024. Artikkeli Goforen sivulla: https://gofore.com/en/news/new-guide-and-tool-how-digital-services-consider-planetary-limits/
Viisi näkökulmaa eettiseen digitalisaatioon
Artikkeli on osa Viisi näkökulmaa eettiseen digitalisaatioon järjestöille -hankkeen toimintaa. Hankkeessa julkaistaan alkusyksystä opas, joka sisältää mm. hallituksen tarkistuslistan sekä jäsenistön kanssa teemoja avaavan keskustelukonseptin. Liity postituslistalle, niin saat tiedot oppaan ilmestymisestä.
Järjestödigi -kartoitus
Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen ja yhdistysten tilaa digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Vuonna 2024 kartoitettiin ensimmäistä kertaa järjestöjen tekoälyn käyttöä ja suhtautumista teknologian vastuulliseen hyödyntämiseen.
Tutustu Järjestögi-kartoituksen tuloksiin jarjestodigi.fi-sivustolla
